Maailma paloina

Elämysturismi ahdistaa delfiinejä

Delfiiniturismista on tullut Karibian alueen matkailun uusi rahasampo. Rahakkaat turisti maksavat mahdollisuudesta uida ja leikkiä isoihin luonnonaitauksiin suljettujen delfiinien kanssa. Puolen tunnin uiskentelusta delfiinien kanssa joutuu maksamaan 70 eurosta ylöspäin.

Saaristolahtiin tehtyjä delfiiniaitauksia on jo Anguilassa, Antiguassa, Curacaolla, Dominikaanisessa tasavallassa, Jamaikalla, Kuubassa ja Neitsytsaarilla. Cayman-saaret, Dominica, Grenadiinit ja Saint Lucia & Saint Vincent puolestaan suunnittelevat omia aitauksiaan.

Ahtaiden uima-allasdelfinaarioiden herättämä arvostelu ja niiden suosion lasku on saanut alan yrittäjät markkinoimaan itseään ekoystävällisinä elämysten tuottajina. Turisteille markkinoidaan mielikuvaa iloisesti hyppivistä delfiineistä, jotka uteliaina odottavat kontaktia ihmisen kanssa.

Eläinsuojelujärjestöjen mukaan todellisuus on delfiinien kannalta paljon julmempi. Ne pyydystetään avovesiltä pikaveneiden sekä verkkojen avulla ja siirretään aitauksiin. Raju takaa-ajo johtaa usein delfiinin luokkaantumiseen ja jopa kuolemaan.

”Pyydystäminen erottaa perheenjäsenet toisistaan ja aiheuttaa suurta stressiä delfiineille. Monia yksilöitä on kuollut siirron aiheuttamaan shokkiin”, kertoo The Whale and Dolphin Conservation Societyn kampanjapäällikkö Cathy Williamson.

Myös lahtiin rakennettujen karsinoiden kutsuminen luonnonaitauksiksi herättää närää luonnonsuojelijoissa. Jean-Michel Cousteau, joka toimii merien suojelua ajavan Ocean Futures Societyn johtajana, yrittää estää Cayman-saarille suunniteltavan delfiiniaitauksen rakentamisen.

Hanketta ajavalle Living Sea -yhtiölle lähettämässään avoimessa kirjeessä hän
kirjoittaa, että termi luonnonaitaus on täysin harhaanjohtava, ”sillä delfiinille, joka on tottunut vaeltamaan jopa 40 mailia päivässä, mikä tahansa aitaus on epäluonnollinen”.

Pyynti kannattavaa bisnestä

Delfiinien pyynti on erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Avomereltä napatusta delfiinistä maksetaan noin 40 000 euroa.

Yhdysvaltain kiellettyä delfiinien pyytämisen vuonna 1990 on käteispulan vaivaama Kuuba ahkeroinut delfiinikaupassa. Vuosina 1995-2000 Kuuba myi 82 delfiiniä. Se on noussut alan markkinajohtajaksi ja ohittanut samana aikana 65 delfiiniä myyneen Venäjän ja 42 yksilöä kaupanneen Indonesian.

Avainhenkilö Kuuban delfiinikaupassa ja -turismissa on Havannan kansallisakvaarion johtava eläinlääkäri Celia Guevara, legendaarisen Chén tytär. Kansallisakvaario toimitti vähän aikaa sitten kuusi delfiiniä Anguilassa toimivalle Dolphin Fantaseas yhtiölle, joka käyttää niitä näytöksissään.

Useat luonnonsuojelijat ovat vedonneet Guevaraan, ettei hän olisi mukana delfiinien hyvinvointia vaarantavissa kaupallisissa hankkeissa.

Ympäristöaktivisti Ric O’Barry toimi aikoinaan televisiosarja Flipperin delfiinikouluttajana, mutta luopui työstään 30 vuotta sitten, kun eräs viidestä Flipperiä esittäneestä delfiinistä kuoli ahdistuksessaan itse aiheutettuun tukehtumiseen. O’Barryn mukaan pyydetyt delfiinit kärsivät usein niin syvästä masennuksesta, että ne tekevät itsemurhan.

O’Barry matkusti Kuubaan vedotakseen Celia Guevaraan, jotta Kuuban hallitus lopettaisi delfiinikaupan. Guevara kuitenkin kieltäytyi tapaamisesta. O’Barry olisi halunnut selostaa kuubalaisille kokemuksia vaihtoehtoisista tavoista ansaita rahaa delfiineillä. Key Westissä Floridassa monet yritykset järjestävät matkoja, joilla tarkkaillaan delfiinejä avomerellä puuttumatta niiden elinympäristöön.

