Teollisuusmaat ilmastonmuutoksen avainasemassa

Maailman kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa syntyy rikkaissa teollisuusmaissa. Syynä päästöihin ovat etenkin energiantuotanto, teollisuustoiminta ja liikenne.

Nesteen jalostamoalue Sköldvikissä on yksi Euroopan suurimpia kemiallisen teollisuuden keskittymiä (Kuva: Petri Kuokka)

Yhdysvallat on maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja. Sen on laskettu vastaavan yli kolmasosasta planeetan päästöistä. Seuraavaksi suurimmat päästöt syntyvät EU-maista, Venäjältä, Japanista ja Kanadasta. Juuri rikkaat maat ovat avainasemassa ilmastomuutoksen maailmanlaajuisessa torjunnassa.

”Nyt tulisi pikaisesti satsata niihin toimenpiteisiin, joilla energiankulutus saadaan pienenemään. Ilmastonmuutosta ei pystytä kuitenkaan torjumaan pelkillä suodattimilla ja puhdistimilla, vaan siihen tarvitaan myös ihmisen toimintatapojen muutoksia monilla eri aloilla ja tahoilla”, korostaa ympäristökysymyksiin keskittyvän Dodo-järjestön puheenjohtaja Simo Kyllönen.

Kasvihuonekaasupäästöjen on arvioitu nousevan nykymenolla vuoteen 2020 mennessä jopa nelisenkymmentä prosenttia vuoden 1990 tavoitetasosta.

Kioton sopimuksen mukaan teollisuusmaat pyrkivät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 5,2 prosentilla vuoden 1990 päästötasosta. Leikkaukset on tehtävä sopimuskaudella, joka kestää vuodesta 2008 vuoteen 2012.

Kymmenien vuosien urakka

Kioton sopimus koskee rikkaita OECD-maita. Kasvihuonekaasupäästöjen hillintä on teollisuusmaissa kymmenien vuosien suururakka.

Ympäristöjärjestöt ovat pitäneet Kioton sopimusta oikeansuuntaisena, mutta ne ovat arvostelleet sitä kuitenkin riittämättömäksi. Kannanotoissaan ympäristöjärjestöt korostavat ekotehokkuuden ja uusien pihien tekniikoiden merkitystä energiansäästössä.

”Mutta myös kulutustapoja olisi muutettava vähemmän energiaa ja luonnonvaroja tuhoavaan suuntaan”, puheenjohtaja Kyllönen korostaa.

Ympäristöjärjestöjen mielestä Kioton sopimus on itse asiassa vasta alkusoittoa todelliselle kasvihuonekaasujen vähentämiselle.

”Kioton sopimuksen toteutuminen vasta vakauttaa teollisuusmaiden päästöt ja saattaa jopa niitä lisätä”, koska Yhdysvallat ei ole mukana. Todellinen kasvihuonekaasujen vähennystarve on 60-70 prosenttia nykyisestä”, Kyllönen arvioi. Ilmastopolitiikan ja ekotehokkuusajattelun liittäminen yhteen voisi avata aivan uusia toimintamalleja sekä synnyttää kestäviä energiansäästöratkaisuja. Tuotantotoiminnan tehostaminen ja niukkaresurssisuus sekä ekokilpailu vähentävät päästöjä.

Kasvihuonekaasujen vähentäminen vaatii Kyllösen mukaan myös taloudellista ohjausta ja verouudistuksia. Kouriintuntuvaa ympäristöveroremonttia ei maailmassa, ei edes Euroopan unionin maissa ole kuitenkaan vielä näkyvissä.

Syntyykö uusia markkinoita?

Energiantuotannossa tapahtuvat muutokset ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen torjunnassa teollisuusmaissa. Merkittävimpiä teknologisia keinoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ovat fossiilisten energialähteiden korvaaminen uusiutuvilla, hyötysuhteen nostaminen, kiinteän polttoaineen kaasutus sekä uudet polttokennot.

Energiankäyttöä voidaan tehostaa myös muun muassa uusimalla tuotantoprosesseja, parantamalla prosessien ohjausta, käyttämällä nykyistä tehokkaampia sähkölaitteita, ottamalla talteen hukkalämpö, korvaamalla materiaaleja vähemmän energiaintensiivisillä vaihtoehdoilla ja kierrättämällä materiaaleja.

Ympäristöministeri Satu Hassi on arvioinut, että ilmastopolitiikan seurauksena tulee syntymään uusia ”nokioita”, menestystarinoita yrityksistä, jotka hyödyntävät ja kehittävät uutta puhdasta energiatekniikkaa.

”Monet tutkimukset osoittavat, että viisaalla ilmastopolitiikalla voidaan saada aikaan talouden ja ympäristön tuplapotti. On uskallettava investoida uusiutuvaa energiaa käyttävään tekniikkaan. Se on ainoa maailmanlaajuisesti käyttökelpoinen tapa torjua ilmastonmuutosta. Uusiutuvaa energiaa käyttävä tekniikka työllistää energiamäärään suhteutettuna enemmän kuin vanhanaikaiset kivihiili tai ydinvoima. Myös Suomessa on vielä runsaasti hyödyntämättömiä uusiutuvan energian resursseja biomassassa, tuulivoimassa ja aurinkolämmössä”, Hassi muistuttaa.

Suomalaisen energiatekniikan vienti voi saada tuntuvaa potkua muiden maiden ilmasto-ohjelmista. Ympäristöä säästävä energiatekniikka on jo tällä hetkellä tärkeä tuotannon ja viennin ala, jolla on hyvät kasvunäkymät myös muun muassa kehitysmaissa.

 

Ekologinen jalanjälki

 

  • Maailman väestön on ennustettu kasvavan nykyisestä 6,1 miljardista 9,3 miljardiin tämän vuosisadan puoleenväliin mennessä.
     
  • Vaurain 20 prosenttia teollisuusmaiden ihmisistä vastaa 86 prosentista maailman yhteenlasketusta kulutuksesta. Maailman köyhin 20 prosenttia puolestaan kuluttaa 1,3 prosenttia.
     
  • Yksi teollisuusmaahan syntyvä lapsi aiheuttaa elinaikanaan enemmän ympäristökuormitusta kuin 50 kehitysmaassa syntyvää lasta.
     
  • Yhdysvalloissa asuu 4,6 prosenttia maailman väestöstä. Silti maa aiheuttaa lähes 25 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä.
     
  • On arvioitu, että Yhdysvaltojen väkiluku kasvaa 111 miljoonalla seuraavan 50 vuoden aikana. Samalla suurvallan energiankulutus lisääntyy määrällä, joka vastaa nykyistä Afrikan ja Latinalaisen Amerikan yhteenlaskettua energiankulutusta.

    Lähde: UNFPA: World Population Report 2001

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!