Omaa identiteettiä etsimässä

Madagaskarilainen tanssiryhmä Up the Rap yhdistelee hip hoppia, perinteisiä tansseja ja capoeiraa.

Teksti: Taina Tervonen

PitkätKulttuuriMusiikkiAfrikkaEteläinen AfrikkaMadagaskar

Kuva: Up the Rapin tanssijoita

Up the Rap yhdistää eri tyylejä tanssissaan.



Televisiolla voi olla ihmeellinen mahti. Madagaskarilaisen Up the Rapin tanssijat se sai innostumaan hip hopista 1990-luvun alussa, kun paikallinen kanava esitti kymmenen vuotta vanhoja musiikkivideoita.

Erityisesti kolahti belgialaisen räppärin Benny b:n biisi, joka oli Euroopassa ehtinyt jo vaipua unholaan. Mutta väliäkö sillä, ryhmän koreografille Rudi Rehavalle se oli todellinen inspiraation lähde. Liikkeet opittiin matkimalla. "Me nimitimme itseämme pitkään räppäreiksi, emme tanssijoiksi", kertoo Rudi hiukan huvittuneena ryhmän alkutaipaleesta.

Varsinainen ryhmä sai alkunsa vuonna 1997 paikallisen rap-festivaalin myötä. Tapahtuman ranskalainen järjestäjä valitsi esiintyjien joukosta Rudin ja kuusi muuta tanssijaa ja perusti tiettävästi Madagaskarin ensimmäisen hip hop -ryhmän.

Kolme kuukautta myöhemmin muihin töihin kutsuttu kiireinen perustaja jätti tanssijat oman onnensa nojaan. Tuolloin 20-vuotias Rudi päätti ottaa vastuun kannettavakseen. "Rakkaus tanssiin vei meitä eteenpäin", hän toteaa.

Tanssi lähellä maata



Vielä samana vuonna ryhmä esiintyi vierailevana tähtenä Madagaskarilla järjestetyillä afrikkalaisen nykytanssin festivaaleilla. Kokemus oli avartava: "Meitä kunnioitettiin nimenomaan tanssijoina. Se tuntui todella hyvältä", muistelee Rudi.

Siitä alkoi oman koreografisen identiteetin etsiminen. Nykytanssia ja jazzia harrastaneelle Rudille oli itsestäänselvyys etsiä vaikutteita myös hip hopin ulkopuolelta.

"Huomasimme, että hip hop muistuttaa paljolti Madagaskarin eteläosan perinteisiä tansseja, jotka ovat hyvin lähellä maata, aivan kuten hip hop", Rudi kertoo.

Perinteisten tanssien lisäksi inspiraatiota haettiin capoeirasta. Lopputulos on eri lajeja tyylikkäästi yhdistelevä tanssi, joka on viehättänyt paitsi madagaskarilaisia katsojia, myös ranskalaisia festivaalijärjestäjiä.

Vuonna 2001 ryhmä oli ensimmäisellä Ranskan-kiertueellaan, joka on sittemmin muuttunut vuosittaiseksi. Tänä vuonna ryhmä esitti uusimman produktionsa Pariisissa, La Villetten hip hop -festivaaleilla.

"Teoksen nimi 'Rah? Ay' tarkoittaa 'se, mikä kuuluu meille'", kertoo Rudi. "Haluamme korostaa, että meillä on oma identiteettimme sekä tanssissa että musiikissa."

Hip hopin kieli on sama kaikkialla



Ranskan-kiertueisiin on kuulunut yhteisiä työpajoja paikallisten ryhmien kanssa. Rudi on todennut, että hip hopin kieli on sama maapallon puolelta toiselle. "Liikkeiden nimet ovat samat, se helpottaa kommunikaatiota."

Työpajojen ranskalaisnuorista Up the Rapin menestys näyttää uskomattomalta. Harva heistä aavistaa, miten vähin varoin ryhmä toimii. Tanssijat tekivät pitkään töitä Antananarivon köyhimmissä kortteleissa paikalliselle kansalaisjärjestölle, joka vastineeksi lainasi heille harjoittelutilat.

Nyt ryhmällä on oma vuokratila, johon on perustettu pieni tanssikoulu. Tanssitunnit takaavat pienen tulonlähteen. Kiertuepalkkiosta maksetaan palkkaa jokaiselle tanssijalle ja loput laitetaan säästöön yhteiseen pussiin. "Pahojen päivien varalle", toteaa Rudi.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!