Naiset avainasemassa Palestiinan maataloudessa

Teksti: Marjut Helminen

LyhyetNaisetAasiaLähi-itäPalestiina

Viljelijöiden kanssa toimiva Palestiinan maatalouskomiteoiden liitto teki kymmenen vuotta sitten selvityksen maatalouden tilasta Länsirannalla ja Gazassa. Tuolloin kävi ilmi, että yli 60 prosenttia maataloustyöstä tekevät naiset. Selvitys osoitti myös, että maaseudun naisilla on omia erityistarpeitaan, joita kukaan ei ollut toistaiseksi miettinyt.

Palestiinan maatalouskomiteoiden liitto (PARC) oli yksi niistä järjestöistä, jotka tekivät mahdolliseksi lähes kymmenen vuotta jatkuneen ja Palestiinan osittaiseen itsehallintoon johtaneen kansannousun, Intifadan. Järjestön perusti 1983 joukko vastavalmistuneita agronomeja, kemistejä, insinöörejä ja nuoria maanviljelijöitä.

Vapaaehtoisvoimin järjestö ryhtyi auttamaan viljelijöitä muun muassa jalostamalla ja myymällä edullisesti maaperään soveltuvia kasvi- ja puulajikkeita, kartoittamalla puroja ja lähteitä ja järjestämällä jakelukanavia viljelijöiden tuotteille.

Omavaraisuudessa naiset avainasemassa

Naisselvityksen tekeminen ajoittui juuri Intifadan, palestiinalaisten kansannousun alkuun. Kansannousulla oli radikaali vaikutus maaseudun naisten elämään. PARC ymmärsi, että väestön omavaraisuuden saavuttamisessa maaseudun naiset olivat avainasemassa. Se ryhtyi rakentamaan naisagronomien johdolla kotitaloussektoria, jonka tavoitteena oli kylien ja pakolaisleirien omavarainen ravintotuotanto.

- PARC:n naisyksikön tavoitteena on lujittaa maaseudun naisten sosiaalista ja taloudellista roolia, lujittaa naisten itseluottamusta ja auttaa naisia kehittämään sellaisia taitoja, että he voivat käyttää hyväkseen elinympäristönsä resursseja, luettelee Randa Abd Rabbo, maatalouskemisti ja yksi järjestön perustajista. Randa koordinoi nykyisin PARC:n kotitalousprojekteja.

- PARC pyrkii siihen, että naiset määrittelevät itse omat tarpeensa, Randa muistuttaa, kun matkustamme mutkittelevaa vuoristotietä Hebronin lähellä olevaan kylään.

Randa on menossa haastattelemaan viittä kylässä asuvaa naista, jotka saivat neljä ja puoli vuotta sitten PARC:n miniluoton. He ovat maksaneet luottonsa kokonaan puolen vuoden kuluttua ja nyt on vuorossa tietojen kerääminen siitä, miten heidän hankkeensa ovat onnistuneet. Minihankeohjelmaan liityttyään naiset ovat saaneet koulutusta sekä ryhmänä että yksittäin omien taloudellisten hankkeidensa hoitamisesta.

- PARC:n naisyksikkö toimii 222 paikkakunnalla, ja viime vuonna meidän ohjelmiimme osallistui 5 261 naista, joista lähes neljätuhatta säännöllisesti. Naisten iät vaihtelevat viidestätoista kuuteenkymmeneen vuoteen, sanoo Randa Abd Rabbo.

Lainaa ilman omarahoitusosuutta

Yksi kymmenestä maaseudun naisesta työllistää itsensä kokonaan omilla taloudellisilla hankkeillaan. Kuusi kymmenestä osallistuu perheen yhteiseen maataloustoimintaan ja kolme kymmenestä on töissä jossain useamman perheen yhteishankkeessa. Nämä naiset vaikuttavat kotiäideiltä, koska he osallistuvat maataloustuotantoon lastenhoidon ja kodin töiden ohella, eikä heillä ole omia varoja.

- Sen vuoksi heille eivät sovellu esimerkiksi UNRWA:n tai joidenkin muiden kansainvälisten järjestöjen myöntämät miniluotot, joissa lainansaajalta vaaditaan omarahoitusosuutta, toteaa Randa.

- Naisten projektit ovat pieniä, eikä niiden tuloilla pystytä maksamaan UNRWA:n perimää kahdeksan prosentin korkoa lyhennysten lisäksi.

- Myöskään tietojen saaminen kansainvälisten järjestöjen luotto-ohjelmista ei ole helppoa. Menestyksellinen miniluotto-ohjelma edellyttää sitä, että niistä käydään kertomassa naisille kylissä.

