Eduskunta kummasteli Kepan osuutta mellakointiin

Prahan tämänsyksyiset mielenosoitukset kuohuttavat yhä suomalaisten mieliä. Tuorein mielenilmaus on kokoomuksen kansanedustajan Leena-Kaisa Harkimon lokakuussa jättämä kirjallinen kysymys Kepan roolista mielenosoituksissa.

Kuva: Petri Kuokka
Kepan internet-sivuilla raportoitiin päivittäin kokouksen kulusta. (Kuva: Petri Kuokka)

Harkimo piti ”epäilyttävänä” sitä, että veronmaksajien varoilla tuetaan aktivismia, joka ”pyrkii vaikeuttamaan” kansainvälisten rahoituslaitosten ja Suomen hallituksen toimintaa. Harkimo viittasi S26-ryhmään, joka kokoontui Kepan jäsenjärjestöjen käyttöön tarkoitetussa tilassa. Lisäksi kansanedustajaa närkästytti Kepan internet-sivu, jolla raportoitiin päivittäin Prahan kokouksen kulusta ja kansalaisjärjestöjen toiminnasta kaupungissa.

Harkimo halusi tietää, antaako ”Prahassa ilmennyt kansalaisaktivismi” aihetta arvioida Kepan valtionavun kriteerejä.

Kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi ei nähnyt tarvetta puuttua Kepan rahoitukseen. ”Pohjoismaisen demokratiakäsityksen yksi arvokas piirre on se, että myös hallituksen kanssa eri linjoilla oleville tai hallitusta arvosteleville tahoille voidaan myöntää julkista taloudellista tukea”, Hassi kirjoitti vastauksessaan.

Hassin mukaan Kepa on kampanja- ja tiedotustoiminnassaan noudattanut kaikkia ulkoministeriön ja Kepan välisen sopimuksen periaatteita, ja toiminta tukee hallituksen yleisiä linjauksia ja kehitysyhteistyölle asetettuja tavoitteita.

”Valistunut demokratia kunnioittaa myös vähemmistöjen ja toisinajattelijoiden perusoikeuksia kuten sananvapautta. Suomen kehitysmaapolitiikassa tämä on keskeinen kehitysmaille osoitettu vaatimus, joten pitäisi olla itsestään selvää, että se pätee myös omassa maassa – riippumatta järjestön saamasta valtionavun määrästä”, Hassi kuittasi arvostelun.

Mielenosoittajia kiittivät myös monet tahot rahoituslaitosten sisällä. Ruotsalaisessa Dagens Nyheter -lehdessä julkaistiin Maailmanpankin Euroopan varajohtajan Jean-Francis Rischardin haastattelu kuta kuinkin samaan aikaan, kun Harkimo jätti kysymyksensä. Haastattelussa Rischard kutsui mielenosoituksia tervetulleeksi ilmiöksi, koska ne kohdistavat julkista keskustelua kehityskysymyksiin ja rahoituslaitoksen työhön. ”Mielenosoitukset ilmentävät maailman menoa kohtaan tunnettua yleistä tyytymättömyyttä, ja monet sekä Maailmanpankin sisällä että sen ulkopuolella ovat asiasta samaa mieltä”, sanoi Rischard Dagens Nyheterin haastattelussa.

Kepan tiedotuspäällikkö Juha Rekola piti Harkimon kritiikkiä perusteettomana. ”Yksi Kepan tehtävistä on jakaa yli 200 jäsenjärjestölleen sekä suurelle yleisölle tietoa ja koulutusta globaaleista kehityskysymyksistä. Järjestö pyrkii myös esiintymään julkisuudessa kehityskysymyksiin perehtyneenä keskustelijana ja mielipidevaikuttajana. Tältä pohjalta Kepan osallistuminen yhteen vuoden tärkeimmistä globaalia taloutta muokkaavista kokouksista ei ollut ainoastaan loogista vaan jopa välttämätöntä”, sanoi Rekola.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!