Miesten maailmaa muuttamassa

Genderkysymyksiä ei voi ratkaista ilman miesten osallistumista roolien uudelleenarviointiin.

Teksti: Teppo Eskelinen

KehitysyhteistyöTasa-arvoMiehet

Elämme miesten maailmassa. Kaikissa maailman yhteiskunnissa miehet ovat poliittisesti ja taloudellisesti johtavassa asemassa. Maailman tasa-arvoistumisen ei kuitenkaan tarvitse merkitä pelkästään miesten luopumista asemistaan. Kyky arvioida omaa toimintaansa sukupuolisena olentona luo lisää liikkumatilaa myös miehille. Nyt kuitenkin kysellään, miksi asia ei kiinnosta miehiä?

Gender on noussut keskeiseksi käsitteeksi kehitysyhteistyössä viimeistään 1990-luvun puolivälin jälkeen. Käsite viittaa ihmisen sosiaaliseen sukupuoleen - sukupuolirooliin ja siihen kytkeytyviin käyttäytymismalleihin, normeihin ja odotuksiin.

Kehitysyhteistyössä on tehty suuriakin virheitä aikaisemmin, kun sukupuoliroolien merkitykseen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. "Esimerkiksi kotitalouksia ei voi hankkeissa käsitellä blokkeina. Kaikilla ihmisillä on käyttäytymiseen vaikuttava sukupuolirooli, ja tämä pitäisi aina huomioida", sanoo Kepan hankeneuvoja Jonna Haapanen.

Kehitysyhteistyön gender-näkemys uhkaa kuitenkin jäädä liian kapeaksi, jos gender tarkoittaa käytännössä yhtä kuin naisnäkökulma. Laadukasta kehitysyhteistyötä tekemään tarvitaan sukupuoliroolistaan tietoisia, tasa-arvotavoitteisiin sitoutuneita miehiä.
 

Katse itseen



"Suomessa kiinnostus genderkysymyksiin on jopa poikkeuksellisen naisvaltaista", sanoo kehitysmaatutkija Päivi Mattila. "Genderajattelussa pitäisi aina lähteä itsestä liikkeelle. Muiden ihmisten sukupuoliroolien uudelleenarviointia on vaikea tukea, jos asiat ovat itselle epäselviä." Mattilan mukaan kansalaisjärjestöjen keskuudessa on joskus ollut mentaliteettia, että järjestöt olisivat jotenkin automaattisesti tasa-arvoisia ja gendertietoisia. Koulutusta ja motivaatiota tarvitaan kuitenkin vielä paljon enemmän.

Huoli miesten osallistumisesta ei saisi kuitenkaan johtaa ylilyönteihin. Harvalukuiset genderkeskusteluun osallistuvat miehet pääsevät helposti sukupuolensa johdosta erikoisasemaan. Mattila muistuttaakin, että kuka tahansa ei kuitenkaan voi esiintyä asiantuntijana pelkästään sukupuolensa perusteella, eikä kiintiömiesten haaliminen ole kenenkään etu. Kotimaisia sukupuolirooleja täytyy miettiä syvemmin.

"On toisaalta epärealistista olettaa suomalaista kehitysyhteistyötä tekevien miesten tai sen puoliin naistenkaan oppivan tuosta vaan gender-ajattelua", Mattila sanoo. Prosessit ovat pitkäkestoisia eikä kerran opittujen roolimallien työstäminen ole kenellekään helppoa. Mattilan mukaan liikkeelle pitäisikin lähteä nuorisosta: Suomessa olisi esimerkiksi tärkeää antaa kouluissa sukupuolikasvatusta. Ei siis ainoastaan seksuaalikasvatusta, vaan oppia naisena ja miehenä elämiseen.

Itsestä liikkeelle lähteminen pätee toki myös kumppaneihin. Väestöliitto toteuttaa kumppanijärjestönsä kanssa miesten seksuaaliterveyteen keskittyvää hanketta Meksikossa. Hankkeen puitteissa on avattu erityisiä miesten klinikoita, joissa miehille on tarjolla sukupuolivalistusta ja joissa miehet voivat puhua seksuaalisista ongelmistaan. Projekti on ollut menestyksekäs, mutta opetteluvaiheen pituus yllätti.