PARC onkin rakentanut oman miniluotto-ohjelmansa maaseudun naisten tarpeita vastaavaksi. Esimerkiksi lainojen lyhennysohjelmaa muokataan kunkin hankkeen mahdollisuuksien mukaan. PARC:n miniluoton korko on pieni, eikä omarahoitusosuutta tarvita.

Luotto vain osa naisryhmän ohjelmaa

Käynnistäessään miniluotto-ohjelmansa amerikkalaisten lahjoitusten turvin PARC ryhtyi välittömästi myös kouluttamaan kyliin naisjohtajia, jotka voisivat toimia tukihenkilöinä ohjelmaan mukaan tuleville uusille naisille.

PARC:n naisprojekteilla on selkeästi määritellyt tavoitteet. Niiden halutaan kohottavan pientuloisten perheiden elintasoa ja auttavan naisia löytämään itselleen sopivia toimeentulomuotoja ja parantamaan asemaansa perheessä.

Kun naiset päättävät ottaa miniluoton ja liittyä PARC:n ohjelmaan, he sitoutuvat samalla toimimaan kylään muodostettavassa naisryhmässä, jolle asiantuntijat tulevat antamaan ohjausta ja koulutusta sekä hankkeen tavoitteiden määrittelemiseksi että käytännön toteuttamiseksi. Naisille opetetaan myös kirjanpitoa ja hallinnollisia valmiuksia.

Millaisia hankkeet sitten ovat? Noin puolet naisista kasvattaa lampaita, vuohia tai siipikarjaa. Osa tuottaa lihaa, osa munia ja höyheniä. Noin kymmenen prosenttia naisista on hankkinut lehmiä. Kuudella prosentilla on mehiläistarha. Kampaamo, ompelimo tai kukkakauppa, maustetuotanto, kukka- ja vihannestarhat ja ravinnon jalostus ovat myös tavallisia hankkeita.

Tasavertaiseksi kumppaniksi

Lainansa takaisinmaksussa loppusuoralla olevat naiset ovat ylpeyttä ja intoa täynnä. Yksi heistä sai lainan siipikarjaprojektiin. Hän myy höyheniä, munia ja lihaa tukkuostajien välityksellä markkinoille.

- Ennen hankkeen aloittamista mieheni ei antanut minun mennä yksin edes kadulle, ulos kodistamme. Kanankasvatuksella olen onnistunut hankkimaan niin hyvin, että perheemme omakotitalo rakennettiin ansaitsemillani rahoilla. Nyt mieheni sanoo, että olemme perheessä tasavertaiset kumppanit.

- Tukkuostajat, jotka ovat miehiä, neuvottelevat suoraan minun kanssani. Yksi heistä oli todennut miehelleni, että teidän vaimonne on niin pystyvä liikenainen, että saa olla tarkkana, että saa omansa pois hänen kanssaan neuvotelleessaan, nainen nauraa.

Aluksi PARC kehitteli ohjelman, jossa lainan takaisinmaksuaika oli kaksi ja puoli vuotta. Hyvin pian huomattiin, että naiset eivät kyenneet maksamaan lainojaan takaisin näin lyhyessä ajassa. Kun maksuaikaa pidennettiin ja lyhennysten määrittelyä yksinkertaistettiin, katosivat maksuvaikeudet.

Takaisinmaksutahti riippuu myös siitä, minkä tyyppiseen hankkeeseen nainen on ryhtynyt. Osa haluaa maksaa lainan takaisin mahdollisimman nopeasti voidakseen ottaa uuden lainan ja laajentaa hankettaan. Jotkut naiset haluavat pitkän laina-ajan, koska heillä on vaikeuksia saada hankkeensa alkuun tai perhe on ylipäätään toimeentulovaikeuksissa. Esimerkiksi miehen jääminen työttömäksi vaikuttaa vaimon mahdollisuuksiin lyhentää lainaansa. Yhdessä tapauksessa nainen joutui luopumaan projektistaan ja myymään kaikki lainalla hankkimansa kanat, koska kananmunien hinta romahti.

- Olemme oppineet, että pienluottojen takaisinmaksuohjelman on oltava yksilöllinen ja joustava, sanoo Randa Abd Rabbo.

- Kaikkein köyhimpien perheiden kohdalla on maksuehtojen oltava erityisen joustavat, hän muistuttaa.

