Mikä ihmeen demokratia?

Teksti: Petri Minkkinen

NäkökulmatDemokratiaHallintoIhmisoikeudetGlobalisaatio

Yhtenä vappuna 1990-luvun puolivälissä tunnettu kokoomuspoliitikko totesi, että hän ei mielellään käytä käsitettä kansanvalta. Siitä kuulemma tulee ikäviä mielleyhtymiä itäeurooppalaisiin "kansandemokratioihin".

Petri MinkkinenKyseiseltä uuskieltä kaipaavalta herralta taisi unohtua, että termi demokratia koostuu kahdesta kreikan kielen sanasta: demos - kansa ja kratos - valta. Mutta tottahan se on, että sekä kansan että demokratian nimissä on tehty suunnattomia rikoksia ihmisiä ja ihmiskuntaa vastaan.

***

Länsimaisen sivilisaation alkukotina pidetään juutalais-kristillisen kulttuurin ohella antiikin Kreikkaa. Erityisen hyvällä muistellaan kaupunkivaltio Ateenan demokratiaa, jossa vapaat miehet kokoontuivat julkiseen tilaan päättämään yhteisistä asioista "kansanvaltaisesti".

Harvemmin korostetaan sitä, että lapset ja lapsenkaltaisina pidetyt naiset ja orjat eivät saaneet osallistua. Vielä harvemmin muistetaan kertoa, että vapaiden miesten poliittinen vapaus oli mahdollista juuri siksi, että orjatalous piti talouden pyörät pyörimässä.

Jos joku ottaa vakavasti ajatuksen siitä, että kaikki voisivat osallistua päätöksentekoon, on hyvä muistaa, että suora demokratia oli mahdollista vain Ateenan kaltaisessa kaupunkivaltiossa. Modernissa yhteiskunnassa suoraa kansanvaltaa ei pidetä mahdollisena.

Sitä paitsi asiat ovat tiettävästi nykyään niin monimutkaisia ja vaikeita, että vain asiantuntijat ja kokopäivätoimiset kansanedustajat voivat tehdä punnittuja päätöksiä.

***

Politiikan tutkija ja filosofi William E. Connolly kirjoitti 1990-luvun alussa, että "vain demokraattiset kansalaiset pysyvät myöhäismodernina aikana lukittuina valtion kaltereiden taakse". Globaalistuvassa maailmantaloudessa taloudellinen toiminta on vapautettu valtioiden säätelystä, mutta demokraattisten toimijoiden tilaa halutaan yhä rajoittaa.

Euroopan unioniin kuuluvat maat ovat pyrkineet rakentamaan alueellisia demokraattisia instituutioita. Vaikka EU-parlamentin valta on lisääntynyt, EU kärsii kuitenkin yhä niin sanotusta demokratiavajeesta. Suurinta valtaa EU:ssa käyttävät suuret jäsenvaltiot, keskuspankkiirit, komissio ja muut byrokraatit sekä suuryritysten etujärjestöt.

Harva uskoo, että Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin päätösten ensisijainen tavoite on edistää ihmisten hyvinvointia. Päinvastaisista väitteistä huolimatta erityisesti etelän maiden kansalaisten on perin vaikea pitää Maailman kauppajärjestöä demokraattisena järjestönä.

Entä YK? Periaatteessa YK edustaa lähes kaikkia maailman maita ja niiden kansalaisia. Käytännössä maailmanjärjestö on kuitenkin rahoittajiensa armoilla ja sivuutettu vallankäytöstä.

Keskinäisriippuvaisessa maailmassa tarvitaan yhteisiä järjestöjä ja kaikkia koskevia pelisääntöjä. Niiden olisi kuitenkin ensisijaisesti turvattava demokraattisen politiikan mahdollisuus siellä, missä ihmiset elävät -- eli paikallisella tasolla.

***

Demokraattisen olotilan voidaan katsoa vallitsevan silloin, kun yksilöillä, ryhmillä ja kansoilla on valta vaikuttaa elinympäristöönsä, elintasoonsa ja elämänlaatuunsa aiheuttamatta negatiivisia vaikutuksia muille yksilöille, ryhmille ja kansoille.

Aktivoitunut ja kansallisvaltioiden rajat läpäisevä kansalaistoiminta on avannut yhden tärkeän vaikutuskanavan. Silti ei pidä kuvitella, että kansalaistoiminta voisi korvata edustukselliset instituutiot. Molempia tarvitaan.

Poliittiset instituutiot pitää saattaa demokraattiseen vastuunalaisuuteen, ja suoraa ja osallistuvaa demokratiaa pitää vahvistaa. Demokratia eli kansan- tai kansalaisten valta on otettava vakavasti. Jos näin ei tehdä, pitäisi suoraan myöntää, että olemme siirtyneet plutokratiaan eli rahan valtaan.

Porto Alegressa demokratia yritetään ottaa vakavasti. Niin vakavasti, että kokeilu on levinnyt myös muihin maihin. YK:n Habitat II -konferenssissa Porto Alegren osallistava budjetointi palkittiin yhtenä tärkeimpänä kaupunkipoliittisena innovaationa.

---

Kirjoittaja toimii tutkijana Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!