Korkotukea Kiinaan

Teksti: Peik Johansson

EurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Pekka Haaviston ministerikaudella on tehty viisi uutta korkotukipäätöstä

Viidestä uudesta korkotukipäätöksestä kolme koskee Kiinaa. Näistä kahdessa hanketta toteuttaa Imatran Voima. Uusien korkotukien summa on 50 miljoonaa markkaa ja luottoaika kymmenen vuotta. Kehitysyhteistyöksi kutsuttua korkotukea maksetaan lisäksi 72 vanhalle luotolle, joista 47 Kiinaan. Pitkälle ensi vuosituhannen puolelle.

Toukokuussa ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto päätti myöntää 5,4 miljoonan markan edestä korkotukea Nanjingin hiilivoimalan rikinpoistojärjestelmän rakentamiseen Kiinassa sekä 5,7 miljoonaa Ecuadorin korkeajänniteverkon muuntaja-aseman pystyttämiseen.

Heinäkuussa Finnida teki kaksi korkotukipäätöstä Kiinaan: 9,6 miljoonaa markkaa Raopingin juomavesilaitoksen laajentamiseen sekä 6,8 miljoonaa Zhengzhoun kaukolämpövoimalan laitehankintoihin.

Lokakuussa korkotukea päätettiin myöntää Wärtsilä Dieselin dieselvoimalan rakentamiseen Biratnagariin Nepaliin. 36,7 miljoonan markan suuruisen vientiluoton takaisinmaksua subventoitiin 21 miljoonan markan korkotuella, joka maksetaan Suomen kehitysyhteistyöbudjetista.

Finnidan entisen ympäristöneuvonantajan mielestä näistä viidestä hankkeesta kahta voidaan hyvinkin perustella ympäristönäkökohdilla. Imatran Voiman Lifac-järjestelmän vieminen Nanjingin hiilivoimalaan vähentää tuntuvasti paikallisia rikkipäästöjä. Zhengzhoun kaupungin siirtyminen perhekohtaisista hiiliboilereista kaukolämpöverkkoon puolestaan lisää energiatehoa ainakin kolminkertaisesti.

Muissa hankkeissa on sen sijaan tuntuvia puutteita.

Hiilenkäyttöä vähennetään

Nanjing on voimakkaasti teollistunut miljoonakaupunki, jossa ilman rikkipitoisuus on aivan valtava. Imatran Voiman rikinpoistojärjestelmän uskotaan vähentävän paikallisen suurvoimalan rikkipäästöjä noin 70 prosentilla. Suomessa rikinpoistoteho on yleensä 90 prosenttia, mutta niin hienon laitteiston hankkimiseen Kiinalla ei olisi varaa.

Vientiluotto on myöntänyt Ivon ja Kiinan ulkomaankauppaministeriön hankkeeseen 12,3 miljoonaa markkaa, joka Kiinan tulee maksaa takaisin kahdeksassa vuodessa. Finnidan teettämässä hankesuunnitteluarviossa todetaan, ettei hanke toteutuisi ilman korkotukea, koska se ei ole kaupallisesti kannattava.

Ivon lämmönsäätölaitteiden ja muiden koneiden vientiä Zhengzhoun kaukolämpövoimalaan voidaan puolestaan perustella erityisesti globaaleilla ympäristöongelmilla. Kaukolämpövoimalan ansiosta kiinalaisten hiilenkäyttö vähenee Zhengzhoussa noin kolmannekseen.

Pohjoiskiinalainen Zhengzhoun kaupunki sijaitsee Kiinan köyhimpiin kuuluvalla alueella, ja lämmityskausi on siellä yhtä pitkä kuin Suomessa. Siksi Ivon suomalainen kaukolämpötekniikka saattaa olla siellä todellakin soveliasta.

Puhtaasta vedestä tulee likaista vettä

Kolmas Kiinassa tuettu hanke on Raopingin juomavesilaitos. Kaupunki sijaitsee kiinalaisessa mitassa vauraalla alueella Kantonin provinssissa Etelä-Kiinassa. Paikallisen vientiteollisuuden ansiosta talous kasvaa rajusti ja on samalla lisännyt kaupungin asukasmäärää. Siksi olemassaolevaa vesijohtolaitosta olisi uudistettava ja laajennettava.

YIT-yhtymän toteuttamassa hankkeessa vesi otetaan läheisestä joesta ja likavesi juoksutetaan putkea pitkin jonnekin ulkomerelle. Hankearviossa eli appraisalissa todetaan, että päästöt menevät "konsentroituneessa muodossa" merialueelle. Jäteveden käsittelylaitoksesta on tiettävästi puhuttu, mutta se ei kuulu ainakaan lähitulevaisuuden suunnitelmiin.

Finnidan entinen ympäristöneuvonantaja ei puoltanut korkotuen myöntämistä, likavesipäästöjen takia ja koska voidaan olettaa, että vauras Raoping olisi hyvin voinut maksaa vesilaitoksen kulut korkoineen ihan itse.

Sähkömuuntajia Ecuadoriin

Rio Bamban ja Santa Rosan sähköasemahankkeesta Ecuadorissa on ristiriitaisia tietoja. Ecuadorissa energiasektoria yksityistetään ja uusia linjoja vedetään halki maaseudun. ABB Strömberg osallistuu korkeajänniteverkon rakentamiseen toimittamalla sinne 12,5 miljoonan markan edestä muuntajia. Korkotukea maksetaan lähes kuusi miljoonaa markkaa.