Kolumbian ay-liike haastoi Coca-Colan

Perjantai 22. elokuuta oli vähällä jäädä Juan Carlos Galvisin viimeiseksi. Kun hän pysäköi puoliltapäivin autoaan Barrancabermejan kaupungissa, hänen eteensä ilmestyi mies, joka ampui laukauksia autoa kohti. Galvisin henkivartijat vastasivat tulitukseen, ja ampuja pakeni koko ajan käynnissä olleen moottoripyörän avulla.

Juan Carlos Galvis oli osannut odottaa hyökkäystä, sillä Kolumbian Elintarviketyöläisten liiton Sinaltrainalin varapuheenjohtajana hän oli saanut lukuisia uhkauksia. Entisestään asiat olivat kärjistyneet, kun Sinantrainal oli heinäkuun lopulla haastanut Coca-Colan Etelä-Floridan tuomioistuimeen syyttäen sitä ihmisoikeusrikkomuksista virvoitusjuomajätin Kolumbian pullottamoilla.

Ammattiliiton mukaan Coca-Cola oli sallinut äärioikeistolaisten puolisotilaallisten joukkojen terrorisoida pullottamojen työntekijöitä. Vuoden sisällä yhdeksän pullottamojen työntekijää on murhattu poliittisista syistä. Paramilitaarien tehtaiden seinille maalaamat uhkaukset ovat saaneet jäädä paikoilleen tehtaiden johtajien hiljaisella siunauksella.

Coca-Colan haastaminen sai pullottamojen kolumbialaiset omistajat kimpaantumaan. He tekivät vastahaasteen, ja vaativat Juan Carlos Galvisia sekä muita nimeltä mainittuja ay-johtajia korvaamaan pullottamojen maineelle aiheuttamansa vahingot.
Virvoitusjuomajätin julkaisemassa lausunnossa kiistetään yrityksen osallisuus väkivallantekoihin: ”Me ja pullottajapartnerimme toimimme paikallisten lakien mukaisesti ja tuomme hyötyä yhteisöille, joiden alueella toimimme”.

Vaikka Coca-Cola ei suoraan omista pullottamoja, on sillä ammattiliiton mukaan vastuu valvoa, että tehtailla noudatetaan ihmisoikeuksia. ”Coca-Colalla on eettinen ja moraalinen sitoumus työläisiään kohtaan, ja me haluamme, että se ottaa sille kuuluvan vastuun”, perusteli haastetta Sinaltrainalin puheenjohtaja Luis Javier Correa.

Kolumbia on jo vuosien ajan pitänyt hallussaan surullista maailmanennätystä murhattujen ay-aktivistien määrässä. Maan ammatillisen keskusjärjestön CUT:n mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla tapettiin 42 ihmistä ay-toiminnan vuoksi.

Andien jäätiköt sulavat vauhdilla

Etelä-Amerikassa sijaitsevan Andien vuoristojonon jäätiköt sulavat lähes silminnähtävällä vauhdilla. Perussa Huascarán vuoren jäätiköt vetäytyvät yli 20 metrin vuosivauhdilla.

”Vuodesta 1932 lähtien puolentoista kilometrin suuruinen lumi- ja jääalue on yksinkertaisesti hävinnyt”, kertoo ranskalainen jäätiköiden tutkija Antoine Erout.
Ilmiön syynä pidetään ilmaston lämpenemistä, ja sitä vauhdittavat lisäksi ilmastomuutoksen synnyttämät El Niño ja La Niña sääilmiöt, joissa kuivuus ja rankkasateet vuorottelevat.

Ikijään sulaminen ei ole ainoastaan esteettinen menetys Andien lumihuippuja ihaileville. Jäätiköt ovat tärkein makean veden lähde alueen viljelijöille ja paimentolaisyhteisöille. Cordillera Blancaan, Perun tärkeimpään jäätikköryhmään, on varastoituna 70 prosenttia trooppisen vyöhykkeen makeasta vedestä.

Erityisen huolestuneita jäätikkötutkijat ovat sulamisen synnyttämien uusien järvien käyttäytymisestä. Vuonna 1970 uomien yli vyörynyt sulavesi ja jättimäinen mutavyöry pyyhkäisivät kartalta koko Yungayn kaupungin surmaten 20 000 ihmistä.

”70-luvun lopulla laskimme Perun Andeilla olevan 630 järveä. Nyt niitä on yli 700. Jossain vaiheessa järvet täyttyvät ja tulvivat yli äyräittensä, mikä aiheuttaa mutavyöryjä. Pahimmillaan tämä voisi johtaa Yungayn tragedian uusiutumiseen”, pohtii tutkija Erout.

