Pykälät tasa-arvon puolesta

Mosambikin eduskunta keskustelee kiivaasti uudesta perhelaista. Lakiehdotus on edistyksellinen ja parantaa huomattavasti naisten ja lasten asemaa. Mutta voiko lailla muuttaa tapoja?

Teksti: Lotta Valtonen

Tasa-arvoAfrikkaEteläinen AfrikkaMosambik

 

 Kuva: Ruokaa laittava nainen. (Kuvaaja: Lotta Valtonen.)
 

MAPUTO -- Mosambikissa mies on leivän hankkija ja siten perheen pää. "Miehen tehtävänä on huolehtia perheestä", selittää ystäväni Naftal Mazuze. Mies tekee työtä voidakseen elättää perheensä ja rakentaa talon, riippumatta siitä asuuko maaseudulla vai kaupungissa. Näin ainakin periaatteessa. Käytännössä perheen pään tehtäväksi on usein jäänyt päätösten tekeminen, kun taas vaimo hankkii perheelle ruoan. Yhtä kaikki miehen valta-asema on vankkumaton.

Joskus kuulen kadulla sanottavan, että naiset ovat heikkoja eikä heillä ole älyllisiä lahjoja. Heidät on tehty kodinhoitoa varten. Miehen auktoriteetti perustuu siihen, että hän on fiksumpi ja hänellä on taloudellista valtaa. Valta-asema tuo mukanaan omia oikeuksia.

Perustuslaissa samat oikeudet



Vanhoja epätasa-arvoisia malleja pitää yllä siirtomaa-aikainen perhelaki, joka on täynnä vanhakantaisuuksia ja suhtautuu naisiin lähes vihamielisesti. Se on monin kohdin ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslaki takaa naisille ja miehille samat oikeudet.

Nyt perhelakia vihdoin uusitaan, ja eduskunnan odotetaan hyväksyvän uuden lain vielä tänä vuonna. Laissa pyritään karsimaan ristiriidat perustuslain ja perhelain väliltä sekä varmistamaan yhteneväisyys kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Samaan aikaan halutaan kunnioittaa maan rikkaita kulttuurisia ja uskonnollisia perinteitä. Näiden tavoitteiden yhteensovittaminen ei kuitenkaan ole aivan mutkatonta.

Naisjärjestöt näkevät uuden lain muutoksen välineenä, jonka ansiosta ihmiset alkavat kunnioittaa jokaisen kansalaisen oikeuksia, niin naisten kuin miestenkin. Lailla nähdään ohjaava ja kasvattava rooli. "Uuden lain suurin saavutus on perhesuhteiden tasa-arvoistaminen. Tulevaisuudessa kukaan ei lain voimalla voi sortaa toista perheen sisällä", sanoo Hollannin suurlähetystön tasa-arvoasiantuntija Soila Hirvonen.

Myös Mazuzen mielestä lakiuudistus kannattaa ja se voi pikkuhiljaa muuttaa tapoja. "Naisliikkeiden ansiosta ajattelutapa on ehkä hieman jo muuttunut, ja jotkut miehet ymmärtävät, että kun päätösvaltaa käyttävät vain miehet, niin huonosti menee", hän toteaa. Hän kuitenkin uskoo lain hyödyttävän ensisijaisesti vain pientä koulutettua ryhmää. "Suurin osa ihmisistä ei tunne lakia eikä siis osaa vaatia oikeuksiaan", hän harmittelee.

"Muutos on hidasta ja vaatii ihmisiltä paljon", Mazuze tietää omasta kokemuksestaan. Hänen perheessään eletään uskonnollisista syistä tasa-arvoista elämää. Kaikki, myös herra Mazuze ja pojat, auttavat kotitöissä ja päätöksissä kuullaan kaikkia, niin lapsia kuin aikuisiakin. Tämä ei ole Mosambikissa tavallista.

"Naapurit nauravat minulle eivätkä pidä minua kunnon miehenä. Vaimoni ystävät kyselevät aidosti hämmästyneinä, mitä rohtoa vaimoni on minulle syöttänyt, kun näkevät minun vaihtavan vaippoja", hän kertoo. Naapuruston painostus on kovaa. "Ellei minulla olisi vahvaa uskonnollista vakaumusta, en varmasti auttaisi vaimoani”, hän tunnustaa. "Minä kuitenkin jaksan, koska tiedän tekeväni oikein."

Ihmisoikeudet kunniaan



Vaikka herra Mazuze ja naisjärjestöt näkevät lain myönteisenä, monet pitävät uudistusta mosambikilaisten perinteiden vastaisena. Parlamentti joutuukin lain hyväksyessään ottamaan kantaa eri oikeuksien tärkeysjärjestykseen. Naisjärjestöjen mielestä vastustajat turvautuvat kulttuuriin ja uskontoon rajoittaakseen naisten ihmisoikeuksia.

