Norjan esimerkillä ryhtiä Suomen kehitysmaapolitiikkaan

Teksti: Juha Rekola

TalousVelkaEurooppaLänsi-EurooppaNorjaSuomi

Helsingin Mahdollisuuksien torilla toivottiin Suomen ottavan esimerkkiä Norjasta, joka lisää kehitysapuaan ja puuttuu kehitysmaiden velkaongelmaan.

Norja määritteli äskettäin oman lähivuosien kehitysmaapolitiikkansa päätehtäväksi toiminnan kehitysmaiden velkaongelman ratkaisemiseksi.

-- Kun nyt vietämme YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 50 -vuotisjuhlaa, meidän on muistettava, että maapallon väestön neljäsosaa koetteleva köyhyys on massiivinen loukkaus ihmisoikeuksia vastaan, huomautti nuori kehitysyhteistyö- ja ihmisoikeusministeri Hilde Frafjord Johnson esitellessään kehityspoliittista selontekoa Norjan valtiopäivillä Stortingetissä.

Norjan hallitus aikoo toimia määrätietoisesti kaikilla monenkeskisillä foorumeilla sellaisen velkahelpotusohjelman aikaansaamiseksi, jolla on todellista vaikutusta. Maailmanpankin HIPC-ohjelma on askel oikeaan suuntaan, mutta nykymuodossaan riittämätön. Lisäksi Norjan hallitus valmistelee vuoden 1999 valtion budjetin osaksi yksipuolisen toimenpide-ohjelman, jolla Norja antaa anteeksi omat saamisensa 22 köyhimmältä kehitysmaalta.

Samalla Norjan hallitus sitoutui nostamaan maan kehitysyhteistyön takaisin yhden prosentin bkt-tasolle vuoteen 2001 mennessä. Norjan apu on nyt päässyt putoamaan noin 0,85 prosenttiin.

Molemmat Norjan päätökset sopivat esimerkiksi Suomelle, joka parhaillaan valmistelee omaa kehitysmaapoliittista kokonaisstrategiaansa.

Mahdollisuuksien toreilla liikkeelle lähtenyt Jubilee 2000 -kampanja vetoaa Suomen hallitukseen, että se nostaisi velkaongelman ratkaisun yhdeksi oman kehitysmaapolitiikkansa lähivuosien pääkysymykseksi sekä monekeskisesti että unilateraalisilla päätöksillä. Tähän Suomella on hyvä mahdollisuus jo senkin vuoksi, että Maailmanpankissa Pohjoismaita ja Baltiaa edustaa suomalainen johtokunnan jäsen.

Suomen hallituksen on myös vuoden 1999 budjettivalmisteluissa pidettävä kiinni omasta syyskuussa 1996 annetusta periaatepäätöksestään nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat takaisin edes 0,4 prosentin bkt-tasolle vuoteen 2000 mennessä. Budjettivalmisteluista nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella tämä tavoite ei tule toteutumaan.

Juha Rekola


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!