Gaia-järjestön Liz Hosken: Geeniteknologia tauolle

Teksti: Eeva Simola

PitkätGlobalisaatioKauppaMaatalous ja maaseutuYhtiötRuokaYmpäristöAasiaEtelä-AasiaBangladeshIntiaKeski-AasiaPakistanAmerikkaLatinalainen AmerikkaEtelä-AmerikkaEcuadorKolumbiaEurooppaLänsi-EurooppaBritannia

Euroopan mielipide geeniteknologiasta ratkaisee kehitysmaiden maatalouden tulevaisuuden.

Geenikorjailtujen tuotteiden kaupalliseen käyttöön, kokeisiin ja etelään dumppaukseen on saatava tauko. Muuten ruoka ja lääkkeet siirtyvät geeniteknologiayritysten haltuun. Näin varoitti kansainvälisen Gaia-järjestön perustaja ja toiminnanjohtaja Liz Hosken Helsingissä lokakuun lopulla.

Britannian lisäksi taukoa vaaditaan Saksassa ja Ranskassa, eräissä Afrikan maissa, Intiassa, Pakistanissa, Bangladeshissa, Ecuadorissa ja Kolumbiassa. Taukoa perustellaan useilla eri syillä. Uuden ja nopeasti leviävän geeniteknologia-alan etenemistä, riskejä ja vaikutuksia olisi tutkittava rauhassa.

Hoskenin mielestä on selvää, että geeniteknologiaa käytetään kaupallisista syistä eikä yleisen edunsaavuttamiseksi. Ihmisoikeudet, oikeus ruokaan ja lääkkeisiin jaympäristönäkökohdat tulisi asettaakaupan edelle.

- Tauon aikana on saatettava voimaan geenimuokatun aineksen käyttöä ja kehittämistä säätelevä asiakirja, Biosafety Protocol. Asiakirjasta neuvotellaan vielä Kolumbiassa helmikuussa. Ellei vastuusta ja korvauksista neuvotella, Afrikka irtisanoutuu yhteistyöstä, Liz Hosken kertoo.

Etelässä geeniteknologiayritysten toiminta on koettu huolestuttavaksi. Yritykset kuvaavat nopeasti yhteisöjen tuntemia lajeja ja patentoivat "uuden" tiedon. Se estää saman kasvin käytön muilta lähes 20 vuoden ajaksi. Geeniteknologian avulla tehdään myös uusia "lajikkeita". Yhtiöiden omimispolitiikka on vierasta afrikkalaiselle ajattelulle: ennen vanhaan tieto oli "kollektiivista", syntyjään eteläafrikkalainen Hosken muistuttaa.

Hoskenin johtama Gaia-järjestö saa huolestuneita soittoja Afrikasta. Nyt mietitäänkin esimerkiksi eteläafrikkalaisten naisten kanssa, miten saada käyttöön eräs maaseudulla yleinen kasvi niin, että hyöty jää naisille. Se pitäisi äkkiä patentoida, jotta oikeudet jäisivät Afrikkaan, mutta millä rahalla? Gaia yrittää auttaa varojen keräämisessä.

Trips pakottaisi patentoimaan elämän

Patentoinnin kärjessä on Yhdysvallat, ja Euroopan unioni pyrkii samaan liberaalilinjaan. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva Trips-sopimus tarkistetaankin ensi vuonna Maailman kauppajärjestössä. WTO:n jäsenvaltiot halutaan saada tunnustamaan kasvien, eläinten ja ihmisten ja näiden osien patentit.

Hollanti äänesti Euroopan unionin patenttidirektiiviä vastaan, ja lokakuussa Hollannin hallitus ilmoitti haastavansa direktiivin eurotuomioistuimeen. Italia ja Espanja jättivät EU:ssa äänestämättä, Luxemburg ja Itävalta pohtivat kantojaan. Tanskan hallituksesta löytyy elämän patentoinnin vastustajia, mutta kauppaministeriö puoltaa sitä. Euroopan talousalueen jäsen Norja harkitsee veto-oikeutensa käyttöä.

Hosken toivoo Suomen, Ruotsin ja Tanskan yhdistävän voimansa. Hän yllättyy kuullessaan, että Suomi noudatteleekin kompromissipolitiikallaan isojen jäsenmaiden näkemyksiä. Hosken sanoo, että Afrikkaa auttaa, jos Eurooppa pitää patenttikysymyksen avoinna. Jos Eurooppa kuitenkin hyväksyy elämän patentoinnin, ei kehitysmailla ole WTO:ssa juuri sanomista.

