Kiinan mahti vyöryy alas Mekongia

Kiinan päätökset rakentaa patoja Mekongin yläjuoksulle ja ruopata jokiuomaa antavat maalle mahdollisuuden määrätä naapurimaiden 60 miljoonan ihmisen elämästä.

Teksti: Timo Kuronen

PitkätEnergiaYhtiötYmpäristöVesi ja jätehuoltoAasiaKaakkois-AasiaMyanmarLaosThaimaa

Kiinan mieltymys suuriin rakennushankkeisiin on tunnettua. Tiedossa on sekin, että maa on ekologisen romahduksen partaalla väestöpaineen, eroosion ja ympäristön saastumisen vuoksi. Aiemmin ympäristövaikutukset ovat jääneet lähinnä oman maan sisälle, mutta nykyään Kiinan pyrkimys jatkaa erittäin nopeaa talouskasvua on kansainvälinen kysymys. Riittävätkö maapallon luonnonvarat tai kestääkö ilmasto 1,3 miljardin kiinalaisen elintason noston länsimaiselle tasolle? Ovatko uudet jättipadot vastaus energiapulaan?
 

Kuva: Kalastajia Mekongilla. (Kuvaaja: Timo Kuronen)
Kalastajia Mekongilla.
 

Kolme vuotta sitten Kiinan vesiresurssiministeri Wang Shucheng kirjoitti Kolmen solan uutislehteen, että "meidän täytyy nopeuttaa vesivoiman tuotantoa, sillä sähkön puute on tärkeimpiä pullonkauloja maamme taloudellisessa kehityksessä ja energian kulutuksen kasvussa".

Vuonna 2002 käynnistettiin laaja "Go West" -ohjelma Kiinan länsiosien kehittämiseksi. Ohjelmassa rakennettaan infrastruktuuria ja han-kiinalaisia houkutellaan muuttamaan harvaan asutuille etnisten vähemmistöjen seuduille. Osa ohjelmaa on Kaakkois-Aasian läpi virtaavan 4880-kilometrisen Mekong-joen yläjuoksun valjastaminen padoilla.

Kaksi patoa on jo rakennettu Kiinan lounaiseen Yunnanin maakuntaan ja kuusi uutta on suunnitteilla. Pääosa padoista saatavasta yli 15 000 megawatin sähkömäärästä aiotaan johtaa tuhansien kilometrien päähän itärannikon kasvukeskuksiin.

Yunnanissa toimivan Vihreä Vedenjakaja -kansalaisjärjestön johtajan Yu Xiaogangin mukaan tämä kehitys tapahtuu rikkaiden ehdoilla: "Hallitus ei ole lopettanut patojen rakentamista suojellakseen jokivarren yhteisöjä. Ihmiset Yunnanissa tulevat kärsimään. Heitä on vaadittu kiristämään vöitään kansallisen kehityksen vuoksi."

Mekong on elämän lähde

 

 Kuva: Mekongin alueen kartta
 

Yunnanin yliopiston tutkijan He Damingin mukaan jo valmistuneet Manwanin ja Daschaoshanin padot ovat pakottaneet siirtämään lukuisia kyliä ja pahentaneet eroosiota patoaltaiden reunalla. Jyrkkäpiirteisessä ja lähes puuttomassa maastossa vähäinenkin lisärasitus aiheuttaa maanvyörymiä.

Mekongilla ei kuitenkaan ole Yunnanin väestön enemmistölle yhtä suurta merkitystä kuin alajuoksun eli Thaimaan, Laosin, Kambodzhan ja Vietnamin jokivarren asukkaille. Alajuoksun valuma-alueella elää lähes 60 miljoonaa ihmistä ja suuri osa heistä saa elantonsa kalastuksesta Mekongissa ja sen sivujoissa. Vuotuinen kalansaalis tässä äärimmäisen rikkaassa ekosysteemissä on yli 1,5 miljoonaa tonnia, peräti viidennes koko maailman makean veden kalansaaliista. Muun muassa kambodzhalaiset saavat noin 80 prosenttia eläinvalkuaisestaan Mekongin kaloista.

