12 myyttiä nälästä

Mitä nälkä on? Ehkä on oleellisempaa kysyä, mitä nälkä ei ole. Yhdysvaltalainen Food First -järjestö kokosi 12 väärää uskomusta, myyttiä. Kliseitä tutkimalla selviää, että nälässä ei sittenkään ole kyse ruoantuotannon vähyydestä tai väestön liiallisesta kasvusta.

Teksti: Juha Honkanen

HätätilaKöyhyysKehitysyhteistyöGlobalisaatioKauppaMaatalous ja maaseutuVelkaYhtiötRuoka

 

1. "Maailmassa ei yksinkertaisesti ole riittävästi ruokaa"



Ruoantuotantoa kuvaa tällä hetkellä parhaiten yltäkylläisyys eikä niukkuus. Vehnää, riisiä, muita viljoja, lihaa ja kalaa tuotetaan niin paljon, että ruokaa riittäisi jokaiselle kaksi kiloa päivittäin. Ongelma on se, että köyhimmillä ihmisillä ei ole varaa ostaa helposti saatavaa ruokaa. Useimmilla köyhillä mailla olisi kuitenkin mahdollisuus ruokkia kansansa, koska maat ovat ruoan nettoviejiä.

2. "Luonto on syyllinen"



Luonnonkatastrofitko tuovat nälän? Ihmisten luomat instituutiot ja politiikat säätelevät, kuka syö ja kuka nääntyy nälkään kovina aikoina. Köyhät on ajettu kuivuuden vaivaamille maille tai heiltä on riistetty maat kokonaan. Luonnononnettomuudet iskevät satoihin tuhansiin ihmisiin, koska ihmisen luoma tilanne sen sallii.

3. "Liian monta suuta ruokittavana"



Nopea väestönkasvu ei ole nälän ydinsyy. Kiivaassa väestönkasvussa -- samoin kuin nälässäkin -- on kyse erityisesti köyhien naisten riistosta, taloudellisten mahdollisuuksien ja turvallisuuden puuttumisesta. Nopea väestönkasvu ja nälkä voidaan paikallistaa yhteiskuntiin, joissa maanomistus, työ, koulutus, terveydenhoito ja eläketurva ovat valtaväestön saavuttamattomissa.

4. "Ympäristö tuhoutuu ruoantuotannon lisäämisestä"



Ponnistelut nälkäisten ruokkimiseksi eivät aiheuta ympäristökriisiä. Suuret yhtiöt ovat pääosin vastuussa metsän haaskauksesta. Torjunta-aineiden käyttö ruoantuotannossa ei ole välttämättömyys -- on olemassa myös ekologisia tapoja tuottaa ruokaa.

5. "Vihreä vallankumous ratkaisee nälkäongelman"



Vihreä vallankumous ei ole oikeastaan myytti, koska sen ansiosta korjataan vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja enemmän viljaa. Nälkä ei kuitenkaan vähene, jos bioteknlogian avulla keskitytään yksinomaan tuotannon kasvattamiseen, sillä erityisesti maanomistuksen ja ostovoiman voimakas keskittyminen säilyvät ennallaan.

6. "Tarvitaan nykyistä suurempia maatiloja"



Suuret maanomistajat, jotka pitävät hallussaan valtaosaa parhaimmista viljelymaista, jättävät usein suurimman osan maastaan viljelemättä. Pienviljelijät saavuttavat yleensä 4--5 kertaa paremman tuoton eekkeriä kohden. Tämä johtuu osittain siitä, että nämä viljelijät työstävät maatansa suurmaanomistajia ahkerammin ja perustavat tuotantonsa monimuotoisuuteen ja vuorovaikutukseen. Maailmanpankin arvioiden mukaan esimerkiksi Pohjois-Brasiliassa viljelymaan pilkkominen nykyistä pienempiin omistusosuuksiin nostaisi tuotantoa 80 prosenttia.

7. "Markkinat ratkaisevat nälkäongelman"



Markkinoiden vapauttaminen ei ratkaise nälkäongelmaa, sillä markkinoilla ratkaisee vain raha. Markkinat johtavat useimmiten rahavallan keskittymiseen. Maailman jokaisessa taloudessa resurssien ja varallisuuden jako perustuu sekä markkinoihin että valtiovallan toimiin.

8. "Maailmankaupan vapauttaminen on ratkaisu"



Vientiä on lisätty monessa kolmannen maailman maassa, mutta nälkäongelma on vain pahentunut. Voitot eivät mene köyhille vaan esimerkiksi suurtilallisille, tehtailijoille, liikemiehille ja laivanvarustajille. Vientiin menevät rahakasvit -- kuten kahvi ja tupakka -- vievät parhaat viljelysmaat perinteisiltä ruokakasveilta.

9. "Nälkäiset eivät kykene vastarintaan"



Köyhät eivät ole apaattisia uhreja vaan useimmiten aktiivisia toimijoita. Kansanliikkeiden kasvu monissa maissa osoittaa, että yhä useampi köyhä pitää muutosta mahdollisena.

10. "Nälkä voidaan poistaa kehitysavulla"



Nälkäongelma ei poistu nykyisen kaltaisella kehitysavulla. Sitä ei ole koskaan annettu ensijaisesti köyhille ja nälkää näkeville. Kehitysapu on pahimmillaan ollut antajien omien etujen ajamista (esimerkiksi vientiteollisuuden tukemista).

11. "Teollisuusmaiden ihmiset hyötyvät maailman nälästä"



Sanotaan, että nälkä pakottaa kehitysmaiden ihmiset tekemään työtä nälkäpalkalla, ja tämän takia rikkaat maat voivat ostaa halvalla etelän maiden tuotteita. Saman logiikan mukaan kehitysmaiden auttaminen olisi oman oksamme sahaamista. Todellisuudessa etelän tukeminen kuitenkin estää muun muassa pohjoisen työpaikkojen siirtymisen etelään.

12. "Nälän poistaminen edellyttää yksilönvapauden rajoittamista"



Monen mielestä nälän hävittäminen vaatii niin suuria syvällisiä muutoksia koko yhteiskunnassa, että ihmisten vapautta olisi pakko rajoittaa. Väite pätee hyvin, jos vapaudella tarkoitetaan esimerkiksi vapautta rikastua. Jos sillä taas tarkoitetaan kansalaisoikeuksia, väite kääntyy päälaelleen: vapauden -- esimerkiksi lehdistönvapauden -- avulla voidaan vaikuttaa kansalaisten perustarpeiden huomioonottamiseen ja nälän poistamiseen.

Lähde: 12 myyttiä maailman nälästä. Like 2000.
 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!