YK:n ilmastonmuutospaneeli IPCC on arvioinut, että ellei niin sanottuja kasvihuonekaasupäästöjä saada kuriin tulee maailman keskilämpötila nousemaan 1-3,5 astetta seuraavan sadan vuoden aikana.

Yhdysvaltalainen kahvijätti aloittaa reilun kaupan

Yhdysvaltain suurin kahviyritys, elintarvikejätti Procter & Gamble alkaa myymään reilun kaupan kahvia. Tuotetta tullaan markkinoimaan ensisijaisesti yliopistojen, hotellien ja yrityksien kahviloihin.

Kahvin tuottavat brasilialaiset ja keskiamerikkalaiset pienviljelijät, jotka ovat järjestäytyneet osuuskunniksi. Heille tullaan takaamaan 2,77 dollarin minimihinta kahvikilolta, mikä on kaksikertainen nykyiseen maailmanmarkkinahintaan verrattuna.

Maailmanlaajuista reilua kauppaa edistävän Global Exchange -järjestön edustaja Deborah James pitää Procter & Gamblen päätöstä merkittävänä. Suuryitys pystyy viemään reilun kaupan tuotteet moneen sellaiseen paikkaan, johon aiemmat jakelukanavat eivät ole ulottuneet.

”Aiempaa useammat viljelijät tulevat saamaan oikeudenmukaisen hinnan sadoistaan”, iloitsee Deborah James.

Rauhanliike ei pysähdy

Rauhanmarssit eivät enää tänä syksynä ole keränneet kaduille yhtä suuria joukkoja kuin keväällä, jolloin miljoonat ihmiset vaativat, ettei Irakin vastaista sotaa aloitettaisi. Sadankomitean pääsihteerin Jessica Sunin mukaan rauhanliike on kuitenkin yhä voimissaan.

”Tavallaan rauhanliike voi hyvin, kun on konflikti käynnissä”, Suni heittää. Julkisuudella on väistämättä myös oma osuutensa ihmisten kiinnostuksen herättäjänä. Silti kevään tapahtumat olivat Sunin mielestä rauhanjärjestöille myös pysyvä voitto, vaikkei sotaa onnistuttukaan estämään: monia tuolloin mukaan lähteneitä on yhä mukana toiminnassa, ja Irakin sota myös lisäsi eri rauhanjärjestöjen yhteistyötä.

Toimintaa myös riittää edelleen. Tosin esimerkiksi syyskuun lopulla vain muutamia satoja ihmisiä osallistui kansainvälisen toimintapäivän marssiin Helsingissä, eivätkä mielenosoitukset muuallakaan keränneet väkeä kevään malliin. Tuolloin tapetilla oli Irakin tilanteen lisäksi Lähi-idän konflikti. Lokakuun lopun YK-päiväksi ohjelmaa järjestettiin myös usean rauhanjärjestön voimin.

Miss Etiopia valistaa aidsista

Etiopian missikilpailun tämänvuotinen voittaja Yodit Getahun on lupautunut esittämään pääosaa dokumenttifilmissä, joka käsittelee aidsiin liittyvää leimaamista ja syrjintää. Filmin tuotannosta vastaavat kansalaisjärjestöt Action Aid Ethiopia ja Dawn of Hope.

Getahun otti itse yhteyttä järjestöihin ja halusi tulla mukaan helpottamaan hiv-positiivisten ihmisten elämää ja levittämään asiallista tietoa aiheesta, filmin ohjaaja Yonas Berhane kertoo.

Getahun esiintyy elokuvassa yhdessä hiv-tartunnan saaneiden aikuisten ja lasten kanssa viestittäen, että näillä ihmisillä on oikeus normaaliin elämään. Elokuva esitetään Etiopian televisiossa, ja sitä levitetään videona aidsjärjestöihin.

Virallisten tilastojen mukaan 67 miljoonan asukkaan Etiopiassa on 2,2 miljoonaa hivin kantajaa, mikä on Etelä-Afrikan ja Nigerian jälkeen suurin määrä Afrikassa.

Asiantuntijat pelkäävät, että hyvästä tarkoituksesta huolimatta sanoma ei
tavoita kuin murto-osan etiopialaisista. Asukkaista 85 prosenttia elää takapajuisella maaseudulla, jossa televisio on harvojen ulottuvilla.

Syrjäseutujen asukkaiden tavoittamiseen yritetään valjastaa toinen ”media”: islamilaisia imaameja koulutetaan aidsvalistajiksi ja myötätunnon puolestapuhujiksi.
IPS

Ilmestynyt Kumppanissa 5/2003

Tilaa Maailman Kuvalehti