Mekongin vuotuiset tulvat ovat alajuoksun kalastajien ja maanviljelijöiden onni. Veden pinnan noustessa heinä-lokakuussa sadat Mekongin kalalajit vaeltavat kutemaan jokivarsien tulvametsiin ja pellot saavat ravitsevaa jokilietettä. Metsien kaupalliset hakkuut ja maatalouden kemikalisoituminen ovat kuitenkin viime vuosina huonontaneet veden laatua ja useisiin sivujokiin rakennetut padot muuttaneet veden virtausta ja tukkineet kalojen vaellusreittejä.

Kiina ei piittaa yhteissuunnittelusta



Mekongin alueen maiden yhteinen jokikomissio MRC toimii kehitysapuvaroin. Aiemmin se suunnitteli kiivaasti patoja alajuoksun pääuomaan, mutta nykyään MRC myöntää joen ekologisen ainutlaatuisuuden ja sen merkityksen paikallisyhteisöjen elinvoimalle. Komission johtajan Jörn Christensenin mukaan Mekong on yksi maailman tärkeimmistä joista ja alueen maiden on korjattava vahingot, joita tälle arvokkaalle jokisysteemille on viimeisen 45 vuoden aikana tehty.

Kun aiemmin vahinkoa Mekongille tehtiin lähinnä nopeasti teollistuneessa ja metsänsä hakanneessa Thaimaassa, nyt uhkan muodostaa Kiina. Se ei ole suostunut monenkeskiseen suunnitteluun saati liittynyt jokikomission jäseneksi. Maailman patokomission suosituksille Kiina viittaa kintaalla.

Pekingin ja Yunnanin vesi-insinöörit torjuvat jokikomission, kansalaisjärjestöjen ja kalastajien huolet. He vakuuttavat, että Yunnanin padot ovat hyödyllisiä alajuoksulle vähentäessään tulvimista sadekaudella ja lisätessään veden virtausta kuivalla kaudella.

"Me arvioimme, että Xiaowanin projektilla on vain vähäisiä vaikutuksia alajuoksulle. Sen sijaan pato helpottaa keinokastelua ja laivaliikennettä", vakuutti Yunnan Lancangin vesivoimakehitysyhtiön pääinsinööri Ma Hongqi uutistoimistoille, kun Xiaowanin padon rakentaminen viime vuonna aloitettiin.

292 metriä korkean Xiaowanin padon on määrä valmistua vuonna 2012. Sen tuotoksi kaavaillaan 4200 megawattia sähköä. Patoaltaan tilavuudeksi tulee 15 miljardia kuutiometriä ja sen on laskettu päästävän kuivalla kaudella vettä turbiiniensa läpi 40 prosenttia enemmän kuin mitä joen normaali virtaama on.

Patohaitat eivät pysähdy rajalle



Kiinan insinööritietouteen ei kuitenkaan luoteta kalatutkijoiden keskuudessa. Amerikkalaisen Smithsonian trooppisen instituutin Tyson Roberts on tutkinut Mekongin kalastoa jo parinkymmenen vuoden ajan ja ennustaa valitettavaa loppua Mekongin runsaudensarvelle, jos koko kahdeksan padon kaskadi rakennetaan Yunnaniin.

Robertsin mukaan Kambodzhassa sijaitsevan Tonle Sap -joen ja järven hydrologia tulee totaalisesti muuttumaan jo pienestäkin muutoksesta luonnollisessa vedenpinnan vaihtelussa. Ainutlaatuista on se, että Tonle Sap virtaa sadekaudella vastavirtaan ja järvi laajenee pinta-alaltaan viisinkertaiseksi, noin Päijänteen kokoiseksi.

