GATS-neuvottelut etenevät suljettujen ovien takana

Kansalaisjärjestöt haastavat parlamentaarikkoja vaatimaan kauppapolitiikkaa demokraattiseen kontrolliin

Teksti: Teppo Eskelinen

TalousKauppa

 


kuva: Sini Kuvaja
Vesihuolto on yksi niistä tärkeistä palveluista, joiden pelätään GATSin myötä valuvan yksityisiin käsiin.

Maailman kauppajärjestön WTO:n palveluiden vapaakauppaa koskevia GATS-neuvotteluja käydään parasta aikaa, piilossa julkisuudelta. Suomen puolesta neuvotteluja käy EU:n komissio.

Kansalaisjärjestöt ympäri Eurooppaa yrittävät nyt vedota parlamentaarikkoihin, jotta nämä alkaisivat vaatia tietoja neuvotteluista avoimiksi. Attacin, Maan ystävien ja World Development Movementin yhteiskampanjan puitteissa on Suomenkin eduskunnassa pidetty esillä vetoomusta, jolla kansanedustaja voi vaatia osallisuutta neuvotteluihin itselleen ja kansalaisille.

Julkiset palvelut vaarassa



General Agreement on Trade in Services (GATS) on toistaiseksi sivuutettu julkisuudessa ilman suurempaa kohua. Sopimuksen vaikutukset yhteiskuntien mahdollisuuteen tuottaa julkisia palveluja saattavat kuitenkin olla suuria ja kauaskantoisia.

Kaupankäynti ja politiikka esitetään usein toisistaan irrallisina asioina. Kauppa toimii omilla säännöillään ja poliitikot saavat sitten päättää, miten
julkiset rahat jaetaan. Tilanne muuttuu kuitenkin erityisen ongelmalliseksi, kun julkisen vallan normaalisti ylläpitämät palvelut ulotetaan vapaakaupan piiriin. Herää kysymys, muuttuuko valtio tässä kuviossa vain yhdeksi "toimijaksi markkinoilla", jolle ei saa antaa "epäreilua kilpailuasemaa".

WTO:n säännöt tekevät "vapautettujen" alojen takaisin valtion kontrolliin ottamisen hyvin vaikeaksi. "Kun ala on avattu, paluuta ei käytännössä ole", toteaakin Mikael Böök Suomen Attacista. "Julkisen ja yksityisen palveluntarjonnan piiriin kuuluvien asioiden rajaa ei pitäisi ikinä pysyvästi määritellä. Demokraattisessa valtiossa täytyy politiikalla olla mahdollisuus liikkua näiden välillä. Nyt se pyritään estämään sanktioiden uhalla".
        
GATS-sopimuksen onkin sanottu koskevan "kaikkea, mitä ei voi pudottaa varpailleen". Palveluitahan ovat yhtä lailla vesihuolto, koulutus kuin terveydenhuoltokin. Vapaan kilpailun näillä aloilla pelätään heikentävän yhteiskuntien kykyä pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista.

Tällä hetkellä neuvotteluissa on edetty vaiheeseen, jossa valtiot ovat esittäneet toisilleen pyyntönsä siitä, mitä palveluja ne toivoisivat toistensa vapauttavan kilpailulle. Nyt valtioiden tulisi vastata näihin pyyntöihin. Käytännössä siis päätetään, minkä palvelualojen valtiollisista "monopoleista" ollaan valmiita luopumaan.

Kamppailua demokratian puolesta



"Kampanjan tavoitteena on saada aikaan konfrontaatiota", lataa Mikael Böök. "Tällaisella kampanjointiryntäyksellä voidaan saada aikaan keskustelua parlamenteissa, ja parhaassa tapauksessa keskustelu leviää näin laajempiinkin kansalaispiireihin".

Böökin mukaan GATS-sopimus onkin jo saanut monet tahot varpailleen. Kuitenkaan sopimuksesta ei toistaiseksi ole uskallettu pitää ääntä julkisuudessa, vaan palvelualojen työntekijöiden tyyppiset intressitahot keskittyvät lobbaamaan kulisseissa. "Lobbaamisella ei kuitenkaan vielä päästä demokratiaan". Vapaakauppasopimusten häviäjillä ei tunnetusti myöskään ole voimakkaita lobbausryhmiä takanaan.

Böök peräänkuuluttaakin laajaa kansalaisten yhteenliittymää toimimaan julkisten palveluiden puolesta. MAI-sopimuksen (multilateral agreement of investment) taannoinen kaatuminen kansalaisten vastustukseen kelpaa esimerkiksi. "Vasta kun eri tavoilla ajattelevat kansalaiset huomaavat yhteisen vihollisen, voi tällainen ‘monimutkainen kriittinen massa’ syntyä", Böök visioi.

