Sosiaaliturvaa puista

Teksti: Satu Ikonen

YmpäristöAfrikkaItä-AfrikkaKenia

Peltometsäviljelyssä puiden välissä viljellään myös muita hyötykasveja

Kuinka suuri kuoppa puuntaimelle pitää kaivaa, on kysymys jota pohditaan harvoin keskusteltaessa trooppisten metsien tulevaisuudesta. Arkiset ongelmat eivät saavuta suurta julkisuutta samalla tavoin kuin dramaattiset uhkakuvat, joissa kasvava väestö nakertaa puiden ja kasvien elintilaa yhä pienemmäksi.

Kuitenkin kuopan koko voi ratkaista metsityshankkeiden onnistumisen. Esimerkiksi Sahelissa sadekausi kestää vain 3--4 kuukautta, jolloin viljelijä on täystyöllistetty.

-- Silloin aika ei aina riitä istutuskuoppien kaivamiseen eikä puuntaimien vartioimiseen, sanoo burkinafasolainen metsäntutkija Edouard Bonkoungou Kansainvälisestä peltometsäviljelyn tutkimuskeskuksesta Icrafista.

Tutkimuskeskuksella on meneillään yli 90 tutkimushanketta Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Järjestön oma tutkimusasema sijaitsee Keniassa.

-- Icraf pyrkii paikallisten asukkaiden elinolojen kohentamiseen sekä maanlaadun parantamiseen peltometsäviljelyn avulla. Viljeltäessä eri lajeja syntyy enemmän ekologisia lokeroita kuin tavanomaisessa viljelyssä. Lajikkeiden runsaus vähentää viljelijän tulojen riippuvuutta markkinahintojen heilahteluista, kertoo Icrafin tutkimusjohtaja Roger Leakey.

Esimerkiksi Sumatran damar-järjestelmässä metsän elinkaaren eri vaiheissa kasvatetaan eri kasveja. Alkuvaiheessa puiden välissä voidaan viljellä esimerkiksi riisiä ja kahvia, ja loppuvaiheessa puiden ollessa täysikasvuisia alueelta saattaa löytyä 50 hedelmäpuulajia. Eri kasvuvaiheet suosivat eri lajeja ja rikastavat metsän eläin- ja kasvilajistoa.

-- Viljelijät ovat usein niin innostuneita peltometsäviljelystä, että Icrafin tutkijoita tervehditään laulamalla ja tanssimalla, kuten Embun vuoristoisella alueella Keniassa, missä pienviljelijät ovat onnistuneet elävöittämään alueita, joilta metsä tuhoutui vuosia sitten, kehuu Leakey.

Vuoren rinteillä on nyt terasseja, joilla viljellään kahvia, teetä sekä muita kasveja ja puita. Paikallisten puiden lisäksi kasvatetaan australialaisia tammia.

Roger Leakeyn mukaan väestönkasvu ei ole niin vakava uhka metsille kuin usein annetaan ymmärtää. Keniassa ja Tansaniassa Icraf on onnistunut kasvattamaan puita useilla sellaisilla alueilla, joilla syntyvyys on korkea ja viljelysmaan tarve on suuri.

Puut voivat olla perheen rinnalla vaihtoehtoinen sosiaalisen turvallisuuden lähde. Ne voivat olla maanviljelijän pankki, josta saadaan tuloa tarvittaessa vaikkapa lasten koulutukseen tai terveydenhuoltoon.

-- Peltometsäviljely voi pitkällä tähtäimellä vähentää tarvetta turvautua suuriin perheisiin, sanoo Leakey.

Massiiviset istutushankkeet epäonnistuivat

Saharan laidalla sijaitsevan Sahelin kohtalo on kiinnostanut kansainvälisesti jo pitkään.

-- 70-luvulla kuviteltiin, että Saharan eteneminen voidaan pysäyttää istuttamalla puurivistöjä aavikon reunalle. Laajat istutukset epäonnistuivat pahasti, kertoo Edouard Bonkoungou.

Hänen tutkimustensa mukaan luonnonmetsät tuottavat Sahelissa yhtä paljon kuin istutusmetsät. Lisäksi luonnonmetsistä saatavien tuotteiden valikoima on laajempi kuin istutusmetsistä saatavat tuotteet. Hedelmät, karjan rehu ja luonnonlääkkeet ovat yhtä tärkeitä metsän tuotteita kuin polttopuu.