"Nämä korkean ja matalan veden virtaukset ovat kaikkein tärkein Mekongin ja Tonle Sapin kalastuksen tuottoisuuteen vaikuttava tekijä. Kiinan suunnittelemat padot lopettavat tulvavirtaaman Tonle Sapiin ja estävät paluuvirtaaman kuivan kauden aikana, jos Mekongissa on normaalia enemmän vettä. Tällä tulee olemaan erittäin suuri vaikutus kalastukseen, mutta myös maanviljelyyn Tonle Sapin alueella ja muuallakin Mekongin varrella", Tyson Roberts jyrisee.

Toisin sanoen Roberts pelkää paikallisen ruokaturvan romahtavan Mekongin alajuoksulla.

Roberts mainitsee myös kaikkein tuhoisimman uhkakuvan: mitä tapahtuu, jos seismisesti aktiivisessa Yunnanissa tapahtuu raju maanjäristys ja yksi tai useampi padoista sortuu? Suurimpien suunniteltujen patojen, Nuozhadun ja Xiaowanin, altaiden yhteinen vesikapasiteetti on käsittämättömät 37 miljardia kuutiometriä. Yksi sortuma voi johtaa ketjureaktioon ja tuloksena olisi täystuho alajuoksulla.

Myös sedimentit puhuttavat. Asiantuntijoiden mukaan puolet koko Mekongin kuljettamasta maa-ainesmäärästä tulee yläjuoksulta. Padot pysäyttävät sitä ja aiheuttavat rantapenkkojen eroosiota "sedimenttinälkäisellä" alajuoksulla. Yunnanin patojen pelätään täyttyvän lietteestä ja tulevan toimintakyvyttömiksi jo parissakymmenessä vuodessa.

Kauppa se on joka kannattaa



Väistellessään arkaluontoista keskustelua padoista Kiina tarjoaa alajuoksun maille kauppaa ja kehitysapua. Ne toivotetaankin tervetulleiksi Kiinaan kunnioittavan ystävällisesti suhtautuvissa hallituksissa, joiden yhteisenä tavoitteena on nopea talouskasvu. Sen sijaan tuskin yhdenkään maan johdossa on ihmisiä, jotka ovat itse kalastaneet tai viljelleet maata Mekongin rannoilla.

Kambodzhalle ja Laosille Kiina on suurin yksittäinen avunantajamaa – apu tulee lähinnä erilaisina rakennusprojekteina ja sotilasapuna. Vaikka kambodzhalaiset tulisivatkin kärsimään eniten Mekongin patohankkeista, Hun Senin hallinto on täysin Kiina-myönteinen. Thaimaa puolestaan tavoittelee uutta vientiväylää omille tuotteilleen Kiinaan, joka on juuri liittynyt Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi.

Pari vuotta sitten Kiinan, Burman, Laosin ja Thaimaan hallitukset sopivat Mekongin navigointihankkeesta, eli 330-kilometrisen laivaväylän ruoppaamisesta joen karikkoiselle keskijuoksulle Yunnanin Simaon kaupungista Burman ja Laosin välistä rajaa myöten Thaimaan Chiang Rain maakuntaan. Kiina lupasi maksaa projektin ensimmäisen vaiheen, jonka jälkeen 150 tonnin painoiset kauppalaivat pääsisivät seilaamaan joella ympärivuotisesti. Myöhempi tavoite on 500 tonnin laivojen pääsy vielä kauemmas alajuoksulle.

Thaimaa ja Laos tuovat Yunnanista lähinnä kiinalaista viihde-elektroniikkaa sekä lauhkean vyöhykkeen hedelmiä. Thaimaa pyrkii lisäämään muun muassa riisin, kumin ja ajoneuvojen vientiä ylävirralle. Joella liikennöidään nyt alle 100 tonnin painoisilla jokiveneillä.