"Ensimmäinen vuosi meni pitkälti henkilökunnan koulutukseen. Ei tietenkään riitä, että avataan klinikka johon miehet voivat tulla, jos paikallinen henkilökunta ei ole valmistautunut kohtaamaan näitä tilanteita", sanoo Väestöliiton kehitysyhteistyökoordinaattori Hilkka Vuorenmaa. "Se, miten paljon projektissa mentiin eteenpäin tuon vuoden aikana, jolloin koulutusta annettiin, oli kuitenkin minulle positiivinen yllätys."

Toimivaa tasa-arvotyötä

 

 Kuva: Vaihtoehtoinen aikuistumisseremonia Keniassa. (Kuvaaja: World Vision / Andrea Künzig.)
Niin monet naiset kuin miehetkin vastustavat naisten silpomista Keniassa. Kuvassa on vaihtoehtoinen aikuistumisseremonia.

Monet naisille suunnatut projektit ovat luonteeltaan sellaisia, että niillä on suuri riski epäonnistua, jos paikalliset miehet eivät ole tavoitteiden takana. Esimerkiksi naisten tulonhankkimismahdollisuuksien parantaminen usein edellyttää, että miehet ovat vastaavasti valmiita ottamaan enemmän vastuuta kotitöistä. Lisäksi monien naishankkeiden paikallinen toteutus on miesten käsissä, ja ainakin naiset joutuvat usein neuvottelemaan osallistumisestaan miesten kanssa.

Miesten vastarinta voi olla tasa-arvoprojekteissa olla todellinen riski, mutta ongelmia on tullut, jos miehet on pidetty prosessin ulkopuolella. Tietämättömyys on aiheuttanut mustasukkaisuutta ja vihamielisyyttä. "Miehet pitäisi osallistaa siinä missä mikä tahansa sidosryhmä", Haapanen sanoo. "Heille tulisi kertoa projektista ja ottaa heidät mukaan sen suunnitteluun."

Hyvä esimerkki on Suomen World Visionin hanke, joka pyrkii lopettamaan tyttöjen sukuelinten silpomisen Keniassa. Kahden vuoden aikana jo yli 700 tyttöä on kieltäytynyt silpomisesta. Silpomisesta kieltäytyminen on mahdollistanut pidemmän koulunkäynnin ja tukenut naisten itsetuntoa laajemminkin. Onnistumisen takana on ollut hankkeen luonne: miehet on saatu tukemaan hankkeen tavoitteita.

Silvonnasta kieltäytyville tytöille järjestetään perinteinen aikuistumisjuhla. Viimeksi kun juhla järjestettiin, alueen pojat osoittivat tukensa tytöille ilmoittamalla, että tahtovat avioitua nimenomaan silpomattoman tytön kanssa. Kun silvonnan keskeinen peruste on naimisiin pääsy myötäjäisineen, on poikien osallistuminen projektille todella tärkeää.

"Miehetkin ihmettelevät, mistä alueen köyhyys johtuu. Me yritämme saada heidät ymmärtämään, että naisten kouluttamattomuus, johon silpominen on sidoksissa, estää kehitystä yleisemminkin", sanoo hankkeen koordinaattori Rodah Rotino. "Vaihtoehto täytyy kuitenkin tarjota perinteitä rikkomatta. Jos joku tulisi sanomaan, että perinne täytyy lopettaa, siitä ei tulisi mitään. Meidän tarkoituksemme on jatkaa perinnettä ilman silvontaa."

Rotino korostaa, että World Visionin pitkäaikainen paikallaolo, tunnettuus ja luottamus alueella ovat elintärkeitä. Kun puhutaan kulttuurissa aroista asioista ja suurista muutoksista, ei ole yhdentekevää kuka viestiä on tuomassa. Alueen johtavat miehet ovat nähneet järjestön kehittävän aluetta vilpittömästi, ja niin siihen useimmiten luotetaan myös silpomisen kaltaisessa kysymyksessä.