Puiden istutus on Sahelissa niin kallista ja työlästä, että sen täytyy olla kannattavaa, jotta ihmiset innostuisivat. Taimet, kastelu ja lannoitteet maksavat, ja aina on mahdollista, että vaeltava karja tärvelee kalliit taimet.

-- Pitäisikin tutkia kuinka luonnonmetsiä voitaisiin hoitaa ja käyttää paremmin, sanoo Bonkoungou.

Jos istutetaan puita, täytyy aina muistaa, että viljelijä ei istuta puita vain istuttamisen ilosta. Puista on oltava hyötyä. Siksi viljelijöiden on päästävä mukaan valitsemaan tutkimushankkeissa kokeiltavia lajikkeita.

Aiemmin tehtiin se virhe, että istutettiin puita pelkästään polttopuuksi. Sahelin maaperä ei ole kovin hedelmällistä, joten puut kasvoivat huonommin kuin odotettiin. Istutus oli kallista, joten kuluja yritettiin peittää myymällä puuta.

Kukaan ei kuitenkaan halunnut ostaa polttopuuta, jota voi kerätä ilmaiseksi luonnonmetsistä. Naiset keräsivät edelleen polttopuut luonnonmetsästä, josta voi kerätä myös muita tuotteita samalla keruumatkalla.

-- Nykyään Sahelissa ei onneksi enää harrasteta massiivisia istutushankkeita. Harmillista on vain se, että kehitysyhteistyöhankkeille on nykyisin tavattoman vaikea löytää rahoittajia. Juuri kun alamme oppia, miten hankkeita tulisi toteuttaa, pahoittelee Bonkoungou.

Sahelin alueen velkaisilla valtioilla ei riitä varoja kehityshankkeisiin. Valtion menoja kiristetään, jotta voitaisiin maksaa takaisin luottoja, joilla on toteutettu monia hyödyttömäksi osoittautuneita projekteja.

-- Poliittisen suosion kalastus saattaa myös estää hallituksia tukemasta vain yhtä väestönosaa hyödyttäviä pienimuotoisia hankkeita, Bonkoungou arvostelee.

Lähtökohtana kyläläisten omat tarpeet

Eräs peltometsäviljelyhankkeiden menestymisen salaisuuksista on ollut paikallisen väestön tiivis osallistuminen hankkeisiin. Peltometsäviljely on tieteenalana nuori, mutta viljelyperinteenä vanha. Tutkijat ovat monissa tapauksissa olleet riippuvaisia paikallisten ihmisten tiedoista.

Eräs Icrafin tehtävistä on kerätä geenipankkia eri lajikkeista. Tutkimuksen avulla selvitetään myös kannattaako luonnonvaraisia lajikkeita kehittää viljelykäyttöön soveltuviksi.

Työskentely luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi on myös kamppailua aikaa vastaan. Uhkana ei ole vain lajien vaan myös perinteisen tiedon katoaminen.

-- Perinteinen tieto ei enää siirry sukupolvelta toiselle kuten aiemmin. Vanhan ihmisen kuollessa hautautuu kokonainen kirjasto, Bonkoungou sanoo.

Icrafin hankkeissa kyläläiset osallistuvat kokeiltavien lajikkeiden valintaan. Tutkimushankkeet aloitetaan keräämällä tietoa paikallisista lajeista sekä maalaisten tarpeista ja kiinnostuksen kohteista.

Lajikkeiden valintaan vaikuttavat mm. paikalliset markkinat, käytössä olevat työvälineet sekä sadonkorjuiden aikavälit. Jos sadonkorjuut osuvat eri aikoihin, viljelijä vältyy työvoimapulalta.

-- On hyvä suosia lajeja, joista voi saada rahatuloa, sillä maalaiset haluavat myös ostaa monia kulutustuotteita. Myös maalaiset haaveilevat radiosta tai televisiosta, Leakey sanoo.

Satu Ikonen

Kirjoittaja on kansainvälisen politiikan opiskelija ja vapaa toimittaja. Icrafin metsäntutkijat osallistuivat elokuussa Tampereella järjestettyyn metsäntutkimuksen maailmankongressiin. Piirros on Suomen YK-liiton julkaisusta "Puut, elämän lähde".


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!