Guatemalan alkuperäiskielillä on toivoa

Nykyään maya-juurista uskalletaan puhua ja olla ylpeitä, toisin kuin vielä 1980-luvulla, toteaa kielitieteilijä ja antropologi Michael Richards. Guatemalan marraskuiset presidentinvaalit näyttävät, säilyykö suuntaus jatkossakin.

Teksti: Sanna Jäppinen

VaalitIhmisoikeudetLapset ja nuorisoVäestöAmerikkaLatinalainen AmerikkaKeski-AmerikkaGuatemala

 

 Kuva: lapsia koulussa
 

Michael Richards on taustaltaan yhdysvaltalainen mutta asunut lähes koko ikänsä Guatemalassa, jossa hän työskentelee Rafael Landivarin yliopistossa. Richards vieraili Helsingin yliopistossa lokakuun lopussa.

"Suomalaiskontaktini ovat perua muutaman vuoden takaa Nicaraguasta, jossa tutustuin kansalaisjärjestöjen hankkeisiin. Myös Guatemalan tilanteesta tunnutaan olevan täällä kiinnostuneita – ehkä osin siksi, että Suomen ulkoministeriö on tulossa mukaan rahoittamaan niin sanottua maya-koulutusta", Richards kertoo.

Maya-koulutuksen ideana on tarjota lapsille kokonaisvaltaista oppia omasta kielestä ja kulttuurista. Opetusta annetaan yhteisöjen, yleensä asiasta innostuneiden vanhempien, perustamissa yksityisissä kouluissa, joita ylläpidetään pääasiassa ulkomaisin varoin.

Koulut aloittivat toimintansa 1990-luvulla, joten järjestelmä hakee edelleen muotoaan. "Kunnollisia työkaluja identiteetin rakentamiseen ei vielä ole. Opettajat ovat itse perinteisen koulujärjestelmän kasvatteja, eikä maya-kulttuuria onnistuta vielä huomioimaan läpi koko opetussuunnitelman", Richards toteaa.

Kieliä kartoitetaan kiivaasti


Paljon on kuitenkin saavutettu verrattuna siihen, että vielä 1980-luvulla pitkän sisällissodan päätyttyä ihmiset pelkäsivät tunnustautua mayoiksi.

"Nykyään varsinkin opettajat ja yhteisöjen johtajat ovat etujoukoissa puhumassa juuristaan", Michael Richards kertoo. "Espanjan voittokulkua alkuperäiskielten kustannuksella on viime vuosiin asti pidetty vääjäämättömänä kohtalona, mutta nyt näköpiirissä on vaihtoehtoja."

Kielten monimuotoisuuden säilymiselle antaa toivoa paitsi yhteisötasolla virinnyt innostus myös valtion asenne. "Guatemalassa monikielisyyteen on tällä hetkellä oikeasti poliittista tahtoa enemmän kuin vaikkapa naapurissa Nicaraguassa. Siellä kielikysymys on ollut paljon hankalampi, sillä autonomiset alueet on nähty uhkana valtiolle. Guatemalassa kontrolli alkuperäisväestön suhteen on perinteisesti ollut tiukempi, joten vastaavaa ongelmaa ei ole."

Yksi esimerkki uudenlaisesta kielipolitiikasta on hiljan perustettu, kaksikieliseen opetukseen keskittyvä ministeriön osasto. "Tämä on tietysti hyvä asia, sillä näin jatkuvuus turvataan hallituksen vaihtuessakin", Richards sanoo. "Vaarana on kuitenkin se, että kaksikielistä opetusta pidetään jonkinlaisena erityisopetuksena, jota se ei missään nimessä saa olla."

Jo nyt monikielisen kouluopetuksen kehittämiselle on olemassa laillinen pohja: periaattessa kaikille kuuluu oikeus opetukseen omalla kielellä neljänteen luokkaan asti. Käytännössä tarjontaa ei kuitenkaan ole läheskään kaikilla alueilla eikä kaikilla kielillä.

Guatemalassa puhutaan espanjan lisäksi yli kahtakymmentä maya-kieltä sekä muutamaa afroamerikkalaista kieltä. Suuria maya-kieliä on neljä – quiché, cakchiquel, kekchi ja mam - ja ainakin niiden tulevaisuus näyttää tällä hetkellä hyvältä.

"Tosin pieniäkin kieliä kartoitetaan ja tallennetaan ahkerasti, eli niitä yritetään pelastaa edes kielitieteellisesti. Lähivuosina julkaisemme kattavan atlaksen maan kielellisestä monimuotoisuudesta", Richards lupailee.

Paluu diktaattorin aikaan?


Marraskuun 9. päivä Guatemalassa pidetään presidentinvaalit, jotka voivat olla kohtalonkysymys myös sisällissodan jälkeen lupaavasti alkaneelle alkuperäisväestöpolitiikalle. Yksi kolmesta pääehdokkaasta on valtaapitävää FRG-puoluetta edustava Efrain Ríos Montt, joka oli sotilasjuntan johdossa ja maan presidenttinä 1982-83.

Ríos Monttia on syytetty alkuperäisväestön kansanmurhasta ja verrattu kansainvälisessä lehdistössä, muun muassa Washington Timesissa, punakhmerien johtaja Pol Potiin. Richards arvelee, että Ríos Monttin voitto voisi pahimmassa tapauksessa johtaa maan militarisointiin. Hän pelkää myös alkuperäisväestön aseman ja monikielisyysopetuksen puolesta.

"Maan sisäinen tuki opetukselle jatkunee vaalivoittajasta riippumatta, mutta Ríos Monttin valinnan jälkeen keskustelu kansainvälisessä yhteisössä varmasti vaikeutuisi. Se puolestaan voi tyrehdyttää ulkomaisia avustuskanavia."

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!