Pankit banaaneista?


EU:n komission esittämä lista vaatimuksia palvelualojen vapauttamiseksi sai monet kehitysmaaliikkeen toimijat huolestumaan. Monien arvioiden mukaan EU etsii nyt surutta uusia markkinoita alueen suuryrityksille. Kehitysmaihin näkökulmasta EU on neuvotteluissa kovassa etulyöntiasemassa, koska kehitysmaat hinkuvat epätoivoisesti EU:n markkinoille.

Englantilaisen Oxfam-järjestön edustaja ehtikin nimetä EU:n vaatimuslistan "banking for bananas" –strategiaksi. Koska EU ymmärtää joutuvansa leikkaamaan maataloussektorinsa massiivisia vientitukia, se yrittää saada hyvityksensä GATSin kautta luomalla alueen yrityksille uusia markkinoita kehitysmaissa. Kauppaneuvotteluissa mitään ei anneta ilmaiseksi.

EU:n neuvottelustrategiassa outona on pidetty sitäkin, että se vaatii monilta mailta markkinoiden vapauttamista sellaisilla aloilla, jotka EU:n jäsenvaltiot haluavat itse pitää valtiollisina monopoleina. Valuuttapulasta kärsivillä kehitysmailla ei usein olekaan samanlaisia mahdollisuuksia puolustaa julkista sektoriaan kuin EU-alueen hyvinvointivaltioilla.

Suomen Maan Ystävien puheenjohtaja Anastasia Laitila ei kuitenkaan halua nimetä mitään tiettyä alaa sopimuksen suurimmaksi huolenaiheeksi etelän maiden kannalta. "Väittäisin että palvelukaupan uhat ovat samat etelässä ja pohjoisessa, etelän yhteiskunnat vaan ovat haavoittuvampia".

Laitila huomauttaa myös, että "yksityistämisestä" puhuminen saattaa olla hieman harhaanjohtavaa, koska vastuuta välttämättömistä palveluista ei kuitenkaan voida yksityistää. "Valtio, kunta tai muu sellainen on kuitenkin ´takaajana´ huonoina vuosina, tai kun yksityinen mokaa".

Laajaa huolta ilmassa


Osittain salailusta, osittain neuvottelujen monimutkaisesta luonteesta johtuen tuskin kenelläkään on selvää tietoa prosessin todellisista vaikutuksista. WTO:n sihteeristölläkään ei aina ole ollut johdonmukaista kantaa edes neuvottelujen piiriin kuuluvista asioista.

Varmaa kuitenkin on, että sopimusta pidetään sekä palvelujen liberalisoinnin kannattajien että vastustajien piirissä kovalla kohinalla kaatuneen MAI-sopimuksen uutena tulemisena. Kansalaisjärjestöjen toive onkin, että sopimusta vastustamaan syntyisi sellainen kansalaisten kriittinen massa, joka aikoinaan sai Ranskan asettumaan pelättyä MAIta vastaan.

Hyvä esimerkki neuvottelujen aiheuttamasta huolesta saatiin taannoisessa EU:n kulttuuriministerien kokouksessa, jossa tuotetussa julkilausumassa koulutuksesta, kirjastotoimesta ynnä muista vastaavat ministerit vaativat palveluiden pitämistä julkisena.

"Teksti oli käytännössä identtinen Attacin GATS-julkilausuman kanssa", Mikael Böök naureskelee.

Avoimuus vaikuttaa


Uskooko Böök sitten, että kansalaisjärjestöjen kampanjointi tuo muutoksen kauppaneuvottelujen käytäntöihin?

"Muutosta on jo tapahtunut. Kansalaisliikehdintä on pakottanut komission järjestämään julkisia kuulemisia ja vastaavia tilaisuuksia. Näillä on kuitenkin lähinnä symbolinen arvo, esimerkiksi palvelualojen työnantajia kuullaan huomattavasti enemmän.", Böök vastaa.

Attac aikoo myös jatkaa tietoisuuden levittämistä kauppaneuvotteluista. Samalla puututaan myös enemmän neuvottelujen sisältöön.

Böök kuitenkin uskoo, että jo asian julkinen käsittely saisi myös sisällöllisiä muutoksia aikaan ihmisten tajutessa, miten neuvottelut saattavat yhteiskuntiimme vaikuttaa.

"Tässä vetoomuksessahan ei vaadita muuta kuin avoimuutta. Sen ei pitäisi olla liikaa pyydetty".


Parlamentaarikkojen Gats-vetoomuksen teksti löytyy osoitteesta:
http://www.attac.kaapeli.fi/lib/issues/gats

Lisätietoa Gatsista:
http://www.gatswatch.org

Ilmestynyt Kumppani-lehdessä 6/2002


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!