Miten käy kehitysmaiden kauppaetuisuuksien?

Teksti: Hannu Pesonen

LyhyetTalousGlobalisaatioKauppaVelkaAmerikkaKaribia

EU:n ja 71 kehitysmaan välinen Lomé-sopimus umpeutuu vuonna 2000

EU:n ja sen kehitysmaakumppanien välillä alkaneet neuvottelut viidennestä Lomé-sopimuksesta muodostavat kehitysmaiden kansalaisjärjestöille suuren haasteen.

Lomé-sopimus on maailman laajin kehitys- ja teollisuusmaiden välisen yhteistyösopimus. Se on myös EU:n kehitysmaasuhteiden keskeisin väline. Kehitysyhteistyön lisäksi se kattaa kauppapolitiikan ja poliittiset suhteet.

Vuonna 1975 käynnistyneelle yhteistyölle rakennetaan paraikaa uutta jatkosopimusta. Viidennen Lomé-sopimuksen neuvottelumylly 15 EU-maan ja 71 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtion eli AKT-maiden välillä pyörähti käyntiin syksyllä.

Jatkoneuvottelut tilaisuus kansalaisjärjestöille

- Toisin kuin aiemmin, uuden sopimuksen tavoitteista ja luonteesta on keskusteltu poikkeuksellisen avoimesti. Neuvottelujen sisältöä ja tavoitteita koottaessa on kuultu kansalaisjärjestöjä ja yksityisiä kansalaisia. Suuri haaste on nyt, miten mielipiteet huomioidaanitse neuvottelujen aikana, sanooeurooppalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyöelimenä Brysselissä toimivan Eurostepin johtaja Simon Stocker.

Stockerin mielestä kansalaisjärjestöjen tulisiosallistua tiiviisti ja yhteistuuminneuvotteluihin, sillä varsinkin AKT-maiden kansalaisjärjestöille on nyt avautumassaerittäin suuri mahdollisuus, joka ei hevintoistu.

- Eurooppalaisilla kansalaisjärjestöillä on jo muodollinen, vakiintunut asema EU:ssa, mutta AKT-maiden kansalaisjärjestöillä ei ole mitään selkeää sijaa AKT:n päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa, Stocker tiivistää perusongelman.

- Parhaillaan valmistellaan esitystä, joka takaisi AKT-maiden kansalaisjärjestöille virallisen aseman päätöksenteossa. Se on kuitenkin tasapainotaiteilua. Vaarana on, että kehitysmaiden hallitukset kokevat itsensä syrjäytetyiksi - ja joissain tilanteissa niin käykin, Stocker pohtii.

Sopimus tunnetaan huonosti

Sekä EU että AKT ovat korostaneet neuvottelujen alla, että Lomén perusperiaatteisiin alusta lähtien kuulunut tasavertaisen kumppanuuden periaate EU:n ja AKT-maiden välillä nostetaan sanahelinästä käytännön teoiksi.

- Kumppanuus ei ole toiminut. Yhteistyön vakaviin puutteisiin kuuluu ilman muuta EU-maiden hallitusten kyvyttömyys tai haluttomuus kytkeä AKT-maita tehokkaasti mukaan sopimukseen siten, että ne voisivat korjata siitä mahdollisimman suuren hyödyn, Stocker sanoo.

AKT-maissa tunnetaankin Lomé-sopimusta hyvin huonosti hallitus- ja virkamiestasolla, eikä sen suomia mahdollisuuksia osata hyödyntää. Paljon olemassa olevia etuja on jäänyt käyttämättä, myöntää Lomé-neuvotteluihin osallistuva Botswanan EU-suurlähettiläs Sasara George.

- Haluammekin uuteen sopimukseen selkeämmät säännöt. Jos sopimuksen halutaan hyödyttävän käyttäjiään, käytön pitäisi myös olla mahdollisimman kivutonta, korostaa George.

Vielä vähemmän Lomé-sopimusta tunnetaan virkamiespiirien ulkopuolella. Kehitysmaiden kansalaisia tai kansalaisjärjestöjä ei ole kannustettu lainkaan osallistumaan Lomé-yhteistyöhön.

