Nigeria: Saro-wivan ogonitaistelulle vihdoin oikeutta

Afrikkalainen oikeuskomissio on velvoittanut Nigerian hallituksen korvaamaan Ogoni-heimolle öljyntuotannosta ja valtion turvallisuusjoukkojen teoista aiheutuneet haitat. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien julkilausumassa määrätään hyvityksiä heimon maan, ympäristön, asutuksen ja terveyden turmeltumisesta.

Teksti: IPS

PitkätIhmisoikeudetYhtiötYmpäristöSaasteAfrikkaKeski-AfrikkaNigeria

Vahingonkorvausten lisäksi yhdeksänjäseninen Afrikan ihmisoikeus- ja kansanoikeuskomissio kehotti Nigeriaa aloittamaan "öljyoperaatioiden pilaamien maiden ja jokien perusteellisen puhdistamisen". Valtion on myös taattava, että tulevaisuuden öljyhankkeiden sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset eivät ole vahingollisia paikallisille yhteisöille.

Kuva: Kepan arkisto
Ogonit ovat taistelleet oikeuksiensa puolesta siitä saakka kun yhdeksän Ogoni-heimon eloonjäämiskampanjan Mosopin johtajaa teloitettiin vuonna 1995. Teloitettujen joukossa oli myös maailmankuulu kirjailija Ken Saro-wiwa. Kuva: Kepan arkisto

Komission päätöstä ei ole julkistettu laajalti. Ihmisoikeusjärjestöt ehtivät jo kuitenkin kuvailla sitä läpimurroksi talous-, sosiaali- ja sivistyksellisten oikeuksien tunnustamisessa.

"Tämä on ensimmäinen päätös Afrikan komissiolta, jossa otetaan laajasti kantaa Afrikan yhtenäisyysjärjestön OAU:n perustamiskirjassa olevien taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien rikkomiseen", sanoo Felix Morka. Hän johtaa Lagosissa Sosiaali- ja talousoikeuksien etujärjestöä Seracia. Serac nosti oikeusjutun Nigerian entistä sotilasjohtajaa, edesmennyttä Sani Abachaa vastaan vuonna 1996.

"Afrikan komissio on hallitusten asettama OAU:n toimielin. Sen vuoksi komission päätöksestä tulee varmasti osa kansainvälistä juridiikkaa", hän lisää.

Oikeusjuttu pantiin vireille loppuvuodesta 1995 pian sen jälkeen, kun yhdeksän Ogoni-heimon eloonjäämiskampanjan Mosopin johtajaa teloitettiin. Teloitettujen joukossa oli myös maailmankuulu kirjailija Ken Saro-wiwa. Mosop ja Saro-wiwa johtivat maailmanlaajuista kampanjaa, jolla ogonien ahdinko nostettiin julkisuuteen. Ogonit ovat vähemmistönä Niger-joen suistoalueella, jossa on suuria öljyesiintymiä. Kansainvälisen Shellin ja Nigerian valtiollisen öljy-yhtiön poraukset ovat saastuttaneet aluetta vuosia.

Sotilasjoukot tukahduttivat väkivaltaisesti ogonien protesteja, erityisesti 1990-luvun alussa. Kymmenittäin ihmisiä kuoli ja heidän omaisuuttaan ryösteltiin ja poltettiin. Vuoden 1995 teloitusten jälkeen Shell joutui kansainväliseen kuluttajaboikottiin. Monet länsimaat asettivat Nigerian sotilashallinnolle sekä diplomaattisia että muita pakotteita.

Suurin osa pakotteista oli voimassa vuoteen 1999, jolloin entinen kenraali Obusegun Obasanjo voitti presidentinvaalit ja Nigeria palasi siviilihallintoon. Obasanjon hallinto ei osallistunut jutun käsittelyyn. Komission päätös toimitettiin kesäkuussa maan hallitukselle, mutta virallista vastausta ei ole vielä kuulunut.
 

Tärkeä päätös yritysten toimista kärsiville

Päätöksessä todetaan, että Nigeria rikkoi seitsemää allekirjoittamaansa OAU:n perustamisasiakirjan ihmis- ja kansalaisoikeusartiklaa. Rikottuja olivat oikeus parhaaseen mahdolliseen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, oikeus yleisesti hyväksyttävään ihmisen kehitysympäristöön, oikeus omien luonnonvarojen käyttöön tai korvaukseen muilta niiden käytöstä tai pilaamisesta, oikeus maanomistukseen sekä
oikeus ruokaan ja suojaan.

Kuva: Kepan arkisto

Komission mukaan hallituksilla on velvollisuus varjella näitä oikeuksia myös yksityisen tahon aiheuttamalta uhalta. Lausunnossa todetaan, että Nigerian hallitus on hyväksynyt yksityisten, erityisesti öljy-yhtiöiden toimet vastoin perustamisasiakirjan sääntöjä. Niillä on ollut tuhoisa vaikutus ogonien hyvinvointiin.

Lisäksi siinä mainitaan, että "monikansallisten yhtiöiden väliintulolla voi olla positiivisia vaikutuksia kehitykseen, jos valtio ja kansalaiset joita asia koskee huolehtivat yleisestä edusta sekä yksiköiden ja yhteisöjen pyhistä oikeuksista".

"Päätös on maailmanlaajuisesti merkittävä kaikille niille, jotka kärsivät suuryritysten toiminnasta", sanoo Roger Normand. Hän johtaa talous-, sosiaali- ja sivistysoikeuksien etujärjestöä CESR:ää New Yorkissa. CESR avusti Afrikan sisarliittoaan SERACia jutun käsittelyssä.

"Uskon, että tämä käy ennakkopäätöksenä myös Afrikan ulkopuolella jutuissa, joissa valtiota ja suuryrityksiä yritetään saada vastuuseen ihmisoikeuksien rikkomisesta", hän lisää.

Normand, Morka ja monet muut ovat sitä mieltä, että päätös on vaikuttavin talous- ja sosiaalioikeuksiin liittyvä ratkaisu, minkä mikään kansainvälinen toimielin on määrännyt. Kyseiset oikeudet otettiin mukaan vuoden 1948 ihmisoikeusjulistukseen, mutta siitä huolimatta ne ovat aina olleet toisarvoisia lännessä, myös länsimaista perua olevissa ihmisoikeusjärjestöissä kuten Human Rights Watch ja Amnesty International.

Viimeksi vuoden 1993 YK:n maailman ihmisoikeuskonferenssissa Wienissä länsimaat olivat yhtä mieltä siitä, että kaikki ihmisoikeusjulistuksen kohdat ovat erottamattomia ja yhtä tärkeitä. Taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia on kuitenkin tavattu pitää enemmänkin etu- kuin perusoikeuksina.

"Lähes 50 viime vuoden ajan hallitukset ja ihmisoikeusjärjestöt eivät ole huomioineet näitä oikeuksia", sanoo Larry Cox, New Yorkissa toimivan kansainvälisen Ford-ihmisoikeusjärjestön ohjelmajohtaja. "Kuluneiden viiden vuoden aikana muutos on kuitenkin alkanut. Sitä ovat johtaneet erityisesti eteläisen pallonpuoliskon ryhmät, jotka ovat kärsineet näiden oikeuksien puuttumisesta kaikkein ankarimmin", hän lisää.

"Tämä on ihmisoikeusliikkeiden historia: Ne jotka saavat oikeudet tunnustetuksi ovat niitä, jotka ovat kärsineet niiden puutteesta".

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!