Nigerian huijauskirjeet ovat tuottavaa bisnestä

Oletko saanut sähköpostia esimerkiksi Dr.John Mabolta tai vaikkapa itseltään Kongon presidentti Mobutu Sese Sekon pojalta Moshood Seko Mobutulta? Onko sinulle tarjottu kymmenien miljoonien dollarien omaisuuden tallettamista tilillesi avokätistä palkkiota vastaan? Olet törmännyt huijauskirjeeseen, johon ei missään nimessä kannata vastata.

Teksti: Juha Honkanen

TalousInternetAfrikkaKeski-AfrikkaNigeria

Jo ennen internetin valtaan tuloa kirjeen tuoma tieto Nigerian serkun mahtavasta perinnöstä sai jotkut suomalaiset pakkaamaan laukkunsa välittömästi. Perillä viranomaisina esiintyneet huijarit nyhtivät perintöä hakemaan tulleelta ihmiseltä mahdollisimman paljon rahaa erilaisista "palveluksista". Kirjeet olivat usein "korkea-arvoisten nigerialaisten viranomaisten" allekirjoittamia ja myös näyttivät aidoilta.

Huijauskirjeiden tehtailu alkoi 1980-luvun puolessa välissä, jolloin Nigeriaa koetteli öljykriisi ja ihmisten oli pakko keksiä uusia toimeentulokeinoja. Huijaukset jatkuvat nyt paljon laajempina, kekseliäämpinä ja röyhkeämpinä. Kirjeet ovat vaihtuneet sähköposteihin. Huijattujen ihmisten tappiot ympäri maailmaa nousevat satoihin miljooniin dollareihin vuodessa. Huijauskirjejengit ovat kaapanneet, kiristäneet, hakanneet ja surmanneet ihmisiä.

Myös suomalaisia on tullut puijatuksi aina ministereitä myöten. Keskusrikospoliisin mukaan suomalaiset ovat menettäneet huijauksissa miljoonia euroja. Myös ainakin yksi suomalaismies on matkustanut Afrikkaan luvattujen rahojen perässä ja tullut kidnapatuksi sekä pahoinpidellyksi. Asiaa tutkineiden tahojen ja poliisin mukaan paras keino olla joutumatta huijatuksi on jättää vastaamatta epäilyttäviin sähköposteihin tai kirjeisiin.

Huijauskirjejengeillä on soluja ainakin Etelä-Afrikassa, Britanniassa, Alankomaissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa.

Näin huijaus toimii

Kirjeissä toistuvat aina tietyt asiat. Huijarit painottavat asialla olevan tulipalokiire, hehkuttavat miljoonien dollarien olevan vaakalaudalla ja tähdentävät asian olevan erittäin luottamuksellinen. Saadakseen luvatut palkkiot tulee henkilön ensin maksaa erinäisiä etumaksuja kuten sopimuksen takuumaksuja, veroja, pankki- ja oikeusmaksuja, kuljetuskustannuksia tai yksityisiä palkkioita. Vasta tämän jälkeen voi päästä osalliseksi rahoihin.

Huijaus alkaa huolellisesti laaditusta viestistä, jonka väitetään tulevan joltakin hyvin tärkeältä henkilöltä, jonka tarvitsee siirtää rahaa nopeasti pois Nigeriasta. Kirjeistä on myös monia eri versioita tarinoineen. Huijauksia tutkivat ryhmät kehottavatkin ihmisiä etsimään mahdollisista huijauskirjeistä muitakin tunnusmerkkejä kuin sanan Nigeria.

Tutkimusten mukaan useimpien kirjeiden jäljet johtavat kuitenkin Nigeriaan. Nigerialaisen opiskelijan "Taiwon" mukaan huijausbisneksessä jokaiselle vaiheelle on oma tekijänsä: huijauskirjeiden kirjoittajat, virallisten asiakirjojen väärentäjät, asiakaspuheluiden hoitajat sekä matkojen ja tapaamisten järjestäjät. Hänen muutama tuhat sukulaistaan elää leveästi huijauspelin tuotolla.

Taiwo itse aloitti huijauskirjeiden säveltämisen perheensä käyttöön 11-vuotiaana. Nyt hän aikoo hakea journalistikouluun New Yorkissa. Mies vannoo ettei sekaannu perheensä bisnekseen enää ikinä. Silti hän on ylpeä luomistaan kirjeistä, koska hän työskenteli lujasti saadakseen ne näyttämään aidoilta. "Minua pyydettiin kirjoittamaan kirjeet kuten klassinen kirjailija ne kirjoittaisi – vanhan maailman tyyliin ja jykevin lausein", kertoo Taiwo. Monet hänen sukulaisistaan häpeävät huijausbisnestä. Toiset taas sanovat, ettei ulkomaalaisten ahneus ole heidän vikansa.

