Jaakko Hämeen-Anttila

Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila parantaa maailmaa kääntämällä keskiajan arabialaisia runoja suomeksi.

Teksti: Janne Sivonen

PitkätKulttuuriUskontoAasiaLähi-itäPalestiinaEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

 

Armeliaan islamin äänitorvi



"Voisiko joku suvaitsevainen kertoa, miksei mikään muu uskonto näytä tarjoavan alustaa siviilien murhista iloitseville katujoukoille, kidnappauksille, oikeudettomille teloituksille ja joukkotuhoaseiden puuhaamiselle länsimaiden eliminoimiseksi?"

Näin kirjoittaa Suomen suurin iltapäivälehti kolumnissaan islamista, jonka historia on kirjoittajan mukaan väkivallan, laajentumisen ja heikkojen vääräuskoisten tappamisen historiaa. Ei ihme, että Jaakko Hämeen-Anttila jaksaa tämän tästä muistuttaa suomalaisia siitä, että Koraanin 114 suurasta 113 alkaa sanoilla "Jumalan, armeliaan armahtajan nimeen".

Hämeen-Anttila kehottaa lukemaan tuhatvuotisia kirjoja (Kuva: Mikko Marjakangas)

"Islamin myönteisistä puolista kertominen on tärkeää, sillä kielteiset puolet tulevat esiin omalla painollaan. Islamilaista kulttuuria tuntevilla on siksi velvollisuus tuoda esille sitä, että islam on paljon laajempi asia kuin se kuva, joka meille välittyy uutisia katselemalla", toteaa keskiaikaista arabialaista kirjallisuutta ja islamia tutkiva Hämeen-Anttila.

Tutkijan itselleen asettamaa tehtävää islam-kuvan kirkastajana ei ainakaan haittaa se, että mies itse sattuu olemaan harvinaisen kiinnostava ja lahjakas ihminen. Hän osaa pariakymmentä kieltä ja on 39-vuotiaana julkaissut lukuisia tieteellisiä tutkimuksia, kirjoittanut tukun tietokirjoja ja tehnyt 17 uranuurtavaa suomennosta suoraan arabian-, persian-, ja akkadinkielisistä alkuteksteistä.

Kansainvälisesti tunnustetun tutkijan saavutukset tuntuvat sitäkin hämmästyttävämmiltä, kun muistaa että mies itse on sanonut työskentelevänsä päästäisen pitkäjänteisyydellä: Suomen johtavaa islam-tutkimusta tehdään varttitunnin pätkissä.

Toisaalta tulosta syntyy myös vapaa-aikana, sillä Hämeen-Anttila rentoutuu kääntämällä arabiankielisiä runoja suomeksi. "Toki viinilasin ja televisiosta tulevan jalkapallo-ottelunkin ääressä voi rentoutua, mutta kääntäminen on kyllä sellaista kielen leikkiä, jossa aivojen loogisen puolen voi päästää samalla tavalla vapaalle. Tieteen tekeminen on raskaampaa: ei riitä, että tiedän miten asiat ovat, vaan tueksi on jahdattava alaviitteitä."

Kielimies pienestä pitäen



Hämeen-Anttilan matka keskiajan islamiin alkoi pikkupoikana. "Kiinnostuin menneisyydestä jo varhain, mutta 13--14-vuotiaana innostuin erityisesti muinaisesta Egyptistä ja tämä suuntasi mielenkiintoni Lähi-idän alueelle. Arabiaan ja erityisesti Arabian keskiaikaan päädyin osittain sen takia, että hieroglyfejä on sietämättömän vaikea piirtää."

Hämeen-Anttila on kielimiehiä jo kolmannessa polvessa: hänen isoisänsä oli Kariston kirjallinen johtaja ja myös tähtitieteilijä-isä luki harrastuksena muun muassa arabiaa ja kiinaa. Arabian kielioppia ei tarvinnut etsiä kotikirjahyllyä kauempaa.

