Rajan kahdella puolen

Ruben Martinez
Crossing Over. A mexican family on the migrant trail.
Metropolitan books 2001

 

 
Kuva: Kirjan kansi

 

Siirtolaiset rakensivat Yhdysvallat, eikä heidän vaikutuksellaan maahan näytä olevan loppua. Nykyisin maahan saapuu siirtolaisia ennen kaikkea Etelä-Amerikasta. Yhdysvaltain väestöstä lähes 15% on latinalaisamerikkalaista alkuperää ja osuuden ennustetaan kasvavan 25%:n vuoteen 2050 mennessä. Tämän kansaosan elämää Houstonin yliopiston apulaisprofessori Rubén Martínez on käsittellyt kirjoissaan.

Crossing over -teoksessa Martínez suuntaa Cherán-nimiseen pikkukaupunkiin Meksikossa. Kaupunki tuli tunnetuksi traagisen rajaonnettomuuden kautta. Kuusi cheránilaista nuorta miestä kuoli hurjan takaa-ajon päätteeksi pyrkiessään ylittämään laittomasti Yhdysvaltain rajan. Tapaus ei ollut ainutlaatuinen. Autossa sattui kuitenkin olemaan kolme veljestä, mikä järkytti sukurakkaita meksikolaisia.

Martínez johdattaa lukijaa onnettomuudesta siirtolaisuuden syihin. Kolmasosa cheránilaisista työskentelee vuosittain rajan toisella puolen. Palatessaan he tuovat mukanaan rahamäärän, joka vastaa kolme kertaa kaupungin vuosibudjettia. Kirjassa kuvataan elävästi meksikolaisnuoria, jotka
kesän loputtua palaavat kotikaupunkeihinsa leveilemään Yhdysvalloissa kovalla työllä ansaitsemillaan dollareilla.

Rahan lisäksi siirtolaiset tuovat mukanaan uutta kulttuuria. Osa Cheránin kaupunkikuvaa ovat graffitit talojen seinissä sekä suuret autot, joiden stereoissa pauhaa hiphop. Yhdysvaltalaisen katutyylin ihannointi näkyy myös nuorison vaatetuksessa. Martínez toteaakin, että siirtolaiset samaistuvat usein ”rankkoihin” alakulttuureihin – kuka nyt haluaisi palatessaan näyttää siltä, että on viettänyt useita vuosia tylsissä peltotöissä? Toisaalta uuden kulttuurin vaikutusta myös on, että Cheránissa voi tänä päivänä nähdä naisen farkuissa. Kymmenen vuotta sitten sitä olisi pidetty skandaalina.

Rajan ylitys on vaikeaa, työnsaanti helppoa

Kirjan toisessa osassa seurataan laittomien siirtolaisten matkaa Yhdysvaltoihin. Martínez haastattelee ihmisiä, jotka kertovat olevansa kyllästyneitä katselemaan pohjoisesta palanneita rikkaita ystäviään. Tänä päivänä rajan ylittävät yhä useammin myös naiset. Eräs syy tähän on macho-tradition murtuminen: ennen vain miehillä oli oikeus lähteä seikkailemaan. Toisaalta naisten intoa lähteä on vahvistanut yksinäisyys, sillä miesten työjaksot pohjoisessa ovat pidentyneet. Myös miesten salaisista suhteista rajan toisella puolen juorutaan.

Rajan ylitys ilman työlupaa ei ole helppoa. Rajaa vartioivat helikopterit sekä uudella teknologialla varustautuneet siirtolaisviraston agentit, jotka tekevät vuosittain 1,5 miljoonaa pidätystä. Lisäksi suosittujen ylityspaikkojen kohdalle on rakennettu korkea muuri. Ylitys on myös vaarallista, sillä maasto rajan tuntumassa on kuivaa ja karua. Vuonna 2002 rajalla kuoli 370 siirtolaista. Kuolemantapausten vuoksi Yhdysvaltain siirtolaisvirasto lanseerasi Meksikossa kampanjan, jonka julisteissa käytettiin pelotteena kuolleita ruumiita. Kaikesta huolimatta laittomien siirtolaisten määrä kasvaa.

Työnsaanti ilman työlupaa onnistuu Martínezin mukaan Yhdysvalloissa helposti. Esimerkiksi pelloilla ruumiillisen työn tekijöistä on lähes aina pulaa. Myöhemmin työlupa järjestyy usein rahan avulla, jolloin monet aloittavat työskentelyn tehtaissa ja hotelleissa. Monet yhdysvaltalaiset pelkäävät, että laittomien siirtolaisten tulo työmarkkinoille laskee yleistä palkkatasoa. Toisaalta siirtolaiset tekevät töitä, joita paikalliset eivät halua tehdä.

Latinalaisamerikkalaisten vaikutus näkyy Yhdysvalloissa jo valtakulttuurissakin. Tästä esimerkkinä toimii Rique Martínezin, Shakiran ja muiden latinotähtien suosio. Joissain osavaltioissa Espanja on myös toinen virastokieli. Kirja piirtää näin elävän kuvan ajankohtaisesta ilmiöstä, joka muuttaa kahden maan kulttuureja.

Ilmestynyt Kumppanissa 4/2003

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!