Kaupan lisääminen Kiinan kanssa kiinnosti naapureita niin kovasti, että ne eivät kyseenalaistaneet tätä ota tai jätä -tarjousta. Vasta thaimaalaisten kansalaisjärjestöjen ja Mekongin rannan kalastusyhteisöjen vastalauseiden aalto sai Thaimaan hallituksen lykkäämään koskien räjäytyksen aloittamista alueellaan. Kritiikkiä sai etenkin hankkeen ala-arvoinen ympäristönvaikutusarviointi, jossa ei huomioitu paikallisväestön mielipiteitä ollenkaan. Hallitus tosin perusteli lykkäystä joessa kulkevan Thaimaan ja Laosin rajan mahdollisella muuttumisella.

Chiang Khongin ympäristöseuraan kuuluvan Niwat Roikaewin mukaan navigointihanke aiheuttaisi joessa massiivisia muutoksia: "Hanke sisältää satamien ja laitureiden rakentamista, jokiuoman ruoppaamista ja leventämistä sekä koskipaikkojen räjäyttämistä. Chiangkhongilaiset tietävät, että Mekongin virtaus on vahva ja kosket toimivat luonnollisina virtausta hidastavina esteinä. Jos kosket poistetaan, virtaus nopeutuu, mikä lisää jokipenkkojen eroosiota."

Kiina on jo suorittanut koskien räjäytykset aluevesillään. Viime vuoden sadekaudella eräässä laoslaisessa kylässä 113 perhettä joutui jättämään kotinsa rannan pahentuneen eroosion vuoksi.

Yunnanin alapuoleisella joen osuudella juuri koskipaikat ovat kalojen lisääntymisaluetta, sillä tulvametsiköitä ei maaston mäkisyyden vuoksi juuri ole. Alueen asukkaiden ruokaturva ja toimeentulo on uhattuna.

Päättäjät eivät tunne kylien elämää


Mahtavan Mekongin tulevaisuudesta ei ainakaan tällä hetkellä päätetä jokivarren kylissä eikä edes joen valuma-alueella. Sen sijaan joen alkulähteet "omistava" Kiina päättää joen käytön tehostamisesta yli 2000 kilometrin päässä Pekingissä. Myös Aasian kehityspankki ADB ajaa vahvasti Mekongin talousalueen integraatiota pääkonttoristaan Filippiineiltä käsin. Tähän GMS (Greater Mekong Subregion) -ohjelmaan kuuluu muun muassa alueellisen sähköverkon rakentaminen, johon osa Yunnanin padoista kytkettäisiin.

Mekongin alajuoksun vahvimpien maiden Thaimaan ja Vietnamin pääkaupungit sijaitsevat nekin valuma-alueen ulkopuolella. Bangkokin ja Hanoin kaltaisissa suurkaupungeissa ei ehkä enää osata ajatella, että valtaosa maiden väestöstä saa edelleen toimeentulonsa maanviljelyksestä ja kalastuksesta. Mekongin ruoppaamista vastustavat aktivistit muistuttavat myös, että Thaimaan ja Yunnanin välille on jo rakenteilla uusi kaupankäyntiä helpottava valtatie ADB:n rahoituksella.

"Mekong-joen, sen koskien ja jokipenkkojen tuho pakottaa paikalliset ihmiset jättämään kotinsa ja yhteisönsä etsiäkseen työtä kaupungeissa. Hallituksemme on tehnyt sopimuksen Kiinan kanssa ottamatta huomioon paikallisten ihmisten elinkeinoja", muistuttaa Niwat Roikaew.

Mekongin alueen maaseudulla tiedetään, että kun yhteisöjen elinvoimaa ylläpitävät luonnonvarat tuhotaan, bruttokansantuotetta kasvattava syöksykierre on valmis: tarvitaan lisää rakentamista, teollisuutta, luonnonvarojen käyttöä ja saasteita, jotta kaupunkeihin muuttaneille ihmisille järjestyy edes siedettävä elintaso.

Mekong-nettilinkkejä:
www.ipsnews.net/mekong/index.shtml www.irn.org/programs/mekong
www.mrcmekong.org
www.oxfammekong.org
www.searin.org
www.terraper.org

Ilmestynyt Kumppanissa 4/2003


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Timo Kuronen