Ryhmä päättää ketkä lainaa saavat

Keille lainoja sitten myönnetään? Naiset tulevat mukaan naisryhmän toimintaan ja alkavat miettiä omia työllistymisen ja itsenäisen toimeentulon mahdollisuuksiaan. Mitään yhtä kriteeriä lainansaajien valinnassa ei käytetä, vaan naisten toimintaryhmistä seulotaan esiin toteuttamiskelpoisimmat hankkeet ja ne naiset, jotka pystyvät selvästi huolehtimaan hankkeista. Hankeideoista keskustellaan naisryhmässä ja naiset tekevät yhdessä projektisuunnitelmansa. Naisryhmä päättää itse, mitkä hankkeista ovat sellaisia, joille voitaisiin ensimmäiseksi hakea lainaa. Tässä käytetään sovittuja kriteereitä, jotka hankkeiden täytyy täyttää.

Hakijoiden täytyy valmistaa ennakkoselvitys hankkeensa onnistumismahdollisuuksista. Sen tekemiseen he saavat apua PARC:n taloushallinnolta. Lainansaajien valintakriteerit ovat koko naisryhmän tiedossa ja niistä keskustellaan ryhmässä. Hyvin tärkeää on, että lainan saajien joukko on riittävän suuri ja että ryhmä on ennen oman projektinsa aloittamista hankkinut kokemusta ja tietoja projektihallinnosta, markkinoinnista, luottokelpoisuudesta ja naisten roolista.

Tekninen apu turvaa onnistumisen

Kun naiset saavat lainansa, seuraa PARC tarkkaan hankkeiden teknistä toteutusta. Esimerkiksi mehiläistarhausta suunnittelevat saavat kursseilla koulutuksen tarhaukseen ennen kuin he voivat edes harkita lainan hakemista. Ilman takuita lainaa ei myönnetä. Hankkeiden toteutumisesta keskustellaan naisryhmän kuukausikokouksessa. PARC:n projektikoordinaattori on läsnä kokouksessa. Jos hän näkee, että naiset tarvitsevat teknistä apua, hän kutsuu PARC:n omat asiantuntijat paikalle neuvomaan. Koska naiset ovat osallistuneet maataloustuotantoon, ei heillä yleensä ole suuria vaikeuksia omaksua tarvittavia teknisiä valmiuksia. Käytäntö on osoittanut, että parhaiten naiset ovat onnistuneet silloin kun he ovat saaneet säännöllisesti tukea, esimerkiksi eläinlääkäri ja maatalousneuvoja ovat käyneet säännöllisesti katsomassa hanketta.

Pienluotto-ohjelmien evaluointi on osoittanut, että projektit ovat muuttaneet niihin osallistuneiden naisten aseman perheissään. Ne ovat kohottaneet naisten ja heidän perheidensä elintasoa ja niillä on palestiinalaisten kansallisen omavaraisuuden lisäämisessä tärkeä merkitys.

Kansalaistoiminnan tarve ei ole kadonnut

Ulkopuolinen saattaisi ajatella, että osittaisen itsehallinnon saavuttamisen jälkeen kansalaisjärjestöjä ei enää tarvittaisi yhtä kipeästi kuin ennen. Niin ovat tuntuneet ajattelevan myös useimmat eurooppalaiset hallitukset. Oslon kokouksen jälkeen kansalaisjärjestöt menettivät lähes yhdessä yössä nekin vähäiset kehitysyhteistyömäärärahat, joita ne olivat länsimaiden hallituksilta saaneet. Mutta palestiinalaisten oma hallinto ei ole onnistunut tukemaan kansalaisten toimeentulon hankinnassa. 'Rauhan' saavuttaminen onkin tullut palestiinalaisväestölle kalliiksi. Erityisen raskaasti poliittisen kehityksen seuraukset ovat kokeneet maanviljelijät ja Israelissa töissä käyvät siirtotyöläiset.

Israelin viranomaiset ovat kahden viimeisen vuoden aikana sulkeneet Länsirannan ja Gazan väestön useita kertoja palestiinalaisalueille. Israel jatkaa arabialueille rakentamiensa siirtokuntien laajentamista ja palestiinalaisten maiden pakkolunastuksia. Netanjahun hallitus on hidastuttanut rauhanneuvotteluja eivätkä Israelin ja Palestiinan viranomaiset ole onnistuneet luomaan sellaista poliittista vakautta, joka on tarpeen palestiinalaisalueiden taloudelliselle kehitykselle.

Määrärahojen äkillinen leikkaus heikensi onneksi kansalaisjärjestöjen toimintaa vain hetkeksi. Esimerkiksi maatalouskomiteoiden liitto ei ole pelkästään ponnistellut väestön omavaraisuuden lisäämiseksi, vaan on myös huolehtinut jatkuvasti oman toimintakykynsä ja omavaraisuutensa säilyttämisestä.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!