Samppanja säästyi Johannesburgissa

Teksti: Mika Railo

PitkätTalousYhtiötYmpäristöAfrikkaEteläinen AfrikkaEtelä-Afrikka

Kukaan ei juhlinut Johannesburgin kokoukseen jälkeen. Vaikka Yhdysvallat sai suurimman syyt niskoilleen, on kriitikoiden mielestä myös järjestelmässä mätää.

Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen (WSSD) lopputulos oli pettymys kansalaisjärjestöille ympäri maailman. Vaikka kokouksessa saavutettiin joitakin uusia sitoumuksia, pidettiin askeleita riittämättöminä köyhyyden nujertamiseksi.

Yli 80 massa toimiva kehitysjärjestö Oxfam ei säästellyt sanojaan Johannesburgia suomiessaan: "Voitto ahneudelle ja itsekkyydelle, tragedia köyhille ja ympäristölle", oli järjestön loppuarvio kokouksesta.

Kuva: Julia Jänis
Voorsvoruksen slummissa asuva perhe Johannesburgin kestävän kehityksen kokouksen varjossa elokuussa 2002. Kuva: Julia Jänis

Maailman luonnonsäätiö WWF väänsi nokkelasti WSSD-kokouksen nimen uuteen muotoon: "World Summit of Shameful Deals" (Häpeällisten sopimusten huippukokous).

Yhdysvallat synnytti pahaa verta

Yhdysvallat jää - jälleen kerran - kokouksen syntipukiksi. Maalla oli sormensa pelissä lähestulkoon jokaisessa lopputekstin vesityksessä. Suurimpina synteinä olivat Kioton ilmastosopimuksen hylkääminen ja uusiutuvien energiamuotojen vastustaminen.

Kokouksen päätöspäivänä keskiviikkona puhunut Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell sai vastaansa vastalausemyrskyn. Powellin eteläisen Afrikan maille esittämät nuhtelut geeniruoka-avun hylkäämisestä ja yritykset puolustella maan ilmastopolitiikkaa nostattivat spontaanit buuaukset erityisesti kansalaisjärjestölehtereillä. Ulkoministeri joutui keskeyttämään puheensa useaan otteeseen ja kysyi lopulta tuskastuneena yleisöltä: "Nyt minä olen kuullut teidän mielipiteenne. Kuuntelisitteko te nyt vuorostanne minun?"

Tunnettu globalisaatiokriitikko ja No logo -kirjan kirjoittaja Naomi Klein pitää kuitenkin Yhdysvaltoja vain osasyyllisenä fiaskoon. Suurempi syy on järjestelmässä itsessään.

Kleinin mukaan kaikki meni pieleen jo kymmenen vuotta sitten Riossa. Siellä haluttiin pitää mahdollisimman laaja kokous, jonne saapuisivat hallitusten lisäksi myös kansalaisyhteiskunnan edustajat ja liike-elämä. Yritykset asettivat kuitenkin tulolleen ehdoksi sitoumusten vapaaehtoisuuden: mitään pakottavia velvollisuuksia ei yrityksien niskaan saanut kokouksessa kasata.

Yritysten mukanaolo sai Kleinin mukaan Johannesburgissa jo naurettavia ulottuvuuksia. Saksalainen autojätti BMW oli saanut yksinoikeuden mainostaa kokouspaikalla ympäristöystävällisiä autojaan.

Ongelman keskipisteessä on käsitys talouden kohentamisesta. Yritysten mukaan houkutteleminen YK:n köyhyyden vastaiseen työhön on tarkoittanut sitä, että aikoinaan Reaganin tunnetuksi tekemä trickle down -talous, jossa köyhien oletetaan rikastuvan rikkaiden pöydiltä pudonneiden murujen avulla, on yleistynyt myös YK:n sisällä.

Kuva: Julia Jänis
Nuorten asunnottomien ryhmä viihdytti kokousvieraita laulaen ja tanssien kansalaisjärjestöfoorumissa elokuussa 2002. Kuva: Julia Jänis

Ajattelutavassa on Kleinin mukaan vain se ongelma, että kun yhteiskunnan suojaverkot puretaan ja kokonaisia kansantalouksia aletaan muokata otollisiksi ulkomaisten yritysten sijoituksille, kurjistuu monen köyhän elämä. Kun yksityistetyt sähköyhtiöt katkaisevat sähköt köyhien slummialueilta ja vesiyhtiöt ruuvaavat hanat kiinni, ei köyhille jää muuta vaihtoehtoa kuin lähteä kadulle mellakoimaan. Kuten kävi myös Johannesburgissa, Klein kirjoittaa Guardianissa julkaistussa arviossaan.

Geeniruokaa nälkäisille

Yksi sivujuonne kokouksen agendalla oli geeniruoka. Vaikka nälkäongelma on eteläisessä Afrikassa pahentunut tämän vuoden aikana, Mosambik, Sambia ja Zimbabwe ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan amerikkalaista apumaissia, koska osa siitä on geenimuokattua. Yhdysvallat on tarjonnut näille maille lainaa, jos maat sitoutuvat ostamaan rahoilla amerikkalaisten ylijäämämaissia.

Monet Afrikan maat pelkäävät, että geenilajikkeiden yleistyminen olisi kohtalokasta alueen pienviljelijöille. Esimerkiksi Kenian alkuperäiskansojen verkoston edustaja Lucy Mulenkei sanoi kokouksen aikana, että geenisiemenet tuhoaisivat perinteisen maanviljelyn maassa. Hänen mielestään geenilajikkeiden kehittämiseen käytetyt varat olisi parempi käyttää projekteihin, joilla autetaan naisia hyödyntämään perinteistä tietoaan.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!