Satu Hassi: Saajamaat syyniin

Kehitysyhteistyöministeri Satu Hassin suurin haaste on todistaa, että kehitysyhteistyö tuottaa tulosta.

Elokuun helteisten alkuviikkojen aikana poliittisia intohimoja herättänyt valtion tulo- ja menoarvio aiheutti monelle kehitysmaa-aktivistille harmaita hiuksia. Kun muut Pohjoismaat ovat pitäneet ja ylittäneet YK:n tavoitteeksi asettaman 0,7 prosentin osuuden bruttokansantulosta (bktl), ei Suomi ole viime vuosina pystynyt edes puoleen siitä.

Uudeksi häpeärajaksi muodostuneen 0,34 prosentin bktl-osuuden saavuttaminen ensi vuoden budjetissa vaati valtion kirjanpitäjiltä luovuutta: lopullisen osuuden, 0,335 prosenttia, ilmoittaminen kahden merkitsevän numeron tarkkuudella antaa tulokseksi 0,34 prosenttia. Kehitysyhteistyön bktl-osuus on budjetissa ollut viimeksi näin pieni vuonna 1983.

Kehitysyhteistyörahojen loppusumma ei vielä budjettiriihessäkään selvinnyt. Viime vuoteen verrattuna rahaa olisi kuitenkin näillä näkymin tulossa lisää toistasataa miljoonaa markkaa. Kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi (vihr.) myöntää lopputuloksen olleen ”nahkapäätös”. Äänessä on havaittavissa hienoista turhautumista.

Rahat Kankkulan kaivoon?

Budjettiriihen aikana julkisuudessa esiintyi erilaisia tietoja rahamääristä ja prosenteista. Sekaannusta lisäsi valtionvarainministeriö (VM), joka yritti kaunistaa lukuja siirtelemällä maalitolppia kesken neuvottelujen. Aikanaan hallitusneuvotteluissa kehyrahojen pohjaksi sovittiin vuoden 1999 varsinaisen budjetin prosenttiosuus 0,34 prosenttia.

Ennakoitua parempi taloudellinen kehitys pudotti kehyrahojen suhteellisen osuuden viime vuoden budjetista 0,33 prosenttiin, jota VM esitti myös ensi vuoden osuudeksi. Tähän tyytyminen olisi kumonnut hallituksen aikaisemmat poliittiset päätökset.

”Nämä ovat niitä laskentateknisiä vippaskonsteja, joita VM:stä tulee koko ajan. Olen kyllästynyt siihen, että ministeriö yrittää kiertää tehtyjä päätöksiä”, ministeri Hassi kommentoi.

Palkansaajatkin saavat nauttia ensi vuonna valtion parantuneesta taloudesta. Muun muassa 2,4 miljardia pienemmät valtion velkojen korot luovat budjettiin väljyyttä. Hassi haluaisi valmistella ulkoministeri Tuomiojan kanssa yhteisen esityksen kehitysyhteistyön bkt-osuuden nostamisesta.

”Kun prosenttiluvun vakiona pitäminenkin on näin vaikeaa, on vielä paljon isompi juttu saada läpi sellainen päätös prosentin nostamisesta, joka myös pitää. Viime hallituskaudellahan tehtiin päätös prosentin nostamisesta, mutta se ei pitänyt koska valtionvarainministeriö lähti valmistelussa siitä, että päätöksestä veisataan viis.”

Poliittiset realiteetit eivät ole osuuden nostamiselle suotuisia. ”Kyllähän meillä löytyy tahoja, jotka ovat sitä mieltä, että kehitysyhteistyörahat ovat Kankkulan kaivoon heitettyä rahaa. Vaativimpia tehtäviäni kehitysyhteistyöministerinä on osoittaa, että työ on hyödyllistä ja että rahat on käytetty hyvin”, Hassi muotoilee.

Saajamaat syyniin

Mutta ministerin kritiikkiä saavat myös saajamaat: ”Usein tuntuu, että saajamailta puuttuu selkeä strategia siitä, mitä kehitys on. Tietysti erilaisia toivomuslistoja on helppo tehdä, mutta kun viidestä kymmenen miljoonan asukkaan maa esittää ulkomaisille donoreille toivomuslistan, jonka hinta on 300 miljardia markkaa, eli noin puolitoista kertaa Suomen valtion budjetti, kertoo se mielestäni siitä, ettei maassa ole näkemystä siitä, mitkä siinä maassa ovat kehityksen kannalta keskeisimpiä asioita.”

Oleellisinta ministeri Hassin mielestä on kehitysmaan hallituksen sitoutuminen kehitykseen. Kehitystä ei voi tuoda ulkoa. ”Olen ollut havaitsevinani sellaista suhtautumista joidenkin ministereiden keskuudessa, että koko ikäluokan kouluttamiseen on varaa vain rikkailla mailla. Mutta Suomessa asia meni ihan toisin päin. Sata vuotta sitten olimme köyhiä ja meistä tuli rikkaita vasta kun olimme kouluttaneet väestön.”

Ulkoministeriö on tämän syksyn aikana tekemässä maakohtaiset analyysit nykyisistä ja mahdollisista uusista yhteistyömaista. Tarkoituksena on luoda strategia kehitysyhteistyön rahankäytölle, jossa määritellään avun tavoitteet kussakin maassa. Analyysin tuloksena Suomen kehitysavun piiriin voidaan nostaa uusia maita tai pudottaa pois maita, joissa tavoitteiden saavuttaminen ei vaikuta realistiselta.

Aids mitätöi saavutukset

Ministeri itse ei odota kansan suussa ”Hassin syyniksi” nimetyltä arviointiprosessilta suuria muutoksia. ”Ajan sitä, että meidän toimintaperiaatteemme yhtenäistyvät. Selvityksen tarkoitus on muuttaa rahankäyttö läpinäkyvämmäksi ja yhtenäistää avun kriteerit.”

Uutena elementtinä suomalaiseen kehitysyhteistyöhön on tulossa aidsin torjunta. Meidän aikamme mustaksi surmaksi nimitetty sairaus uhkaa eteläisen Afrikan kaltaisilla alueilla tehdä tyhjäksi muun kehitysyhteistyön saavutukset.

”Vanhojen tavoitteiden rinnalle on nostettava aidsin torjunta. Tauti tulee eteläisessä Afrikassa järkyttämään kokonaisia yhteiskuntia. Kun esimerkiksi Sambiassa opettajia kuolee aidsiin nopeammin kuin heitä valmistuu uusia, onko missään muussa kehitysyhteistyössä mitään järkeä kuin siinä, joka tähtää aidsin torjuntaan?” ministeri Hassi kysyy.

Aidsin vastaisen työn merkitys kaikessa kehitysyhteistyössä korostuu lähivuosina. Niissä maissa missä aids on paisunut megaongelmaksi, yksi tapa on liittää valistustyö osaksi kaikkea työtä. ”Esimerkiksi erilaisissa rakennusprojekteissa työntekijöille järjestetään kokouksia siitä mitä aids on ja miten voi suojella itseään ja mitä sitten jos saa hiv-tartunnan”, ministeri Hassi selittää.

 

Tilaa Maailman Kuvalehti