Syyskuun terroriteot toivat Hämeen-Anttilan eteemme lähes päivittäin milloin missäkin tiedotusvälineessä. Mediassa vanhojen runojen tutkija saa selittää nykypäivän tapahtumia, mutta hänen kiinnostuksensa menneisyyteen antaa kommenteille syvyyttä.

"Islam on vakiintunut jo keskiajalla, ja sen aikaista kirjallisuutta luetaan islamilaisissa maissa edelleen aivan eri tavalla kuin täällä", kertoo Hämeen-Anttila. "Olen ollut tyytyväinen joidenkin muslimien kehuihin, joiden mukaan olen pystynyt valottamaan islamin todellista olemusta paljon paremmin kuin muut kommentaattorit. Tämä johtuu siitä, että tunnen vanhat lähteet, joilla on myös tämän päivän muslimeille keskeinen merkitys."

"Jos haluamme tutustua nykypäivän islamiin, ensimmäinen tehtävä on ottaa esiin tuhat vuotta vanhoja kirjoja ja alkaa lukea. Tämä vaihe hypätään varsinkin mediassa helposti yli: se mikä nähdään televisiossa kirjoitetaan lehteen ja lehtijuttuja siteerataan puolestaan sähköisessä mediassa."

Hämeen-Anttila pitää menneisyyteen suuntautuvaa virkatyötään tärkeänä sillanrakennustyönä. "Lopetin syksyllä erään artikkelin kirjoittamalla, että lähdenpä tästä parantamaan maailmaa ja kääntämään pari keskiaikaista runoa lisää."

Hämeen-Anttila keskeyttää haastattelijan naurahduksen: "Tämä ei ole vitsi. Ajatellaanpa tavallisten suomalaisten islam-kuvaa -- eikö juuri esteettisesti tai filosofisesti arvokkaiden asioiden tarjoaminen osoita parhaiten, että islam on jotakin muuta kuin uutisissa toistuvat kuvat ääri-ilmiöistä?"

"Ihminen, joka lukee keskiaikaista persialaista runoutta tajuaa, etteivät kaikki muslimit juokse rynnäkkökivääri kädessä kadulla. Luulen, että maailmaa parannettaisiin välillä paremmin kiinnittämällä enemmän huomiota esteettisiin puoliin: tällaisiin asioihin tutustuessaan ihmiset uskoisivat ehkä parempaa toisistaan."

"Toivon, että jossakin vaiheessa kasvaa sukupolvi, josta ainakin osa perehtyisi näihin kirjoihin kunnolla ja huomaisi, että islam on muutakin kuin terrorismia ja konepistooleita", tutkija huokaa.

Kulttuurien konflikti?



Mitä New Yorkissa, Palestiinassa tai Afganistanissa on sitten tapahtunut? Eivätkö muslimit olekaan sotajalalla Israelia ja länsimaailmaa vastaan?

Hämeen-Anttila innostuu: "Uutiset toitottavat koko ajan, että Lähi-idässä on rauhatonta. Mutta eihän Lähi-idässä ole rauhatonta", hän painottaa. "Yleensä ottaen siellä on erittäin rauhallista, vaikka Välimeren pohjukassa onkin yksi pieni kolkka, jossa on tällä hetkellä käynnissä vakava konflikti. Syyskuun terrori-iskuista taas täytyy muistaa se, että ne olivat äärimmäisen pienen ryhmän tekemiä ja ne kohdistuvat yhteen, rajattuun kohteeseen eli Yhdysvaltojen taloudelliseen ja sotilaalliseen hegemoniaan."

Erityisen huolissaan Hämeen-Anttila on siitä, että viime aikaisia tapahtumia on tulkittu taisteluiksi, jotka ovat osa laajaa, islamilaisen ja läntisen kulttuurin välistä konfliktia. Monien mielestä väkivalta ja konflikti lännen kanssa johtuu islamin sotaisuudesta.

"Ongelma-alueiden konfliktien syyt eivät ole kulttuurissa tai uskonnoissa. Terrorismin ja väkivallan syyt niin Palestiinassa kuin New Yorkissakin ovat taloudellisia ja sosiaalisia: köyhä, työtön ja turhautunut ihminen turvautuu helposti väkivaltaan. Parempi vaihtoehto on, että tällainen ihminen juo liikaa alkoholia ja mukiloi lähiympäristöään, huonommassa vaihtoehdossa ihminen tekee samanlaisia asioita, mutta paljon tehokkaammin -- eli ryhtyy terroristiksi."