Maria José Arthur ei puolusta naista alistavaa kulttuuria. Naisjärjestön lehden artikkelissa hän ihmettelee, onko naisten sortaminen hyväksyttävä kulttuurin nimissä. Hän näkee ihmiskunnan historian kulttuurien ja sivilisaatioiden jatkuvana uudelleensyntymisenä ja sekoittumisena.

"Miksei myös meidän kulttuuriamme voida muotoilla uudelleen siten, että kaikkien, niin miesten kuin naistenkin, oikeuksia kunnioitetaan?" hän kritisoi. Hänen mielestään vanhoilliset "kulttuurin vaalijat" haluavat ensisijaisesti evätä naisilta muutosmahdollisuuden ja pitää heidät poissa nykypäivästä, länsimaisten tapojen ja "huonojen vaikutteiden" ulottumattomissa. "He haluavat edelleen kontrolloida naisia, jotka joutuvat kärsimään suurimman osan kulttuurin rajoituksista", hän jyrisee.

Myös Forum Mulher -naisjärjestö näkee kulttuurin muuttuvana, uuden ajan haasteisiin sovittautuvana. "Miten muuten kansanedustajat voisivat istua parlamentissa, instituutiossa, joka ei aikaisemmin ollut osa afrikkalaista kulttuuria?" he kysyvät kannanotossaan. "Miksi siis kulttuurin nimissä halutaan estää muutos, joka parantaa ihmisoikeustilannetta maassamme?" he ihmettelevät.

Hyvän esimerkin mieskeskeisistä asenteista antavat muutamat parlamentissa esitetyt moniavioisuutta puolustavat kannanotot. On naisia, jotka eivät saa lapsia. Moniavioisuus antaa miehelle mahdollisuuden ottaa toinen vaimo, joka antaa hänelle jälkikasvua. Jotkut naiset eivät säännöllisesti pysty toteuttamaan aviollisia velvollisuuksiaan, jolloin mies kärsii. Moniavioisuus antaa naiselle mahdollisuuden levätä ilman että se vahingoittaa miestä.

Naisjärjestöt eivät suostu hyväksymään argumenttia siitä, että naiset pitävät moniavioisuudesta, koska he näin voivat jakaa kotityöt, lasten hoidon ja "miehen hoidon". Lakia valmisteltaessa ympäri maata pidetyissä kokouksissa moniavioisissa liitoissa elävät naiset vastustivat tätä katsantokantaa. Varsinkin toiset ja kolmannet vaimot valittivat oikeuksien puutetta, Forum Mulher kertoo. "Pitääkö meidän hyväksyä se että meitä kohdellaan toisen luokan kansalaisina omissa kodeissamme?" he kysyvät.

Alistaminen kielletty



Suomalaiseen tasa-arvoon tottuneelle Mosambikin nykyinen perhelaki kuulostaa keskiaikaiselta. Sen mukaan mies tai isä on perheen pää ja miehen on hyväksyttävä vaimon työ- ja muut sitoumukset. Vaimo tarvitsee mieheltään kirjallisen suostumuksen saadakseen lainaa. Pariskunnan omaisuus kuuluu miehelle, ja hänellä on täysi valta päättää miten omaisuutta käytetään.

Uudessa laissa perheen määritelmää on muutettu. Kun vaimo ennen oli alistuva osapuoli, korostetaan nyt kumppanuutta ja toisen huomioimista. Mies ei enää automaattisesti edusta perhettä eikä voi rajoittaa vaimon työssäkäyntiä kodin ulkopuolella.

Suuri muutos on, että laki hyväksyy erilaiset avioliitot. Tähän asti vain siviilivihkiminen, johon käytännössä vain kaupunkilaisilla on ollut mahdollisuus, on tunnustettu. Nyt myös perinteisin menoin ja eri uskontokunnissa solmitut avioliitot ovat lainvoimaisia. Laki ei suoraan kiellä moniavioisuutta, muttei myöskään edistä sitä. Esitys tunnustaa polygaamisen avioliiton, mutta vain miehen kuoleman yhteydessä, jotta kaikkien vaimojen ja lasten perimisoikeus säilyisi.

Mazuzen mielestä tärkein muutos on lasten oikeuksien parantaminen. "Aikaisemmin avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset eivät perineet mitään. Uuden lain mukaan myös aviottomat lapset ovat miehen laillisia lapsia, ja heillä on samat oikeudet kuin muillakin perillisillä", hän iloitsee.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!