Mayojen makoisat löylyt

Mikä mahtaa yhdistää Guatemalan vuoristossa eläviä maya-intiaaneja ja suomalaisia? Mikäpä muukaan kuin sauna.

Etnisestä ryhmästä ja kielestä riippuen mayojen sauna tunnetaan Guatemalassa nimellä chuj, tuj tai espanjalaisena versiona temazcal. Mesoamerikassa saunominen olikin yleinen käytäntö jo ennen espanjalaisten valloittajien saapumista. Valitettavasti uudisasukkaiden harjoittama paheksunta mayojen uskomuksia ja tapoja kohtaan verotti myös saunakulttuuria. Varsinkin espanjalaiset kirkonmiehet pitivät temazcalissa kylpemistä yltiöpäisen moraalittomana – meniväthän sinne miehet ja naiset yhdessä ja vieläpä alasti.

Vuoden 1918 suuren influenssaepidemian pyyhkiessä yli Guatemalan myös terveysviranomaiset saivat mielestään pätevän syyn hyökätä äänekkäästi mayojen saunoja vastaan. Niissä väitettiin pesivän erilaisia tauteja, minkä seurauksena säädettiin temazcalit hävittävä laki. Hävitystyön jälkeen rakennettiin pian kuitenkin uusia temazcaleja, mikä todisti saunan olevan tärkeä osa mayojen elämää.

Saunakulttuuri elää edelleenkin Guatemalan vuoristoylängöllä. Esimerkiksi Atitlán-järven läheisyydessä sijaitsevassa Santa Marían kylässä lähes jokaisen perheen pihamaalla nököttää oma temazcal. Jos ei tietäisi sen olevan sauna, sitä voisi äkkiseltään luulla pieneksi vajaksi. Oviaukon pieni koko tosin herättää ihmetystä: se on yleensä vain hieman yli metrin korkuinen ja puolisen metriä leveä eli temazcaliin astuminen kysyy notkeutta. Muutoinkin temazcalit ovat mitoitettuja mayojen mukaisiksi: alle 160-senttinen suomalainen tuntee itsensä jättiläiseksi pään osuessa löylytellessä kattoon siitäkin huolimatta, että laude – kahden ison kiven varassa oleva puulevy – on lähes maan tasalla.

Tuhapalilla puhtia saunomiseen

Monien suomalaisten tavoin Santa Marían kylän mayat kertovat saunovansa keskiviikkoisin ja lauantaisin. Saunavieraita he eivät kuitenkaan kutsu: temazcalissa saunotaan lähes yksinomaan perhepiirissä.

Temazcalin lämmitys on naisten puuhaa. Myös veden kantaminen ja pesuveden lämmittäminen kuuluvat maya-naisten kotiaskareisiin. Männyn yleisyydestä huolimatta saunapuuna käytetään mieluiten tammea, josta saa lämpimämmät löylyt lyhyemmässä ajassa. Savuttamisestakaan ei ole haittaa, koska temazcalissa kylvetään vasta, kun puut ovat lähes kokonaan palaneet.

Temazcalin lämpötila ei yllä suomalaisen saunan lukemiin, noin 60 astetta riittää. Vastan käyttäminen lisää kuitenkin lämpöä, quichén kielen tuhapal tarkoittaakin saunakimppua. Sellainen voidaan koota esimerkiksi persikkapuun, eukalyptuksen tai kahvipensaan lehdistä. Tuhapalia käytetään samoin kuin suomalaista koivuvastaa, ja mayat ovat laillamme vakuuttuneit vastomisen verenkiertoa edistävästä vaiktuksesta. Lisäksi maya-saunojat käyttävät usein kangaspalasta, joka suojaa kasvoja ja ennen kaikkea silmiä hetkellisesti polttavalta löylyltä.

Temazcalitko menneisyyttä?

Mayojen sauna temazcal on paikka niin peseytymiseen ja rentoutumiseen kuin terveydestäänkin huolehtimiseen. Saunoissa on paranneltu kaikkea mahdollista lihaskivuista ja reumatismista myrkyllisten eläinten puremiin. Guatemalan vuoristoylängöllä eritoten raskaana olevat ja juuri synnyttäneet intiaaninaiset ovat kautta aikojen suosineet temazcalissa kylpemistä puhdistautumis- ja rentoutumiskeinona. Mayojen mukaan temazcalissa kylpeminen puhdistaakin pintaa syvemmältä: veren puhdistumisen lisäksi myös muut kehon epäpuhtaudet saavat hikoillessa kyytiä. Arkeologiset ja historialliset tutkimukset ovat niin ikään osoittaneet, että mayojen saunakulttuurilla on entisaikaan ollut rituaalista merkitystä: saunominen on aloitettu palvomalla saunan ja lääkekasvien jumalatarta
Temazcaltesiä, saunojen isoäitiä.

Temazcalien tulevaisuus kuitenkin mietityttää. Mitä lähempänä liikutaan Carretera Interamericanaa eli Guatemalaa ja Meksikoa Yhdysvaltoihin yhdistävää päätietä, sitä harvemmalla perheellä on enää temazcalia. Jo nyt nuoriso pitää kylmällä vedellä peseytymistä sivistyneempänä kuin perinteisessä temazcalissa saunomista.
Ulkopuolisille mayat kertovatkin saunoistaan hieman noloina ja häpeillen. Ei siis ihme, että suomalainen gringa saa saunoa temazcalissa yksin, kun maya-ystävät katsovat amerikkalaista saippuaoopperaa naapurin televisiosta. Ladinisoitunut eli länsimaisia kulttuuriarvoja mukaileva mentaliteetti ja primitiivisenä pidetty saunakulttuuri eivät tunnu sopivan enää yhteen.

Toivottavasti temazcalit kuitenkin säilyvät. Niissä on pyhyyttä ja puhtautta – ei mitään mayojen magiaa vaan arkipäivän aitoutta.

Kirjoittaja on VTM ja HuK, joka tutki naisten osallistumista Guatemalassa syksyllä 1996.
 

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!