Reilu kauppa tarjoaa kahvityöläisille vaihtoehdon

Maailman kahvista yli puolet viljellään edelleen pienillä perhetiloilla, joissa kahvi yleensä kasvatetaan perinteiseen tapaan varjopuiden alla vähillä kemikaaleilla tai kokonaan ilman lannoitus- ja torjunta-aineita.

Reilun kaupan järjestelmään kuuluvan Manos Campesinas -osuuskunnan viljelijöille Guatemalassa Reilu kauppa tarkoittaa 16 markkaa kahvikilosta, luomukahvista pari markkaa enemmän. Paikallisilla markkinoilla hinta olisi noin puolet tästä summasta.

”Tällä alueella on paljon suurviljelmiä, joissa työläiset, varsinkin naiset, ovat selkeän riiston kohteena. Myös lapsityövoimaa käytetään hyväksi”, kertoo Luis Maldoneda, Manos Campesinas osuuskunnan koordinaattori.

Guatemalassa työntekijöiden päiväpalkka suurviljelmillä on keskimäärin 20 quetzalia, noin 14 markkaa. Sillä rahalla elää niukasti, sillä töitä ei yleensä riitä koko vuoden ympäri. Työvoimaa tarvitaan eniten poimintakauden aikana ja normaalisti viljelmät palkkaavat työntekijät 90 päiväksi kerrallaan.

Suurviljelmien omistajat hyötyvät lyhytaikaisesta työvoimasta monin eri tavoin. Työntekijöiden ammatillinen järjestäytyminen on heikkoa eivätkä työläiset uskalla lakkoilla ja vaatia oikeuksiaan.Työnantajat eivät myöskään maksa sosiaali- ja eläkemaksuja, vaikka laki sitä edellyttääkin.

Reilun kaupan järjestelmä tukee perheviljelijöitä takaamalla heille kahvista reilumman hinnan, joka kattaa aina tuotantokustannukset. Lisäksi viljelijöille taataan pitkät kauppasopimukset ja oikeus ennakkorahoitukseen 60 prosenttiin asti. Reilua kauppaa käydään ilman turhia välikäsiä.

Järjestelmä nostaa pienviljelivät täysivaltaisiksi kauppakumppaneiksi antamalla viljelijöille valmiuksia hoitaa itse oman kahvinsa käsittely marjoista pavuiksi sekä viedä kahvi myös itse maasta kuluttajien kuppeihin.

Perheviljelmät liian pieniä

Manos Campesinas perustettiin vuonna 1996 ja sen jäseninä on kuusi kahvintuottajaryhmää Luoteis-Guatemalassa. Viljelijöitä on mukana yhteensä 620. Toimeentulon osuuskunnan ja Reilun kaupan järjestelmän kautta saa perheenjäsenet mukaanlukien yli 3 600 ihmistä. Ensimmäinen erä kahvia myytiin osuuskunnasta Hollantiin vuonna 1997. Tällä hetkellä osalle tuotannosta on luomusertifikaatti ja kaikelle tuotannolle luomustatus saataneen lähivuosina.

Manos Campesinas on levittäytynyt Guatemalan toiseksi suurimman kaupaungin Quetzaltenangon lähistölle. Alueella on ollut osuuskuntia ennen Manos Campesinasia, mutta kaikki osuuskunnat ovat kuitenkin olleet riippuvaisia paikallisista kahvinostajista, nk. kojooteista.

”Kojootit huijaavat tietämättömiä viljelijöitä. He maksavat aina maailmanmarkkinahintoja alemman hinnan kahvista ja petkuttavat myös raakakahvin punnituksessa. He solmivat sopimukset kahviostoista satokauden alussa ja antavat osan maksusta 5–10 prosentin kuukausikorolla”, kertoo Maldoneda.

Maanomistus Guatemalassa on hyvin keskittynyttä. Osuuskunnan jäsenten yksi perusongelma onkin, että heidän tilansa ovat liian pieniä, keskimäärin puolesta yhteen hehtaaria. Vasta kaksi hehtaaria takaisi riittävän toimeentulon. Perheet viljelevät kotitarpeeksi ja paikalliseen myyntiin erilaisia kasveja, kuten maissia, sitrushedelmiä, banaania ja mangoa. Kahvin varjopuiksi on istutetaan muun muassa banaania, appelsiini- ja muita hedelmäpuita.

Naisille omia projekteja

Viljelyyn liittyvien hankkeiden lisäksi Manos Campesinas tukee naisten aktiivisuutta. Osuuskunta on palkannut kaksi ihmistä vetämään naisille suunnattuja projekteja, kuten kotieläinten kasvatusta, käsityökauppaa ja vihannesten viljelyä. Lisäksi naiset ovat aloittaneet kahvinpaahtamisen ja etsivät nyt itsepaahdetulle kahvilleen ostajia ulkomailta, muun muassa Yhdysvalloista.

”Alueen naisista vain 10–15 ja miehistä noin 75 prosenttia osaa lukea. Usein heistä tulee äitejä 14–16-vuotiaina”, kertoo naisten toiminnasta vastaava Susana Lúpez.

Monet naiset eivät ole Guatemalassa virallisesti olemassakaan, koska heidän vanhempansa eivät ole ikinä rekisteröineet tyttölapsiaan. Yksi naisprojektin tärkeimmistä tuloksista onkin ollut se, että naiset ovat hankkineet itselleen henkilötodistuksen. llman sitä naiset eivät voi esimerkiksi saada lainoja.

Osuuskunnan jäsenistä vain muutama on nainen, leski tai maata perinyt, mutta periatteessa jäsenenä voi olla myös maata omistamattomat naiset ja miehet.

TUULIA SYVÄNEN

Kirjoittaja on Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tiedottaja ja vieraili Guatemalassa marras-joulukuussa. Lisätietoa Reilusta kaupasta puhelin 09-643153 tai www.reilukauppa.fi

Tilaa Maailman Kuvalehti