Näkökulmat

Rakastuin brasilialaiseen peukaloon

 

 
Kuva: Teivo Teivainen.

 

Eteeni ilmestyi tuhti annos sokeriviinaa. Hieman jäitä ja keltainen pilli, juuri mitä halusinkin. Koska en ollut ehtinyt vielä tilata mitään, katsahdin uteliaana ympärilleni. Tarjoilijan takana, kaukana vasemmassa nurkkapöydässä, istui yksinäisen oloinen vanhus. Hän nosti ryppynahkaisen peukalonsa rennosti kohti baarin kattoa.

Venezuelan rajalla virkailija tivasi keltakuumerokotustodistusta. Ei tullut mukaan. Kiistellessämme jatkotoimenpiteistä takahuoneessa istunut raja-aseman johtaja ilmestyi viereemme. Tein peukalomerkin. Kun hän vastasi siihen, tiesin, että ongelma oli ratkaistu.

Brasilialaiset ovat jalostaneet peukalon vilauttamisesta moniulotteisen sosiaalisen rituaalin. Joissakin maissa pystyyn nostettu peukalo on kansainvälistynyttä keskisormiviestiäkin syvempi loukkaus. Brasiliassa asia on toisin. Siellä peukalo on globaalia kumppanuutta parhaimmillaan.

Erityisesti kymmeniä tuhansia kilometrejä eri mantereilla liftanneelle kulkurille pystyssä sojottavaan peukaloon kiteytyy romanttisia ajatuksia ystävyydestä ja avunannosta. Rakastuinkin brasilialaiseen peukalorituaaliin välittömästi ja intohimoisesti.

Brasilialaisten peukaloiden välisessä merkitysavaruudessa liikutaan solidaarisuuden peruskysymysten äärellä. Kyse ei ole vain yksioikoisesta asia selvä -viestistä elekielellä. Peukalorituaalissa aloitteen tekijä panee itsensä kokonaisvaltaisemmin likoon. Peukalo luo yhteisöllisyyttä.

Peukalorituaaliin osallistumalla vieras voi vapautua muukalaistunteesta. Köyhä voi kuvitella ohikiitävän hetken verran olevansa rikkaan kumppani. Musta ja valkoinen peukalo tuntuvat yhtäkkiä täydentävän toisiaan.

Toki peukalokulttuurinkin sisällä on luokkaeroja. Peukalorituaalin näennäisen tasavertaisuuden takana voi piillä monenlaisia alistussuhteita. Itsessään se on kuitenkin lupaus hieman aiempaa paremmasta maailmasta. Siihen lupaukseen siis rakastuin, tietoisena sen mahdollisesta valheellisuudesta.

Kirjoittaja toimii San Marcosin yliopistossa Perussa vierailevana
professorina sekä demokratiaa ja globaalimuutosta käsittelevän ohjelman
johtajana.

Tilaa Maailman Kuvalehti