FBI:n vuoden 2001 Internet Fraud Reportin mukaan noin 2,600 ihmistä raportoi ongelmista huijauskirjeiden kanssa. Heistä vain 16 valitti taloudellisista menetyksistä, ja heille oli koitunut yhteensä huimat 345 000 dollarin tappiot. FBI:n tilastojen mukaan ainoastaan yksi kymmenestä huijauksesta raportoidaan viranomaisille.

Likaisen rahan sopimus

Taiwon sedän mukaan mahdolliset asiakkaat pyritään houkuttelemaan Nigeriaan ennen kuin he tajuavat tulleensa huijatuiksi.

Kun asiakkaat on saatu Nigeriaan asti, heille tarjotaan niin sanottua dirty money mago-magoa eli likaisen rahan sopimusta. Asiakkaalle näytetään salkkua, joka on ahdettu täyteen mustuneita paperinpalasia. "Rahat" on muka värjätty, jotta ne on voitu kuskata maahan tai ulos maasta. Yksi kolmesta asiakkaasta maksaa saadakseen rahat puhdistettua. Muut kieltäytyvät, jolloin heitä laskutetaan muista "palveluista".

Tämän takia huijarit tekevät kaikkensa, jotta asiakas tulee maahan laittomasti – ilman asianmukaisia papereita. Asiakkaiden on siis maksettava huijareille isot summat, jotta he pääsevät ongelmitta pois maasta.

Huijatulle saattaa käydä huonosti

Yhdysvaltain ulkoministeriön lukujen mukaan 25 ulkomailla tapahtunutta yhdysvaltalaisen murhaa tai katoamistapausta on pystytty liittämään suoraan huijauskirjeisiin. Yhdysvaltojen Lagosin suurlähetystön tietojen mukaan ihmisiä on myös pidetty vangittuina, hakattu ja kiristetty.

Yhdysvaltojen salainen tiedustelupalvelu on vakiinnuttanut "Operaatio 4-1-9:n" kansainväliseksi tehtäväryhmäksi torjumaan huijauskirjerikollisuutta. 419 tarkoittaa huijauskirjerikosta Nigerian rikoslaissa.

Lisäksi Nigerian hallitus lupailee myös jatkuvasti murskaavansa kirjehuijarit. Kuitenkin bisnes pyörii Taiwon mukaan ympäri maailmaa ja siinä on mukana kaikenmaalaisia.

Terrori-isku poiki uusia huijauksia

Nigerialainen huijauskirje on jo liian tunnettu toimiakseen alkuperäisessä muodossaan. Viime kuukausien aikana huijauskirjeestä on liikkunut versioita, joissa kirjoittajiksi ovat ilmoittautuneet niin vallasta syöstyt afrikkalaisjohtajat, afgaanipakolaiset kuin yhdysvaltalaiset kommandotkin.

Yksi laajalle levinnyt kirje tulee muka entisen Kongon diktaattorin Mobutu Sese-Sekon pojalta, joka kaipaa apua rahojen siirtoon.

Toisessa lähettäjä esiintyy Angolan edesmenneen kapinallisjohtajan tyttärenä, joka haluaa estää hallitusta kaappaamasta isänsä hänelle jättämää 8.5 miljoonan dollarin perintöä.

Syyskuun 11. päivän terrori-iskut ja Yhdysvaltojen sotilastoimet Afganistanissa ovat kirvoittaneet uudenlaisten huijauskirjeiden rustailun.

Yksi kirje tulee "Yhdysvaltojen erikoisjoukkojen kommandolta", joka väittää löytäneensä 36 miljoonaa dollaria huumerahoja johtaessaan salaista tehtävää Talibania vastaan. Kommando sanoo kätkeneensä rahat laukkuun, mutta hän haluaisi pitää rahat turvassa jonkun muun pankkitilillä.

Toisessa kirjeessä mies väittää olleensa toimittamassa suurta rahasummaa World Trade Centeriin juuri sen sortumispäivänä. Mies kertoo paenneensa onnistuneesti rakennuksesta, mutta hänen kollegansa uskovat hänen kuolleen. Mies päätti pitää rahat ja olla hiljaa. Sähköpostin vastaanottajan tarvitsisi vain tallettaa rahat kaikessa hiljaisuudessa pankkitililleen.

Yksi erikoisimmista esimerkeistä lienee deittisivustoilla pyörinyt huijari, joka teeskenteli olevansa sierraleonelaisen kultakaivoksen johtajan tytär etsimässä elämänsä valittua. Tyttö yritti vedota, että olisi helppoa tutustua, kunhan joku lähettäisi hänelle pankkitilinsä numeron.

Lähteet: www.wired.com FBI 2001 Internet Fraud Report Yhdysvaltain ulkoministeriö National White Collar Crime Center 419 Coalition Internet Fraud Complaint Center National Fraud Information Center (NFIC) www.theregus.com www.nigeriatoday.com news.zdnet.co.uk Keskusrikospoliisi


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!