Köyhyys ajaa kokanviljelyyn

Perussa tajuttiin jo 90-luvun alussa, että huumeongelmasta on maan imagolle suurta haittaa. Vuonna 1990 valtaan noussut presidentti Alberto Fujimori sai vuosikymmenen alkupuolella sissien nujertamisen ohella katkaistua myös kokaiinisalakuljettajien reitit.

Se, että kokanviljelijöillä menee nyt huonosti, on myös Fujimorin tiukan politiikan päämäärä. Fujimori sai toimillaan kokan hinnan painumaan alas. Siten myös puhdas taloudellinen ahdinko on pakottanut viljelijät kokeilemaan muita viljakasveja. On kuitenkin huomattu, että riisi ja kahvi antavat pitemmällä tähtäimellä saman tuoton. Ongelmana on enemmänkin se, kuinka juurruttaa viljelijöihin uusi asenne ja innostaa heidät oppimaan uutta. Varsin hyvin maahan soveltuu riisi. Muita vaihtoehtoja ovat maniokki, guava, banaani ja kaakao.

Vaikeat vaihtoehdot

Perussa toteutettiin 62 miljoonan dollarin arvoinen vaihtoehtoisen viljelyn ohjelma vuosina 1995–99, jolloin maanviljelijöille tarjottiin sosiaalista, teknistä ja taloudellista tukea siirtymisessä laillisiin viljelykasveihin. Ohjelmassa oli mukana lähes 1,5 miljoonaa maatyöläistä.

Maan kokaviljelmät saatiinkin pienentymään tuntuvasti. Vuonna 1995 niitä arveltiin olevan 115 000 hehtaaria, mutta nyt arvio liikkuu noin 40 000 hehtaarissa. Lukuihin voi suhtautua varauksella, sillä pelkästään Monzónissa arvioidaan olevan edelleenkin 8 000 hehtaaria kokaviljelyksiä.

Niinikään kokaviljelyksille levinnyt sienikasvi on vähentänyt kokasatoa. Syynä sienikasviin ovat liian väkevät lannoitteet ja kasvin normaalisyklin kiihdyttäminen. Sato on ollut enää vain kolmasosa huippuvuosista.

Vaihtoehdot vaativat työtä. Perulaiset viljelijät ovat huolissaan ennen kaikkea markkinoista. Matka maaseudulta kaupunkeihin on pitkä ja vaarallinen. YK on järjestämässä alueen ihmisille markkinointikoulutusta. Suunnitteilla on myös läheiseen kaupunkiin rakennettava elintarvikkeiden jalostuslaitos. Tällä hetkellä esimerkiksi alueen riisi tuodaan vielä muualta.

Rakennemuutoksilla irti kokasta

Asiantuntijoiden mukaan kokanviljelijät ovat aina eläneet kurjuudessa ja aliravittuina. Tällä hetkellä kokaiinin kerta-annos maksaa alueella vain kaksi markkaa. Väärinkäyttö ja rikollisuus ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.

Tuskin yksikään Monzónin alueen viljelijöistä on lopullisesti uskaltanut hylätä kokaa. Nyt sen rinnalle on vain otettu joku toinen kasvi. Alueen 30 000 asukasta elää edelleenkin voittopuolisesti kokapensaan viljelyllä. Perhettä kohden viljelymaata on keskimäärin yksi hehtaari. Kolumbian kuljetusreittien katkettua viidakosta on alkanut löytyä viljelijöiden omia jalostuslaboratorioita. Viime vuonna Perun armeija tuhosi niitä satakunta.

Perun Amazonasin alueen huumekaupan ekspertti Robert Rumrill onkin sanonut, että vaihtoehtoinen viljely jatkuu ainoastaan ”niin kauan kuin kokan hinta pysyy alhaalla”. Rumrillin mukaan Perun hallituksen tulisi vaihtoehtoisen viljelyn sijasta kyetä aikaansaamaan rakenteellisia muutoksia, joilla maanviljelijät nostetaan köyhyydestä, sillä juuri köyhyys on tärkein yhteiskunnallinen tekijä kokapensaan viljelyn taustalla.

Hävittäjillä huumeita päin

Rumrillin pahat ennustukset muiden viljelykasvien tappioksi näyttävät käyvän toteen. Uutistoimisto IPS:n elokuussa välittämän uutisen mukaan Monzón laaksossa alueelle saapuneet kolumbialaiset ostajat yllättäen tuplasivat aikaisemmin maksamansa kilohinnan kokalehdistä nostaen sen 2,60 dollariin.

Perua edelleenkin yksinvaltiaan ottein hallitseva Fujimori reagoi nopeasti ja on aloittamassa uutta vaihetta ”huumeidenvastaisessa” taistelussaan: heinäkuussa hän ilmoitti Yhdysvaltain hallituksen masinoiman ”Plan Colombian” innoittamana, että 18 Perun 39:stä venäläisvalmisteisesta Sukhoi 25 hävittäjästä valjastetaan taisteluun huumerikollisuutta vastaan.

Ajoitus ei ollut muutenkaan tuulesta temmattu. Muutamaa päivää aiemmin, ilmeisesti kokaiinikauppiaiden aseistamat Monzónin laakson kokaviljelijät valtasivat yhden maakunnan poliisiasemista. Sota köyhyyden – ja kokaiinikaupan voittamiseksi siis jatkuu. Jo etukäteen tiedämme, ketkä ovat tämän seuraavankin taisteluvaiheen uhrit.

 

Tilaa Maailman Kuvalehti