Monenlaisia miehiä



Sukupuoleen kytkeytyviin käsityksiin puuttumista pidetään usein vaikeana. World Visionin työntekijätkin ovat aina välillä saaneet kuulla, ettei kulttuuriin ja kulttuurisidonnaisiin tapoihin pitäisi mennä puuttumaan lainkaan.

Sukupuoliroolit kuitenkin muuttuvat joka tapauksessa. "Kulttuuri ei ole staattinen tila vaan prosessi, jossa rooleja arvioidaan jatkuvasti uudelleen", sanoo Jonna Haapanen. Mattila pitää puuttumattomuutta korostavaa kulttuurirelativismia suorastaan kulttuuri-imperialismin muotona. "Se on kehitysmaiden miesten ja naisten suurta aliarviointia. Tällaisessa ajattelutavassa unohdetaan täysin, että kaikkialla on monenlaisia ja eri tavoin ajattelevia miehiä ja naisia."

Miehet eivät olekaan missään yhtenäinen ja yksiääninen valtaapitävä ryhmä. Sekä Suomessa että kehitysmaissa on myös miehiä, jotka aktiivisesti pyrkivät kehittämään vaihtoehtoisia mieheyden malleja. Monet miehet myös kärsivät miesroolien paineista ja yhteiskunnallisista velvoitteista, kuten konflikteihin osallistumisesta. Puhutaankin hegemonisesta maskuliinisuudesta: mikä on monista miehen malleista valtaapitävä ja kuka mieheyden normeja saa määritellä?

Usein kovimmat miesroolit eivät ole yhteydessä valtaan vaan heikko-osaisuuteen. Esimerkiksi väkivalta ja väkivallan uhriksi joutuminen on yleisempää alempien sosiaaliluokkien keskuudessa. Slummin kaduilla toteutuvat mieheyden osoitukset ovat harvan toiveissa, ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden lisääntyminen tuo usein sukupuolirooleihin liikkumavaraa.

Alkuperäistä kulttuuria on myös hyvin vaikea löytää, koska kolonialismi on jo tehnyt suuren jäljen monien kehitysmaiden ihmisten tapoihin ajatella mieheyttä. Kun eurooppalaiset alistivat Afrikkaa, kutsuttiin paikallisia miehiä aina "pojiksi". Mieheyden kieltäminen oli osa paikallisväestön symbolista hallintaa. Afrikkalaistenkin käsitykset mieheyden osoittamisesta ovat siis osittain eurooppalaisten opettamia.

Intiimejä määrittelyjä



Sukupuoliroolien ydin määritellään hyvin intiimisti. Tärkeä kysymys on esimerkiksi se, miten suhteessa päätetään seksistä, ehkäisystä ja lapsimäärästä. Usein kehitysyhteistyössä ollaan kuitenkin oltu haluttomia puuttumaan intiimille alueelle, koska se on koettu vaikeaksi tai tunkeilevaksi.

Koska asia esimerkiksi aidsin riivaamissa maissa on vakava, on hyviä keinoja seksuaaliterveyden edistämiseksi ollut pakko miettiä - ja on niitä keksittykin. Väestöliiton intialainen kumppanuusjärjestö pyrkii tekemään seksuaalivalistusta markkinakaupungeissa, joissa ympäröivän maaseudun miehet käyvät tekemässä ostoksia. Valistuksen keinona on viihde: aiheeseen liittyvä komediallinen esitys saa ihmiset helposti innostumaan, ja sen jälkeen voidaan keskustella vakavammin.

"Tällaiset tapahtumat ovat myös sellaisia happeningejä. Kun elämässä ei ole paljoa viihdettä, vähät tilaisuudet kiinnostavat ihmisiä", Hilkka Vuorenmaa sanoo.

Hyvin perinteisiäkin miehiä on saatu mukaan miettimään seksuaaliterveyttään käytännöllisin keinoin. Kyläyhteisöjen julkisiin keskusteluihin miehiä on houkuteltu tarjoamalla heille mahdollisuutta käydä tilaisuuksien yhteydessä sukupuolitautitesteissä.

