Bittejä afrikkalaisessa nettitaivaassa — mikä ihmeen WWW?

Naputi, naputi, naputi. Tiedosto, klik, tallenna, klik. Bill Gatesin valtakunnassa on vielä tilaa poikkeaville surffaajille ja vähemmistökielille. Zimbabwessa on toisin. Siellä kaikki tietokoneet puhuvat englantia.

— Kun saavuin Uppsalaan stipendiaattina olin ymmälläni, zimbabwelainen historian tutkija Evelyn Pangeti kertoo naurahtaen.

— Suureksi järkytyksekseni paikalliset tekstinkäsittelyohjelmat suorastaan vilisivät outoja ruotsinkielisiä termejä ja komentoja. Zimbabwen yliopistossa Hararessa en ikinä tullut ajatelleeksi, että tietokoneet ”puhuisivat” muita kieliä kuin englantia, Evelyn tunnustaa.

Paikallisten kielten huono asema näkyy etenkin surraavissa näyttöpäätteissä ja internet-ohjekirjoissa. Kaikki Zimbabwessa käytettävät tekstinkäsittelyohjelmat ja ohjekirjat ovat nimittäin englanniksi.

— Emme ole yksinkertaisesti keksineet mitään paikallisia vastineita englanninkieliselle tietokoneterminologialle, Evelyn Pangeti myöntää.

Esimerkiksi ”tietokone” on shonaksi edelleen ”computer”.

Tietokoneiden puute

Kielellinen lähtötilanne viestii myös siitä, ketkä loppujen lopuksi käyttävät tietokoneita Zimbabwessa. Pangetin mukaan länsimaalaisten jatkuva puhe www:stä, chattaamisesta, tiedostojen imuroimisesta tai dokumenttien skannaamisesta on suurelle zimbabwelaiselle enemmistölle täyttä hepreaa.

Afrikassa on noin miljoona internetkäyttäjää, joista 600 000 on eteläafrikkalaisia. Zimbabwessa ainoastaan hyvin toimeentuleva keskiluokka on tottunut tietokoneiden käyttämiseen, sillä tietokone maksaa halvimillaan 4 800 Zimbabwen dollaria.

Zimbabwen yliopistossa tilanne on katastrofaalinen. Ensimmäiset tietokoneet tuotiin kirjastoon viime vuonna, ja noin kymmenen tuhannen opiskelijan opinahjossa on ainoastaan kaksi tietokonetta julkisessa käytössä. Tilanne tutkijoilla on hieman parempi. Miltei jokaisella tutkijalla on käytössään oma tietokone, mutta sähköpostia voi lähettää ainoastaan oman laitoksen kansliasta, sillä yliopiston puhelinverkostoa ei ole vielä laajennettu.

— En pärjäisi työssäni ilman sähköpostia ja internetiä, Evelyn Pangeti myöntää.

— Hoidan suurimman osan ulkomaille menevästä kirjeenvaihdostani sähköpostitse ja siitä on minulle suurta hyötyä useissa tutkimusprojekteissani, hän kertoo.

Kirjoittaessaan tieteellisen tutkielman Lomé-sopimuksen uudistamisesta Pangeti sai sopimusluonnokset ja kaiken aiheeseen liittyvän materiaalin sähköpostitse suoraan EU:n komissiolta Brysselistä.

— Sähköposti on ylivoimaisesti nopein ja halvin tapa lähettää viestejä tai vastaanottaa materiaalia, silloin kun yhteys toimii, Pangeti toteaa.

— Tosin Zimbabwen huonot puhelinverkkoyhteydet tekevät varsin usein kepposia. Viestejä katoaa tämän tästä afrikkalaiseen bittitaivaaseen eikä yliopiston tietokonekeskus kykene palvelemaan kaikkia sähköpostin käyttäjiä. Tämä johtaa puolestaan siihen, että kallista aikaa kuluu viestien jäljittämiseen.

