Aleksanteri, missä makaat?

Teksti: Marko Juntunen

LyhyetAfrikkaPohjois-AfrikkaEgypti

Hämarän laskeuduttua Aleksandrian kaupungin vanhimpien kujien ylle voi hyvällä onnella törmätä aitoon kadonneen aarteen metsästäjään. Kuokka kädessä hosuva hahmo on mitä todennäköisimmin arkeologiaan hurahtanut harrastelija, joka jahtaa kaupungin perustajan Aleksanteri Suuren hautaa.

Kohu makedonialaisen mahtimiehen ympärillä kiihtyi jälleen kerran noin kaksi vuotta sitten kreikkalaisen olohuone-arkeologin Liana Souvaltzisin ilmoitettua, että Aleksanterin hauta sijaitsee Länsi-Egyptissä, Siwan keitaassa, paikassa jossa Aleksanteria opastanut kuuluisa oraakkeli toimi. Muutaman päivän kuluttua egyptiläiset viranomaiset rynnivät Souvaltzisin kaivauksille ja lipsauttelivat suustaan toinen toistaan optimistisempia lausuntoja, jotka koskivat kreikkalaisen saavuttamia tutkimustuloksia. Maailmanlaajuinen uutisankka oli valmis.

Viime kesän kuumimman huhun mukaan Aleksanteri lepäileekin nimeään kantavassa satamakaupungissa Aleksandriassa. Huhu mennee pääosin Aleksandrian yliopiston tutkijan Fawzi al Farakhanin piikkiin; hän on viimeaikoina pöllyttänyt maaperää Ateenan yliopiston rahoituksella muinaisen Allatinen hautausmaan ympärillä. Miehen mukaan kulta-aarre on vain "viikkojen kaivauksien päässä".

Farakhani on tuorein tapaus sarjassa onnenonkijoita, jotka uskovat aarteen makaavan Aleksandriassa. Vuonna 1950 kreikkalainen George Stavrinos lupasi kaivaa aarteet esiin, jos Egyptin hallitus suostuisi tarjoamaan miehelle kymmeneksen löydöistä. Maan viranomaiset kieltäytyivät tarjouksesta: aarre oli löydettavä egyptiläisin voimin.

Runsas vuosikymmen myöhemmin autokuski Kamel Abu Saadat iski kouransa lukuisiin antiikin aarteisiin, muiden muassa Isis-jumalan patsaaseen, jonka uskottiin seisseen Aleksandrian muinaisen majakan tuntumassa. Saadatin aarrejahti päättyi sukellusonnettomuuten juuri, kun hän uskoi päässeensä haudan jäljille.

Asiantuntijoiden mukaan vuosien saatossa lähes koko kaupunki on myllätty läpikotaisin - lukuunottamatta kaikkein järkeenkäyvintä paikkaa, Nabi Danielin moskeijaa, raamatun profeetta Danielin leposijaa. Egypti on toistuvasti kieltäytynyt myöntämästä kaivauslupia alueelle, vaikka lukuisien eksperttien, muiden muassa Al Azharin yliopiston islamilaisen historian tutkijan Adel Abdel Azizin mukaan moskeijan alla loikoilee todennäkoisemmin Aleksanteri kuin Daniel.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!