Vuorenmaa sanoo, että nämä kyläkeskustelut ovat olleet hyvin toimivia. "Miehistä näkee, että he osallistuvat hyvin vakavissaan. Monet ovat vilpittömän huolissaan aidsista, ja tahtovat miettiä vallitsevaa tilannetta ja valintojaan." Parhaimmillaan keskusteluissa päästäänkin miesten "luontaisesta käytöksestä" puhumisesta vastuullisuuden korostumiseen.

Useimmissa tällaisissa projekteissa keskeisessä asemassa on ollut vertaiskouluttajien käyttö. Miehet ovat lähteneet mielellään mukaan tapahtumiin, joiden vetäjinä ovat toimineet toiset, samankaltaiset miehet. "Olemme pyrkineet myös löytämään uudenlaisia mieskohderyhmiä. Miehille on käyty puhumassa miesvaltaisilla työpaikoilla, kuten tehtaissa", Vuorenmaa jatkaa.

Roolit liikkeellä



Kun johonkin kulttuuriin "kuuluviin" sukupuolirooleihin vedotaan, on syytä myös muistaa, että globaaleilla ilmiöillä on joka tapauksessa suuri vaikutus miesrooleihin. "Aids on tuonut genderkysymykset näkyviin aivan uudella tavalla", Vuorenmaa sanoo. Taudin levitessä perinteiset roolit on pakko arvioida uudelleen, ja kauan kulttuurissa eläneet roolikäsitykset voivat osoittautua vastuuttomiksi ja vaarallisiksi. Kysymys ei ole enää sukupuolirooleihin puuttumisen vaan puuttumatta jättämisen arveluttavuudesta.

Aidsin, sotien ja konfliktien kaltaisten katastrofien lisäksi miesten maailmaan välttämättä vaikuttaa naisten kodin ulkopuolisen työssäkäynnin merkittävä maailmanlaajuinen lisääntyminen. "Talouskysymyksillä on suuri merkitys sukupuolten välisissä suhteissa, mutta niitä harvoin esitetään sukupuolikysymyksinä. Joka tapauksessa käynnissä on globaali muutos, jolla on suuri vaikutus sukupuolirooleihin", Mattila toteaa.

Myös globalisaation oloissa katoavat ja muuttuvat työpaikat ja siirtolaisuus luovat omat paineensa. Useat miehet ovat saaneet huomata, ettei heidän omanarvontuntonsa voi perustua enää pelkästään perheen elättämiseen - tai ainakin perheen hyvinvointia on opittava katsomaan laajemmin kuin henkilökohtaisena projektina.

"Kun miehet tottuvat neuvottelemaan yhdessä vaimon kanssa perheen lapsimäärästä, perheet pienenevät. Tämä johtaa siihen, että vaimo voi fyysisesti paremmin, lapset saavat enemmän huomiota ja koulutusta, ja vaimo voi käydä töissä. Kun miehet näkevät, että heidän perheensä voivat paremmin kuin ennen, he usein siirtyvät tukemaan neuvottelukäytäntöä", Vuorenmaa sanoo.

Vaihtoehtoisten roolien olemassaolo ja liikkumatila ovat sinänsä tärkeitä. Esimerkiksi UNESCOn taannoisessa raportissa todettiin, että mitä enemmän vaihtoehtoisia miehen malleja on tarjolla, sitä epätodennäköisempää on miesten väkivaltainen käytös.

Roolit eivät kuitenkaan synny tyhjästä. Ihmiset elävät tuntemiensa mallien puitteissa - oli tiedonvälitystä tai ei. "Täytyy muistaa, että joillain alueilla joilla me työskentelemme, 85 prosenttia ihmisistä on lukutaidottomia", Rotino sanoo. "Uskomukset elävät vahvoina. Miesten täytyy nähdä vaihtoehtoinen malli ryhtyäkseen kannattamaan sitä."


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!