Miksi Finnida arvosteli kenialaista taimitarhaliikettä?

Teksti: Peik Johansson

YmpäristöAfrikkaItä-AfrikkaKenia

Kehitysmaaliikkeessä ihmetellään, miksi Finnida päätti leikata tukeaan Ympäristö ja kehitys ry:n yhteistyökumppanille Green Belt Movementille. Julkista suunpieksäntää viilentää tällä hetkellä tosin se, että Ympäristö ja kehityksen määräraha on jälleen katkolla.

Jupakka Green Belt Movementin ympärillä alkoi kesällä 1993, kun Suomen Nairobin suurlähetystö lähetti ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön silloiselle päällikölle Raimo Anttolalle lausunnon, jossa Green Belt Movementin toiminta teilattiin täysin. Paperi lähti kiertämään ympäri ulkoministeriötä ja sitä käytettiin eri yhteyksissä Ympäristö ja kehitys ry:n sekä Green Belt Movementin toimintaa vastaan.

Kehitysyhteistyöneuvos Elina Visurin allekirjoittamassa saatekirjeessä todettiin, että "Green Belt Movementin toiminta ei ole kestävää sen ollessa ulkomaisesta rahoituksesta täysin riippuvaista". Suurlähetystö ehdotti, että Green Belt Movementin tuki evättäisiin kokonaan ellei järjestö muuta toimintaideaansa ja ryhdy myymään taimia, jolloin "taimitarhat voisivat tulla kannattaviksi".

Visurin kirjelmän mukaan tämä vähentäisi myös byrokratiaa ja keskushallinnon tarvetta. "Samalla pelko, että keskushallintoa käytetään muuhunkin tarkoitukseen vähenisi."

Suurlähetystö teki pistokokeen

Suurlähetystön teettämä "lausunto" oli Nakurussa 14. kesäkuuta 1993 päivätty Finnidan rahoittaman kilpailevan metsityshankkeen, Kenian ympäristö- ja luonnonvaraministeriön alaisen Miti Mingi Mashambani -hankkeen koordinaattorin Leena Plym-Shallon tekemä neljän liuskan mittainen kommentti Ympäristö ja kehityksen Green Belt Movementin toimintaa koskevasta raportista.

Plym-Shallon koordinoimaa valtiollista metsityshanketta Finnida on rahoittanut yli 20 miljoonalla markalla, Green Belt Movementia vuosittain 80 000 markalla.

Kumppanin haltuunsa saamassa lausunnossa Plym-Shallo epäilee Ympäristö ja kehityksen esittämiä Green Belt Movementin istuttamien puuntaimien lukumääriä (yli kaksi miljoonaa tainta vuonna 1992 ja lähes puolitoista miljoonaa tainta vuonna 1993).

Epäilyksiensä tueksi Plym-Shallo raportoi yhden Green Belt Movementin taimitarhan surkeasta tilasta, jolla hän oli tehnyt "pistokoneen" yhdessä erään Kenian hallituksen virkamiehen sekä Enson suomalaisen konsultin kanssa.

Green Belt Movementillä oli vielä jokin vuosi sitten yhteensä 2 000 taimitarhaa, mutta Kenian hallituksen Rift Valleyn läänissä aloittamien "etnisten puhdistusten" takia ainakin puolet taimitarhoista on jouduttu sulkemaan.

Taimitarhan tila oli tiedossa

Ympäristö ja kehityksen hallituksen jäsen Risto Isomäki vastasi Nairobin suurlähetystön paperiin viime vuoden huhtikuussa kirjeellä, joka osoitettiin 11 ulkoministeriön korkealle virkamiehelle.

Isomäen vastineesta selviää, että Ympäristö ja kehityksen alkuperäisestä raportista kävi ilmi, että järjestön edustajat olivat Kenian-matkansa aikana vierailleet kahdentoista erittäin hyvin toimineen Green Belt Movementin taimitarhan lisäksi myös yhdessä "kuolleessa" taimitarhassa.

"Plym-Shallo ja kumppanit tekivät arviointimatkansa juuri tähän taimitarhaan, jonka he etukäteen saattoivat antamiemme tietojen perusteella otaksua kuolleeksi. Matemaattinen todennäköisyys sille, että he olisivat sattumalta osuneet juuri tähän samaan taimitarhaan, on yksi 2 000:sta. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko Nairobin suurlähetystön mobilisoima arviointiryhmä valinnut tarkoituksellisesti kohteen siten, että se antaisi Green Belt Movementista mahdollisimman huonon vaikutelman", Isomäki totesi.

Nairobin suurlähetystön epäilyihin Green Belt Movementin toiminnan "kestävyydestä" Isomäki vastasi, että Ympäristö ja kehitys pitää puidenistutushanketta kestävänä, jos puiden istuttamisesta tulee osa paikallista kulttuuria. "Green Belt Movement on kansanliike, eräänlainen paljasjalkainen metsätalouden neuvontapalvelu."

Elina Visurin ehdotukset Green Belt Movementin muuttamiseksi kokoelmaksi kaupallisia taimitarhoja olisivat Isomäen mielestä liikkeen kannalta kohtalokkaat. "Aktivistien uskottavuus ei olisi yhtä hyvä, jos he myisivät taimia ja pyytäisivät niistä rahaa", Isomäki kirjoitti.

Samasta syystä esimerkiksi Kenian hallituksen metsityshankkeen työntekijöiltä ei vaadita, että he ansaitsisivat palkkansa myymällä maanviljelijöille taimia.

Finnida ei aja ihmisoikeuksia

Nairobin suurlähetystön tilaama hätäinen arvio Green Belt Movementin toiminnasta näyttää liittyvän tavalla tai toisella Kenian yhä pahenevaan ihmisoikeustilanteeseen, johon Suomi ei muiden Pohjoismaiden tavoin ole juuri puuttunut. Mitä väliä olisi muuten sillä, että Green Belt Movementin "keskushallintoa käytetään muuhunkin tarkoitukseen", kuten Elina Visuri asian kiteytti?

Keniassa Green Belt Movementia ei pidetä pelkkänä puidenistutusliikkeenä. Sen lisäksi sillä on monenlaista muutakin toimintaa: aktiivista kirkossa käymistä, naistyötä, kikujuperinteestä intonsa ammentavaa omavaraista luomuviljelyä sekä kampanjointia ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolesta.

Green Belt Movement on näkyvästi oppositioliike. Liikkeen perustaja, kansainvälisesti tunnettu ympäristönsuojelija Wangari Maathai istui vaalien alla kadulla keskellä Nairobin ruuhkaa keräämässä nimiä opposition yhteisen presidenttiehdokkaan valitsemiseksi. Viime aikoina hän on ollut paljon tekemisissä poliisin kanssa kampanjoituaan Kenian tunnetuimman mielipidevangin Koigi Wamweren vapauttamiseksi.

Suomen viralliseen kehitysyhteistyöpolitiikkaan ei ole koskaan kuulunut antaa kohtuuttomasti tukea kohdemaiden hallitusten vastustajille. Daniel arap Moin hallitusta Finnida on sen sijaan tukenut tällä vuosikymmenellä sadoilla miljoonilla markoilla.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!