"Islamin nimissä toimivat terroristit eivät tule kaikki slummeista, mutta heidän ajattelutapansa ja koko väkivallan kulttuuri versoaa juuri sieltä: ajatus esimerkiksi siitä, ettei tilanteeseen saada muutosta millään hyväksyttävällä tavalla. Slummeista väkivaltainen reagointitapa leviää kaikkialle ääriaineksiin", toteaa Hämeen-Anttila.

Mistä joidenkin muslimialueiden köyhyys ja sen synnyttämän vihan kohdistuminen länttä vastaan sitten johtuu? "Länsivetoinen talousjärjestelmä kerää voitot lähinnä länteen. Eihän tämä järjestelmä ole sieltä päin katsottuna kovinkaan herkullinen vaihtoehto. Sen pohjalle on vaikea rakentaa mitään kestävää", Hämeen-Anttila miettii.

Islam-tutkijan pahin pelko on siinä, että lännen ja islamin kuvitteellinen konflikti alkaa toteuttaa itse itseään. "En usko kulttuurien konfliktin olemassaoloon, mutta kyllä sellaisen pystyy rakentamaan, jos tarpeeksi yrittää. Kun kylvetään riittävän suuri määrä ennakkoluuloja molemmin puolin ja molemmat käyttäytyvät tarpeeksi kauan ennakkoluuloja vahvistavalla tavalla, niin lopulta meillä on käsissämme iloinen maailmansota", Hämeen-Anttila tuhahtaa.

Hämeen-Anttilan mukaan keinotekoista konfliktia on rakennettu pääasiassa tiedotusvälineissä -- onhan itse George W. Bushkin toistanut jatkuvasti, ettei Yhdysvallat ole sodassa islamia vastaan. Tietoisesta sodanlietsonnasta hän ei syytä mediaakaan, joka toimii vain omien lakiensa mukaan: "Jos iltapäivälehti räväyttäisi lööpissään, että 'Bagdadissa pidettiin runoseminaari', ihmisiltä jäisi lehti ostamatta. Kun otsikoihin nostetaan Saddam Hussein, ydinaseet ja murhat, tavallinen kadunmies ostaa lehden."

Heti syyskuun terrori-iskujen jälkeen Hämeen-Anttila ehti jo pelätä, että islamin ja lännen kuvitteellinen konflikti muuttuisi todelliseksi. Näin ei kuitenkaan käynyt. "Ensimmäisten päivien aikana ihmisillä tuntui olevan tarve puhua islamista pelkkää pahaa -- minut esimerkiksi haukuttiin eräässä lehdessä, kun olin yrittänyt 'ymmärtää' terroristeja eli asettaa tapahtumat laajaa taustaa vasten. Suvaitsevaiset äänet nousivat kuitenkin nopeasti vihanpurkausten yläpuolelle."

"Vastaavasti Afganistanin sota on asetettu islamilaisissa maissa pääosin oikeisiin, rajoitettuihin mittasuhteisiinsa. Amerikkalaisvastaisuus on ehkä kasvanut jonkin verran, mutta etukäteen pelkäämääni laajempaa levottomuutta ei ole ollut. Kaiken kaikkiaan viime aikojen surulliset tapahtumat ovat osoittaneet, ettei kulttuurien välille pystytä keinotekoisesti rakentamaan konfliktia kovinkaan helpolla: ihmisten terve järki ja usko hyvään on loppujen lopuksi riittävä voima."

Islamin tulevaisuus



Jos tiedotusvälineet eivät tuo koteihimme islamilaisen maailman arkitodellisuutta, niin mistä todellisuudesta television väkivaltakuvat ovat peräisin? Pomminheittäjät yhdistetään yleensä islamin fundamentalistiseen siipeen, mutta kuinka suuri merkitys fundamentalismilla on islamilaisissa maissa? "Sen merkitystä on korostettu liikaa. Fundamentalismin asema vaihtelee maittain, mutta yleisesti ottaen tuntuu siltä, että äärilaidan fundamentalismi on polttamassa voimiaan loppuun", Hämeen-Anttila vastaa.