Stocker myöntää, että kaikissa AKT-maissa poliittiset olot eivät edelleenkään salli kansalaisjärjestöille vahtikoiran asemaa. Vaikeinta on Sudanin tai Nigerian kaltaisissa valtioissa, joissa kansalaisjärjestöille jää hyvin vähän liikkumatilaa. Karibialla sen sijaan kansalaisjärjestöjen viimeaikainen toiminta on rohkaisevaa.

Kauppaedut WTO:n syyniin

EU:ssa salailu on hyvin yleistä ja siksi Eurostep korostaa, että yhteistyölle on rakennettava aivan oma tiedotusilmapiirinsä, joka varmistaa että kaikki suunnitelmat, tilannearviot, tutkimukset ja vertailut ovat kaikkien saatavilla olevaa julkista tietoa.

EU:n todellisen suhtautumisen mittatikkuna tasaveroisen kumppanuuden periaatteeseen Stocker pitää kuitenkin tapaa, jolla unioni ryhtyy ajamaan kehitysmaakumppaniensa etuja Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa, sillä järjestön vapaakauppapyrkimykset muodostavat nyt suurimman yksittäisen uhan kehitysmaiden hauraille kansantalouksille.

AKT-maat ovat nauttineet muihin kehitysmaihin verrattuna etuoikeutetusta asemasta EU-markkinoilla. Lomé-sopimuksen puitteissa ne ovat saaneet tullivapauden teollisuustuotteilleen ja niille maataloustuotteille, joita EU-maat eivät tuota. AKT-maiden ei myöskään ole tarvinnut antaa vastavuoroisesti samoja oikeuksia EU-maiden viejille, koska toimilla on pyritty edistämään AKT-maiden vientiä, teollistumista ja kytkeytymistä maailmankauppaan.



WTO:n puitteissa nämä sopimukset eivät enää päde. Tulli- ja kauppaetuisuuksia ei voi antaa vain tietylle ryhmälle, vaan niiden pitää koskea kaikkia samat edellytykset täyttäviä valtioita. Se tarkoittaa, että vastedes EU joutuu antamaan kaikille muillekin kehitysmaille samat edut, jotka se AKT-maille myöntää.

Myös AKT-maiden nauttima ei-vastavuoroinen tullivapaus sotii WTO:n ajamia periaatteita vastaan. AKT-maat korostavat, että täysi vapaakauppa merkitsee kuitenkin kehitysmaiden kauppataseiden romahtamista kun niiden markkinat täyttyvät vapaakauppaedut saavista EU-tuotteista. Nyt umpeutuvan neljännen Lomén sopimuksen kauppaedut ovat voimassa erikoisluvalla.

- EU:lla ja AKT-mailla on maailman suurimman kauppasopimuksen tekijöinä on yhteensä jo niin paljon painoarvoa, että ne voivat hyvinkin vaikuttaa WTO:n sääntöjen muodostamiseen, niiden aikatauluun sekä niihin myönnettäviin poikkeuksiin, Stocker huomauttaa.

Eurostep edellyttää, että EU vaatii AKT-maille WTO:lta ainakin kymmenen vuoden siirtymäaikaa kauppajärjestelyissä, jotta ne saisivat todellisen mahdollisuuden kytkeytyä maailmankauppaan. Samaan aikaan EU:n ja AKT-maiden olisi etsittävä pelkille vapaakauppasopimuksille uusia vaihtoehtoja, jotka ottaisivat huomioon myös kehitysnäkökohdat.

Urakka edellyttää enemmän uhrauksia EU:lta kuin kehitysmailta. Se vaatii myös Euroopan tiukimmin suojeltujen alojen kuten maatalouden ja kalastuksen avaamista enemmän kehitysmaille. Toimet ovat kuitenkin välttämättömiä, jos kumppanuudesta halutaan jatkossa uskottavasti puhua, Stocker muistuttaa.

HANNU PESONEN

Kainalossa Haavisto: "Pääosa avusta suunnattava kaikkein köyhimmille maille" > > >


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!