Köyhimpien maiden velkataakkaan luvattiin helpotusta

Harva olisi vielä vuosi sitten veikannut, että köyhimpien maiden velkaongelma nousee niin tärkeäksi aiheeksi Maailmanpankin ja Kansainvälinen valuuttarahaston tämänvuotisessa syyskokouksessa Washingtonissa.

Presidentti Bill Clinton järjesti kokousviikolla suurimman yllätyksen tekemällä esityksen, jonka mukaan Yhdysvaltojen hallitus pyrkisi mitätöimään sataprosenttisesti köyhimmille maille antamansa lainat. Saman toivomuksenhan Paavi on jo monasti esittänyt.

Kun kehitysmaiden velkataakka ja köyhyys nousi kokouksen merkittäviksi puheenaiheiksi, niin Maailmanpankin johtaja James Wolfensohn kiirehti kuitenkin lyömään heti jarruja ilmoittamalla, että kenenkään on nyt turha kuvitella kehitysmaiden saavan kerralla velkansa anteeksi.

Rahoituslaitokset uudistavat ohjelmiaan

Rahoituslaitokset ovat nyt sorvanneet nk. uudistetun HIPC-ohjelman, jolla pyritään kehitysmaiden laajempaan ja syvällisempään velanhelpotukseen. Sen arvioidaan maksavan noin 27 miljardia dollaria.

Velkojen perumisen ehtona on tulevaisuudessa rakennesopeutusohjelman sijaan ns. ohjelma köyhyyden vähentämiseksi. Ohjelma linkittää talouspolitiikan suunnitteluun köyhyyden vähentämisen ja sosiaaliset tavoitteet aikaisempaa enemmän. Siinä pyritään kiinnittämään enemmän huomiota myös kansalaisyhteiskunnan rooliin köyhyyden ja sen kohteiden määrittämisessä.

Ohjelma herättää monia kysymyksiä. Vielä on esimerkiksi epäselvää, tuleeko velan helpottamisesta kuitenkaan lopullinen makrotalouspolitiikan evaluaattori. Maat joutuvat joka tapauksessa toteuttamaan rakenneohjelmaan kuuluvia vaikeita taloudellisia ehtoja.

Maailmanpankin mukaan kahdentoista maan kanssa saataneen aikaan sopimus velkojen perumisesta ennen tämän vuoden loppua. Maailmanpankin tavoitteena on, etta kaksi kolmasosaa nk. HIPC-maista saisi helpotusta velkoihinsa vuoden 2000 loppuun mennessä. Uganda on todennäkoisesti ensimmäinen maa, joka hyötyy uudesta velkaohjelmasta.

Liian vähän, liian hitaasti

Jubilee 2000 -kampanja ja muut kansalaisjärjestöt olivat pettyneitä päätöksiin: velkoja perutaan liian vähän ja liian hitaasti.

Kansainvälisen valuuttaraston ja Maailmanpankin omien laskelmien mukaan Malin velanhoitokustannukset ovat uuden velkaohjelman myötä jopa suuremmat kuin aiemmin. Sambia, joka kuuluu uuden velkaohjelman ”voittajiin”, joutuu jatkossakin käyttämään velanhoitoon enemmän kuin koulutukseen ja terveydenhuoltoon yhteensä.

Brittiläinen Christian Aid -järjestö arvioikin heti kokouksen päätteeksi, että sovittu velkojen peruutus kattaa vain kolmanneksen siitä, mitä YK:n puitteissa sovittu köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä edellyttäisi.

Kansalaisjärjestöt olivat tyytymättömia myös siihen, että velkojen peruminen on jatkossakin ehdollista. Valuuttarahaston rakennesopetusohjelmien sijaan velkahelpotusta saavien maiden on laadittava strategia köyhyyden vähentämiseksi. Vaikka kansalaisjärjestöt pitivät tervetulleena painotusta köyhyyden vähentämiseen kannettiin samalla huolta siitä, että uudelleen nimetty ohjelma on sisällöltään liiaksi entisen kaltainen ja pikemminkin hidastaa kuin nopeuttaa velkojen peruutusta.

RIIKKA KÄMPPI

Kirjoittaja on Kepan järjestöpäällikkö ja hän osallistui kansalaisjärjestöjen Jubilee -kampanjan työhön Washingtonissa.
 

Tilaa Maailman Kuvalehti