Terminaattoriteknologia uhkaa lajeja

Kansainvälinen elintarvikealan jättiläinen Monsanto valloittaa etelän markkinoita. Intia on jo ehtinyt torjua Monsanton keväällä hankkiman "terminaattoriteknologian". Teknologialla tarkoitetaan sitä, että viljasta tehdään steriiliä, jolloin joudutaan aina ostamaan siemenvilja kaupalliselta tuottajalta.

Hosken varoittaa, että terminaattoriteknologia on etelälle vaarallinen: geenirypäs voi siirtyä muihin kasveihin. Afrikassa moni on riippuvainen kaikista ympärillään kasvavista lajeista.

Kesäkuun lopulla Monsanto osti haltuunsa siementutkimuksen, tuotannon ja koelaitokset 24 kehitysmaassa ja myynnin ja jakelun 51 kehitysmaassa. Heinäkuussa Monsanto ja Grameen-pankki yhdistivät voimansa "ympäristöystävällisten teknologioiden toimittamiseksi Bangladeshin köyhille". Mikroluotoin oli tarkoitus houkutella köyhimmät ostamaan geenimuokattua siementä.

Pian Grameenin perustaja Muhammed Yunis kyllästyi vastalauseisiin ja perui yhteistyön. Hän perusteli lyhyttä liittoa sillä, ettei ollut saanut riittävästi tietoa etukäteen. Monsanto jatkaa muiden mikroluotottajien kanssa.

Tunnettuja kumppaneita

Gaia perustettiin 1984, suurin osa perustajista oli Etelästä. Järjestö lähestyy kehitystä kokonaisvaltaisesti, eri kulttuureita ja luonnon monimuotoisuutta korostaen. Yhteistyökumppanit ovat tunnettuja: Brasiliassa Chico Mendes ja murhan jälkeen hänen kuminkerääjäjärjestönsä, entinen ympäristöministeri José Lutzenberger sekä Ailton Krenak ja Forest Peoples Alliance; Kolumbiassa entinen alkuperäiskansojen asioiden ministeri, antropologi Martin von Hildebrand; Chilessä taloustieteilijä Manfred Max-Neef.

Gaian toiminta Amazonilla on vahvistanut alkuperäiskansojen ja järjestöjen työtä koko altaan alueella. 1990-luvun puolivälistä Gaia on vahvistanut yhteistyötä Aasiassa ja Afrikassa. Nämäkin yhteistyönimet ovat tuttuja: Kenian Green Belt -liikkeen perustaja Wangari Maathai, intialainen puunsyleilyliikkeen perustaja Vandana Shiva, Etelän suuren kansalaisjärjestön Third World Networkin malesialainen johtaja Martin Khor, Etiopian luonnonsuojeluviraston johtaja Tewolde Gebre Egziabher ja niin edelleen.



Muutos vaatii moraalista vahvuutta

Hoskenille sataa Suomeen kymmenien sivujen faksiraportteja, jotka hän lukee viimeiseksi yöllä ja joihin hän vastaa aamu-uinnilta tultuaan. Hän kirjoittaa käsin, bussissa, taksissa, aina rauhallisesti ja äärimmäisen keskittyneesti. Jos väsyttää, muutaman minuutin meditaatio virkistää.

Gaia toimii vaatimattomasti. Hoskenkin ohjailee järjestön toimintaa lontoolaistalonsa makuuhuoneesta, joka on samalla Gaian toimisto. Gaia rakentaa mieluummin kumppanuutta ja korostaa työsuhteiden laatua.

- Yhteistyösuhteista ihmisten kanssa kasvaa moraalista vahvuutta ja voimaa, Hosken sanoo.

Hosken toivoo suomalaisiakin yhteistyöhön tarkkailemaan geeniteknologiaa täällä ja etelässä: ottamaan selvää, kuka kylvää ja mitä siementä, kuka sen omistaa, mikä yhtiö tai laitos on vastuussa mistäkin kokeesta.

- Elleivät hallitukset pane geeniteknologiaa järjestykseen, alan vastustaminen vie nuorison vielä kaduille - ja siinä se on oikeassa, hän uskoo.

Kierrämme ministeriöitä ja kansalaisjärjestöjä, ja aina häntä kuunnellaan, hän kuuntelee, mutta ei anna periksi ja hänestä pidetään. Paikasta kuin paikasta lähdemme mukana tunne, että jotain hyvää, joka on geeniteknologian ja patenttien ulottumattomissa, jää itämään.

EEVA SIMOLA


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!