Postimerkin tähden

Teksti: Kimmo Lehtonen

LyhyetAmerikkaLatinalainen AmerikkaKeski-AmerikkaNicaragua

Kanava on ollut Nicaraguassa haaveena jo toista sataa vuotta, joten kyseessä ei ole mikään uusi hanke. Ensimmäinen valtameret yhdistävä kanava itse asiassa pitikin Panaman kanavan sijasta rakentaa juuri Nicaraguaan.

Neuvottelut Nicaraguan ja Yhdysvaltain hallituksen välillä olivat 1884 siinä vaiheessa, että Nicaraguan hallitus ratifioi jo hankkeesta tehdyn sopimuksen. Nicaragua tarjosikin Yhdysvalloille kaikin puolin tuottoisampaa sopimusta kuin Panama. Myös ilmasto-olosuhteita pidettiin Nicaraguassa suotuisampina kuin Panamassa. Panamalaisten vahva lobbaus kuitenkin tuotti tulosta, ja Yhdysvaltain silloinen presidentti Chester A. Arthur torpedoi ratifioinnin.

Nicaragualaiset myös itse edesauttoivat panamalaisten lobbausta aika erikoisella tavalla: Nicaraguassa julkaistiin samoihin aikoihin postimerkki, jossa Nicaragua identifioitui selkeästi "tulivuorten maaksi". Postimerkkiin oli kuvattu savua syöksevä tulivuori Momotombo, jota kohti johtivat rautatiekiskot.

Postimerkin julkaisemisen ajoitus oli erinomaisen huono. St. Martiniquen Pelee oli syössyt laavaa vain jonkin aikaa aikaisemmin aiheuttaen 30 000 ihmisen kuoleman. Näin panamalaisilla oli loistava ase käytettävissään taistelussa senaattoreiden äänistä. Asiaan vaikuttivat tietysti myös silloiset poliittiset suhdanteet, eikä Nicaraguan kansallismielinen presidentti Zelaya ollut erityisessä suosiossa Yhdysvaltain senaatissa.

Kanavaprosessilla oli kuitenkin kauaskantoiset vaikutukset Nicaraguan taloudelliseen kehitykseen ja suhteiden kehittymiselle Yhdysvaltojen kanssa. Edelleenkin Nicaraguan turismiministeriö mainostaa maata tulivuorten maana ja postimerkin aihe löytyy yhdestä kansallisesta ylpeydestä, Flor de cana -rommipullon etiketistä.

Konttiliikenne kasvaa

Nicaraguassa kanava olisi mahdollista rakentaa hyväksikäyttäen olemassaolevia vesiteitä alkuperäisen kanavaidean mukaisesti. Sen rakentaminen tulisi kuitenkin huomattavasti kalliimmaksi kuin kuivasatamien rakennuttaminen. Ekologisesta hinnasta nyt puhumattakaan. Nicaragua ei ole suinkaan ainoa maa, joka taistelee tällä hetkellä sijoittajien kukkarosta, sillä myös monet muut maat ovat pyrkimässä samalle apajalle.

Kolumbia on tarjonnut Panaman kaltaisen vesitien rakentamista. Sen kulut arvioidaan suuriksi, ja sen rakentaminen tuhoaisi erään maailman tärkeimmistä sademetsistä. Nicaraguan kaltaista konttiliikennettä palvelevaa kanavaa on ehdotettu rakennettavaksi myös Hondurasin läpi - erään ehdotuksen mukaan myös siten, että Tyynen valtameren puoleinen kuivasatama rakennettaisiin Nicaraguan Corinton satamaan. Meksikon Jukatanin niemimaan ylittävä rautatieliikenne on ollut myös sijoittajien kiinnostuksen kohteena. Myös Panaman kanavan laajentamista on esitetty.

Kiinnostus uutta kanavaa kohtaan johtuu ensisijaisesti kahdesta syystä: Panaman kanava on suurimmille valtameren jättiläistankkereille liian kapea, ja kauttakulku sen läpi on hidasta. Toiseksi, maailman itä-länsi-suuntainen konttiliikenne on kasvanut viime vuosina 5-8 prosenttia. Konttien kuljetusmatka Nicaraguan läpi supistuisi kanavan myötä arvioituun 234 kilometriin, ja ajassa se merkitsisi nopeampaa kauttakulkua kuin Suezin kanavassa. 150 kilometriä tunnissa kulkeva juna halkoisi matkan neljässä tunnissa, ja päivässä kuljetuskapasiteetti nousisi 1 500 konttiin. Se olisi vain murto-osa Yhdysvaltojen rannikoiden välisestä 1 500 kilometrin matkasta ja siihen käytetystä ajasta.

Nicaraguan kuivasatamakanavahankkeen kustannusten on arvioitu olevan noin 1,5 miljardia dollaria. Rahat siihen tulisi kokonaisuudessaan hanketta valmistelevilta yrityksiltä. Niiden muodostaman CINN (Canal Interoceanico en Nicaragua) -yhtiön osakkaina ovat muiden muassa saksalainen Siemens, brittiläinen Wimpey, belgialainen Besix, hollantilainen E.C.T, espanjalainen RENFE, Hongkongin kiinalainen China merchants company ja etelä-korealainen Samsung. Nicaraguan hallituksen kanssa solmittaisiin vuokrasopimus korkeintaan 50 vuodeksi.

Kanavan käyttökustannusten on arvioitu olevan jopa 75 prosenttia matalammat kuin Panaman kanavan. Sijoittajien ja rahtiyhtiöiden voittoja niiden laskelmien pohjalta voi vain arvailla.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!