Potkua puhelinverkkoihin YK:n varoilla

YK:n kehitysyhteistyöjärjestö UNDP:ssä on muutaman vuoden ajan panostettu puhelinverkkojen kehittämiseen eteläisessä Afrikassa. Kehitysohjelmaan on tähän mennessä investoitu noin 12 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ja taloudellinen tuki on kohdistettu erityisesti Botswanaan, Etelä-Afrikkaan ja Zimbabween. Pierre Dandjinou UNDP:stä kertoo sähköpostiviestissään, että ohjelman toteutus vaatii suuria ponnistuksia. Zimbabwessa kehitystä jarruttavat digitaalisten puhelinkaapeleiden puute, alhainen puhelintiheys (4,8 puhelinlinjaa 1 000 asukasta kohden), puutteellinen infrastruktuuri sekä valtion pyrkimykset monopolisoida palvelinten vuokrapalveluja. Sambiasta poiketen Zimbabwessa tietoverkkopalveluja ei ole kilpailutettu, joten paikallinen PTC-yhtiö on edelleen monopoliasemassa.

UNDP on puhelinkaapeleiden digitoimisen lisäksi pitänyt internet-työpajoja aiheesta, joista viimeisin pidettiin Victoria Fallsissa. Työpajaan osallistui muiden muassa Zimbabwen Telecomin henkilökuntaa, kehitysyhteistyöjärjestöjä ja internetistä kiinnostuneita yrityksiä. Etenkin turismiteollisuus on kiinnostunut internetin kehittämisestä Zimbabwessa. Suuri osa matkavarauksista hoidetaan jo tätä nykyä netitse kansainvälisissä hotelliketjuissa, matkatoimistoissa ja autovuokraamoissa.

Sekä Evelyn Pangetin että Pierre Dandjinoun mielestä maan sitoutumaton lehdistö ja kansalaisjärjestöt ovat hyötyneet eniten internetistä. Etenkin lehdet ovat löytäneet itselleen väylän, joka on halpa ja tavoittaa suuren yleisön myös ulkomailla. Esimerkiksi viikkolehdet Zimbabwe Independent, Financial Gazette ja The Zimbabwe Standard onnistuvat tavoittamaan puolisen miljoonaa lukijaa viikossa julkaisemalla parhaimmat palat lehtien sisällöstä verkossa.

Räväkkä zimweb

Jos internet on useimmille Zimbabwessa asuville kryptinen ilmiö, niin verkossa surffaaminen on sitäkin tutumpaa puuhaa ulkomailla asuville ”zimboille”. Palvelimia ja zimbabwe-aiheisia kotisivuja riittää moneen lähtöön muun muassa Yhdysvalloissa.

Esimerkiksi Kaliforniasta käsin ylläpidetään zimweb-nimistä kotisivua, joka sisältää myös omia keskustelusivuja. Kuiva huumori jyllää ja kielenkäyttö on räväkkää, akrobaattista sekä luovaa. Ajoittain sivuilla näkee varsin kärkevääkin tekstiä. Aiheet ovat useimmiten tulenarkoja, joten sivuilla on vilahdellut kommentteja naisen asemasta, AIDS-potilaiden hoidosta, Hararen mellakoista, presidentti Robert Mugaben despoottisuudesta ja valkoisten maanomistuksesta. Poliittinen korrektius on Yhdysvalloissa valttia, joten sivujen ylläpitäjät ovat muutaman kerran nähneet aiheelliseksi sulkea sivut rivon kielenkäytön takia.

Rivoa tai ei, zimbabwelaiset ovat tulleet nettimaailmaan jäädäkseen, eivätkä pelkästään kinastellakseen. Osoituksena tästä on viime syksynä perustettu yhdistys, joka sai alkunsa zimwebissä syntyneen keskustelun jälkeen. Yhdistyksen tehtävänä on rekisteröidä kaikki zimbabwelaiset, jotka ovat hankkineet koulutuksensa ulkomailla ja joilla on aikomuksena palata kotimaahansa. Työnantajat voivat näin ollen värvätä päteviä työntekijöitä suoraan verkosta. Eikä siinä kaikki. Tämä projekti syntyi ihan itsestään, ilman pohjoisen almuja tai kehitysyhteistyövaroja.

Mikael Sjövall

Hyödyllisiä internet-osoitteita:
http://www.samara.co.zw
http://www.zimweb.com
http://www.africaonline.com
http://www3.undp.org
http://www.idrc.ca/acacia

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!