Pihvi on Kepassa

Teksti: Tapani Ruokanen

LyhyetKepaEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

KEPAN EVALUAATIO ON OLLUT perusteellinen, vaikuttava kokemus, joka jatkuu. Evaluaation nimeen on vedottu, kun uusia ideoita on tyrmätty ja suunnitelmia lykätty: Emme voi tehdä sitä ennen kuin evaluaatio on ohi! Evaluaatiopäätös on vaikuttanut myös siihen, millaisia tuloksia tutkimusryhmä lopulta sai. Tämä vinouttaa evaluaation tuloksia. Prosessi on jatkunut kolme vuotta. Evaluaatio toteutettiin syksystä 1994 kesään 1995 ja raportti julkistettiin 1. syyskuuta. Tuloksia on arvioitu perusteellisesti Sambiassa, Mosambikissa ja Nicaraguassa järjestetyissä kenttäseminaareissa, Kepan eri elimissä ja lukuisissa neuvotteluissa. Evaluaatio on ollut tarpeen, mutta kohta se saisi jo loppua.

Kehitysyhteistyöosaston evaluaatioseminaarissa 7. marraskuuta Kari Karanko korosti yksittäisen kehitysmaa-aktivistin suurta merkitystä käyttäen esimerkkinä lähetystyöntekijä Martti Rautasta, jonka vaikutus on tuntunut nyky-Namibian politiikkaan saakka. Hän totesi myös, että on mielekkäämpää käyttää suomalaisia ammatti-ihmisiä kehitysyhteistyössä kuin siirtää heitä työttömyyskortistoon. Näihin ajatuksiin suomalainen kehitysmaaliike mielellään yhtyy. Jorma Paukku muistutti, ettei kehitysjoukkotoiminta voi jatkua entisellään -- kuten Kepan hallituskin on korostanut. Hänen puheenvuoroaan arvosteltiin siitä, ettei selkeää vaihtoehtoa esitetty. Sitä hahmotettiin sitten pitkin päivää.

KESKUSTELUT OVAT OSOITTANEET evaluaatioraportista monia heikkouksia, joista osa on vakavia. Kepan hallituksessa on ihmetelty, miten huomattavasta rahallisesta sijoituksesta huolimatta päädyttiin näin tulkinnanvaraisiin ja tieteellisesti hatariin lopputuloksiin. Osa keskeisistä tuloksista perustuu muutamien ihmisten mielipiteisiin ja yleisluontoiseen kirjallisuuteen. Järjestöjen henkilöavun arviointi kokonaisuudessaan jäi tekemättä.

Itseäni hämmästytti ehkä eniten se, kuinka vähän kehitysjoukko-ohjelman arvioinnissa kiinnitettiin huomiota itse edunsaajiin kehitysmaissa. Oma kokemukseni Afrikassa syyskuussa järjestetyissä seminaareissa ja kes kusteluissa yhteistyökumppaneidemme kanssa sekä havainnot kentältä antoivat paljon evaluaatioraporttia myönteisemmän kuvan kehitysjoukkotoiminnasta. Kehitysjoukkolainen on ammattilainen, mutta myös aatteellinen ihminen. Tällä on merkitystä. Näin totesivat yhteistyökumppanit. Jokainen kehitysjoukkolainen muodostaa monisyisen yhteistyöverkoston, jossa on mukana vaikuttajia ja organisaatiota sekä kehitysmaassa että Suomessa.

KEPA ON TYYPILLISESTI suomalainen ratkaisu, meidän kirjavaan järjestö- ja aatekenttäämme räätälöity omalaatuinen yhteistyöverkosto, jossa kansalaisjärjestöjen palvelu ja "kepalaisuus" yhdistyvät. Tätä tulisi vaalia jatkossakin. Kehityskysymykset ovat monimutkaisia eikä yhtä mallia niitä lähestyttäessä ole olemassa. Kepan olemus toisaalta kansalaisjärjestöjen palveluorganisaationa ja toisa alta kehitysjoukkojärjestönä tarjoaa hedelmällisen vuorovaikutuksen, jossa kokemuksia voidaan hyödyntää ilman haitallista keskinäistä kilpailua. EU-jäsenyys tarjoaa uusia palvelutehtäviä Kepalle.

Tulevaisuudessa "kepalaisia" olisi voitava sijoittaa entistä enemmän jäsenjärjestöjen osoittamiin projekteihin, myös uusiin maihin -- sen mukaan kuin jäsenjärjestömme tätä haluavat. Kyse on tietysti aina henkilöistä, ihmisistä, ja heidän sopivuudestaan kuhunkin tehtävään ja järjestön "ideologiaan". Henkilöapua ei siis pitäisi käsitellä teoreettisena pakettina puolesta tai vastaan.

Koska Kepa on itse poliittisesti ja järjestöllisesti neutraali, mutta sitoutunut kehitysyhteistyöhön, sen kautta voivat rekrytoitua myös sellaiset ammattilaiset, joilla ei ole muuta viitekehystä tai järjestöpohjaa, "ideologiaa". Näin Kepan kehitysjoukkotoiminta täydentää sen jäsenjärjestöjen henkilöapua ilman ristiriitoja. Kepan aatteellisuus merkitsee sitä, että toiminnan olennainen motiivi on selvillä: kehitysjoukkolainen ei tee työtään vain rahasta. Tämä on huomattava voimavara ja sitä myös yhteistyökumppanimme arvostavat.

Kepa kokoaa suomalaisen kehitysmaaliikkeen laidasta laitaan. Tiedotus ja vaikutustoiminta kehitysmaa-asioissa on tärkeää juuri nyt, kun näkökulmat kaventuvat ja rahat vähenevät. Kepa on tärkein kehitysmaaliikkeen keskustelufoorumi Suomessa. Tätä kannattaa korostaa kehitysyhteistyövaroista päätettäessä. Kepa itse lähtee siitä, ettei määrärahoja välttämättä voida lisätä. Kuit enkin organisaation vahvistaminen on perusteltua.

TALVEN AIKANA KESKUSTELU uudesta Kepasta jatkuu. Järjestömme toimeksianto on saatu aikanaan valtiovallalta, joka myös voi sen muuttaa. Kepan perusvisio on edelleen pätevä. Sen käytännön toteuttamismuotoja on syytä nyt kehittää yhdessä jäsenjärjestöjemme ja ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston asiantuntijoiden kanssa.

Vähenevien varojen aikana on hyvä muistaa, missä on pihvi: Kansalaisten sitoutuminen kehitysaatteeseen on kaiken lähtökohta. Siitä kasvaa poliittinen voima, joka synnyttää vaatimuksen kehitysyhteistyöstä ja sen mukana hallinnolliset organisaatiot sitä toteuttamaan. Ilman ihmisiä, innostusta, vapaaehtoisuutta, visioita ja sitoutumista kehitysyhteistyö loppuu, vaikka se olisi kuinka tehokkaasti organisoitu. Ja toisaalta: tekipä valtio mitä tahansa, kansalaiset toimivat järjellään ja sydämellään sen puolesta, minkä kokevat oikeaksi. Toivottavasti nämä kaksi, valtio ja kansalaiset, kohtaavat uudessa Kepassa.

Tapani Ruokanen

Kirjoittaja on Kepan puheenjohtaja


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!