Ekoilua Amazonasin alueella

Ekoturismissa on omat vaaransa. Ekoilu ei ehkä olekaan riittävän ekologista ja ympäristöä kunnioittavaa, tai rahakkaiden turistien läsnäolo muuttaa paikallisia kyläyhteisöjä.

Bolivian San José de Uchupiamonasissa kaikelta tältä on toistaiseksi vältytty. San José on noin 600 asukkaan kylä Bolivian Amazonasin alueella. Kyläläiset ovat asuneet samalla paikalla jo 300 vuotta. He ovat eläneet kaskiviljelyllä tuottamalla muun
muassa maissia, riisiä, kassavaa, banaania, kahvia ja pähkinöitä.

JPEG 25 kb

Kuva: Heli Raikisto

Vuonna 1995 alue muutettiin luonnonsuojelualueeksi. Kun Madidin luonnonpuisto oli perustettu, kyläläiset eivät enää voineet hakata metsäänsä ja myydä siitä saamaansa puutavaraa.

Pian syntyi ajatus ekomatkailukohteen perustamisesta puistoon. Matkailu toisi kyläläisille lisätuloja ja monet saisivat myös työtä. Tämä lisäisi nuorten arvostusta kyläänsä kohtaan ja hillitsisi heidän haluaan muuttaa pois helpon elämän toivossa.

Kyläläisten ponnistelujen seurauksena syntyi Chalalánin ekomatkailukohde. Se sai tukea Conservation International -järjestöltä ja Amerikoiden kehityspankilta IDB:ltä.

Itse Madidin luonnonpuistoa on alettu mainostaa Etelä-Amerikan monimuotoisimpana luonnonalueena.

Chalalán on sataprosenttisesti kyläyhteisön omistama, joten matkailusta saatavat rahat eivät mene ulkopuolisille, vaan tulot koituvat kylän hyödyksi.

Chalalánin työntekijät ovat kaikki San Josésta. He tuntevat paikallista kulttuuria ja perinteitä. Oppaat ovat erittäin taitavia kertomaan sukupolvesta toiseen kulkeneita tarinoita, ja tuntevat sademetsän kasvit ja eläimet paremmin kuin kukaan ulkopuolelta tullut opas voisi tuntea.

Chalalánissa käytetään aurinkoenergiaa, ja mökit on rakennettu luonnonmateriaaleista. Roskia ei jätetä luontoon, ja luontopolutkin ovat huolellisesti suunniteltuja ja merkittyjä.

Luonnonpuiston suurin uhka ei olekaan turismi vaan patohanke, jota ajavat Bolivian hallitus ja sähköntuottajat.

Sähköä luonnonpuistosta

Jonkin matkaa ennen Madidin kansallispuiston ”sisäänkäyntiä” voi nähdä viimeisen vilauksen Andien vuoristosta. Tässä kohdassa Beni-joki halkoo Balavuoren. Joki on kapea, ja Balavuori nousee jyrkästi sen molemmilta sivuilta.

Bolivian hallitus ja sähköntuottajat näkevätkin luonnonpuiston sisäänkäynnin erinomaisena paikkana sähköä tuottavalle suurpadolle. Bolivian valtio myönsi luvan padon rakentamiselle vuonna 1998.

Hankkeesta on tehty useita arvioita. Niiden mukaan padon rakentamisesta koituvat kustannukset nousisivat sataan miljoonaan euroon, eikä sähköntuotantoa voitaisi aloittaa 30 vuoteen. Sähköä olisi tarkoitus myydä Brasilian suurille markkinoille.

The National Geographic -lehti julkaisi Madidista ja sen ainutlaatuisesta biodiversiteetistä artikkelin vuonna 2000. Artikkelissa mainittiin myös patohanke ja sen mahdolliset seuraukset. Jutun seurauksena monet heräsivät puolustustaisteluun. Muun muassa useat ympäristöjärjestöt kamppailevat patohanketta vastaan.

Arvostelijoiden mukaan Bolivian valtio ei juurikaan hyötyisi patohankkeesta, etenkin jos laskuihin otetaan mukaan projektin negatiiviset vaikutukset alueen intiaaniyhteisöille ja maanviljelijöille, veden pilaantuminen, kalakannan väheneminen ja metsän tuhoutuminen.

Kamppailu jatkuu vielä vuoden 2001 lopullakin.

Linkit:
Madidin luonnonpuiston kotisivut
National Geographic-lehden artikkeli Madidista

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!