Maailman tiedotusvälineisiin mahtuu kerralla vain muutama perusteellisemmin seurattava kriisi. Jos joku kriisi puhkeaa sodaksi, jossa Yhdysvallat on sotilaallisena toimijana, rajaa se huomion kohteet usein vain yhteen. Hetki maailman huomion keskipisteessä ei kuitenkaan takaa jatkuvaa seurantaa. Viime vuoden maailmanpolitiikan polttopiste Afganistan on nyt unohdettu Irak-uutisten täyttäessä televisioruudut ja painopaperin.
”Tästä oli jo merkkejä nähtävissä, mutta on silti surullista havaita, kuinka Afganistan voidaan unohtaa niin nopeasti ja täydellisesti Irakin sodan alettua”, arvioi Afganistanin ihmisoikeuskomission puheenjohtaja Sima Samar maansa asioiden uutisointia läntisissä tiedotusvälineissä.
Kun Al-Qaidan koulutusleirit saatiin tuhottua eikä Osama Bin Ladenia löytynyt, hiipui läntisten tiedotusvälineiden kiinnostus myös niihin poliittisiin päämääriin, jotka Afganistan -operaatiolle oli julistettu: demokraattisen keskushallinnon rakentamiseen ja naisten aseman parantamiseen. Afganistan on vaipunut alueellisten sotaherrojen hallitsemaksi, eikä naisilla edelleenkään ole asiaa ulos ilman huntua.
Myös Sima Samarin elämän käänteissä äkillinen julkisuus ja lähes täydellinen unohdus ovat vaihdelleet. Hänet valittiin Afganistanin ensimmäiseen talibanien jälkeiseen hallitukseen suurella kohulla naisasioidenministeriksi. Kun hänet pakotettiin eroamaan hallituksesta viime heinäkuussa, ei asia enää jaksanut kiinnostaa rikkaan maailman tiedotusvälineitä.
Pitkään jatkuvat kriisit turruttavat
Kansainvälinen avustusjärjestö Lääkärit ilman rajoja on julkaissut viidennen kerran listan tärkeimmistä kriiseistä, jotka hukkuivat uutistulvaan.
Tällä unohduksen kymmenen kärjessä listalla monet kriisit toistuvat vuodesta toiseen. Veriset sisällissodat Kongossa ja Kolumbiassa ovat mukana neljättä kertaa peräkkäin, samoin lääkkeiden ja terveydenhoidon heikon saatavuuden aiheuttama kriisi maailman miljoonille köyhille.
”Näiden kriisien keskellä elävien ihmisten tarinat ovat kuitenkin kertomisen arvoisia. Hiljaisuus ei ole puolueettomuutta. Hiljaisuus on väkivallan, rankaisemattomuuden ja välinpitämättömyyden paras liittolainen. Jotta ongelmiin voidaan puuttua, on niistä ensin kuultava”, sanoo Lääkärit ilman rajoja -järjestön hallituksen norjalainen jäsen Atle Fretheim.
Erityisesti Yhdysvalloissa huomio kansainvälisiin kriiseihin on vähäistä ja poukkoilevaa. Päätelevisiokanavien iltauutislähetyksiä seuraavan Tyndall Reportin mukaan tammikuusta marraskuuhun 2002 uutislähetyksissä uhrattiin enemmän aikaa, 26 minuuttia, Britannian kuningashuoneen elämän seuraamiselle kuin kahdeksalle Lääkärit ilman rajoja -järjestön kriisilistalla olevalla konfliktille. Ne saivat yhteensä 25 minuuttia uutisaikaa. Angolan nälänhädälle uhrattiin minuutti lähetysaikaa, mutta Liberian humanitaarinen katastrofi ei kelvannut minkään päätelevisiokanavan iltauutisten aiheeksi.
”Ihmiset kaikkialla Yhdysvalloissa valittavat meille, ettei heillä ole aikaa seurata maailman kriisejä. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta meikäläiset uutisvälineet myös maailmalta kertoessaan keskittyvät omien kansalaistemme tilanteeseen. Olemme surullisen huonosti informoituja aikana, jolloin globaalit tapahtumat ovat tärkeämpiä kuin koskaan aikaisemmin”, arvioi Lääkärit ilman rajoja -järjestön Yhdysvaltain osastoa johtava Nicolas de Torrente.
Unohdettujen kriisien kymmenen kärjessä vuonna 2002
* Angolan sodanjälkeinen elintarvikekatastrofi
* Väkivalta siviilejä kohtaan Kolumbiassa
* Sota ja olematon terveydenhoito Kongossa
* Nälänhätä ja hallitsematon muuttoliike Pohjois-Koreassa
* Kaaosmainen siviilien joukkopako Liberian sisällissodassa
* Sodan, sairauksien ja terveydenhoidon puutteiden aiheuttama kuolleisuus Somaliassa
* Tartuntatautien, sodan ja nälänhädän synnyttämä pakolaisuus Sudanissa
* Pakolaisten ankea tilanne Tshetsheniassa
* Lääkkeiden korkeiden hintojen ja huonon saatavuuden aiheuttama katastrofi miljoonille köyhille
* Humanitaaristen periaatteiden ja ihmisoikeuksien jääminen terrorismin vastaisen sodan jalkoihin
Ilmestynyt Kumppani-lehdessä 2/2003