Esimerkiksi syyskuun terrori-iskut eivät olleet Hämeen-Anttilan mielestä fundamentalismin voimannäyttö, vaan pikemminkin ne osoittivat suuntauksen heikkouden: äärilaidan fundamentalismi ei sellaisenaan houkuttele taakseen laajoja kansanjoukkoja, joten sen merkitystä yritetään korostaa äärimmäisillä ja epätoivoisilla teoilla.

Tutkija Hämeen-Anttila kammiossaan (Kuva: Mikko Marjakangas)

Hämeen-Anttila varoittaa kuitenkin rinnastamasta fundamentalismia ja terrorismia toisiinsa. "Fundamentalistiksi ryhtyminen ei tarkoita terroristiksi ryhtymistä. Fundamentalismi on yksinkertaisesti pyrkimystä siihen, että saatetaan voimaan varhaisen islamin yhteiskuntamalli tai sitä koskeva mielikuva."

"Yleensä tähän pyritään täysin väkivallattomasti, esimerkiksi parlamentaarisin keinoin. Fundamentalistisen suuntauksen sisällä on sitten tämä väkivaltainen vähemmistön vähemmistö, jonka kannatus on kaikkialla äärimmäisen pieni."

"Ääriliikkeet viihtyvät kyllä Talebanin hallitseman Afganistanin tai Sudanin kaltaisissa fundamentalistijohtoisissa valtioissa, mutta fundamentalismi on terroristeille pelkkä pesäkolo tai tukipylväs. Esimerkiksi Palestiinassa oli -- nykypäivän tapaan -- sekä todellista terrorismia että terrorismiksi leimattua toimintaa jo parikymmentä vuotta sitten. Silloin terroritekojen yhteydessä puhuttiin aivan toisista arvoista kuin islamista ja fundamentalismista: Palestiinassa liikehdittiin nationalismin ja arabisosialismin nimissä. Sama historiallinen ilmiö on jatkunut alueella, mutta nyt sitä kutsutaan yhtäkkiä islamilaiseksi terrorismiksi ja ajatellaan, että terrorismi olisi luonteenomaista juuri islamille", Hämeen-Anttila ihmettelee.

Vaikka Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti on Hämeen-Anttilalle masentavaa seurattavaa, hän uskoo islamilaisen maailman olevan matkalla hyvään suuntaan. Länttä vastaan ajautumisen sijaan hän näkee alueella suurta kiinnostusta rakentavaan vuoropuheluun islamin ja kristinuskon välillä. Erityisesti Iranissa ollaan Hämeen-Anttilan mukaan aidosti kiinnostuneita keskustelemaan kristittyjen kanssa.

"Olen lähiaikoina menossa suomalaisten kirkonmiesten mukana Iraniin keskustelemaan näistä asioista paikallisten uskonnollisten johtajien kanssa. Iranilaisille uskonto merkitsee paljon enemmän kuin keskivertosuomalaiselle, joten he haluavat käydä näitä keskusteluja juuri uskovien kristittyjen kanssa", Hämeen-Anttila kertoo.

Hämeen-Anttila uskoo, että hänen sillanrakennustyöllään on merkitystä myös muslimeille. "Lähi-idässä vieraillessani koen olevani eräänlainen pr-mannekiini. Siellä arvostetaan suuresti sitä, että pystyn keskustelemaan heidän kanssaan arabiaksi esimerkiksi islamilaisesta runoudesta."

Ehkäpä tunne on molemminpuolinen. Eräällä Lähi-idän matkallaan Hämeen-Anttila tutustui egyptiläiseen taloustieteilijään, jonka kanssa hän lausui ulkomuistista keskiaikaisia rakkausrunoja ja pohti, mikä on se kaikkein kaunein runo. Suomalaisen taloustieteilijän kanssa moinen tuskin onnistuisi.