Finnidasta kerrotaan, että "tällä hankkeella ei ole ympäristöhaittoja, pikemminkin päinvastoin". Ennen korkotuen hyväksymistä piti kuitenkin tehdä kaksi erillistä appraisalia, sillä ensimmäisessä epäiltiin, että saattoi olla kyse kaupallisesti täysin kannattavasta hankkeesta, jossa mitään korkotukea ei tarvittu.

Entinen ympäristöneuvonantaja puolestaan sanoo, että "tästä hankkeesta ei ole minkäänlaista ympäristöhyötyä, pikemminkin päinvastoin". Korkotuen avustamana vedetään korkeajännitejohtoja suunniteltujen kansallispuistojen halki.

Dieselvoimalan ympäristöhaitat

Biratnagarin dieselvoimalan vientiluottojen korkotuki saattaa olla suorastaan tuhoisa alueen ympäristölle. Wärtsilä Diesel rakensi tämän Nepalin toiseksi suurimman kaupungin laitamille aikoinaan kehitysyhteistyövaroilla 24 megawatin dieselvoimalan, jota aiotaan nyt laajentaa, mikäli hanke lainkaan toteutuu.

Voi hyvinkin olla, että voimalan laajennus jää Nepalin hallituksen maksukyvyn puutteen takia tekemättä, vaikka korkotukea myönnetään yli 20 miljoonaa markkaa, saman verran kuin Kepan koko vuosibudjetti. 36,7 miljoonaa jäisi kuitenkin ulkomaanvelkaa takaisinmaksettavaksi.

Nepal kaipaa akuutisti lisää sähkövoimaa yrittäessään viedä sähköä kaikille noin 20 miljoonalle asukkaalleen. Jokainen Nepalissa käynyt tietää, että sähkökatkot ovat siellä hyvin tavallisia. Vesivoimapotentiaalia Himalajalla olisi, mutta siinäkin on omat ympäristö- ja rahoitusongelmat.

Biratnagar sijaitsee alavassa laaksossa keskellä Nepalin viljavaa riisipeltoaluetta. Vaikka dieselvoimala onkin sijoitettu teollisuusalueelle, niin asutusta on lähellä.

Dieselvoimala rakennettiin aikoinaan ennen kuin kehitysyhteistyössä puhuttiin mitään mistään ympäristövaikutusten arvoinneista. Meluhaittojen lisäksi voimalan typenoksidipäästöt ovat valtavat eikä jäteöljyjen käsittelyä ole hoidettu kunnolla.

Euroopassa Wärtsilä Dieselin kerrotaan rakentavan takuuvarmoja dieselvoimaloita, mutta kehitysmaissa ympäristöhaitoista ei kanneta niin suurta huolta. Nepalissa ei ole ympäristöviranomaisia tai ympäristönormeja eikä kallista ulkomaanvaluuttaa välttämättä haluta käyttää ympäristöinvestointeihin.

Korkotukiluotot on evaluoitu

Korkotukiluotoilla on omat hyvät puolensa, jotka liittyvät pääasiassa siihen, että vastaanottaja on paremmin sitoutunut hankkeeseen, koska kyse ei ole lahja-avusta.

Korkotukiluottojen haitat tulivat puolestaan selvästi esiin, kun hollantilainen konsulttiyritys evaluoi kolme vuotta sitten Suomen siihenastiset korkotukiluotot. Evaluaation mukaan korkotukijärjestelmä oli kyllä kasvattanut merkittävästi rahavirtoja Suomesta kehitysmaihin, mutta useimmat tuetut hankkeet olisivat toteutuneet myös ilman korkotukea.

Evaluaation mukaan korkotuen myöntämisessä ehdottamasti tärkein kriteeri oli vienninedistäminen.

Suomalaisfirmat olivat korkotukihankkeissa ylihinnoitelleet laitteitaan. Evaluaatio totesi, että suomalaiset hintatarjoukset olivat usein selvästi maailmanmarkkinahintoja kalliimmat.

Korkotukiluottoja käyttäneistä 21 yrityksestä suurin osa meni kolmelle suomalaiselle suuryhtiölle: Ahlströmille, Repolalle sekä Strömbergille. 60 prosenttia korkotuesta meni Kiinassa ja Thaimaassa toteutettuihin hankkeisiin.

Ulkoasiainsihteeri Harri Sallinen Finnidasta uskoo, että asiat ovat kolmessa vuodessa muuttuneet rajusti. Teollisuusmaiden talousjärjestön OECD:n sopiman ns. Helsinki-paketin myötä korkotukea ei saisi enää käyttää pelkkään vienninedistämiseen. Korkotukea saisi antaa enää vain sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät toteutuisi ilman korkotukea.

Finnidan myöntämää vanhaa korkotukea maksetaan ensi vuonna yhteensä 72 eri hankkeeseen. Joukossa on kenialaisen meijerin laajennusta, televerkon rakentamista Mauritiuksen paratiisisaarelle ja taimitarhojen perustamista Turkkiin. Huomattavin osa vanhoista hankkeista liittyy kuitenkin Kiinan teollisuuden kehittämiseen.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!