Kansalaisyhteiskunnan piirissä on jo kauan elänyt vakaumus, että globalisoitunut talous vaatii rinnalleen globalisoitunutta demokratiaa. On kuitenkin vaikea sanoa, miten globaalia demokratiaa tulisi tavoitella.

Aktiivisesti globalisaatiokeskusteluun osaa ottaneet suomalaisprofessorit Heikki Patomäki ja Teivo Teivainen ovat tehneet kansalaiskeskustelulle palveluksen kokoamalla aiheen tärkeimmät kysymykset ja aloitteet kirjaksi. Kansien välistä saa lukea demokratian käsitteen pyörittelyä, merkittävimpien aloitteiden esittelyä ja arvioita niiden toteutumisen mahdollisuudesta.

Aloitteet jakautuvat karkeasti olemassaolevien instituutioiden uudistamiseen ja uusien instituutioiden luomiseen. Ensin mainituista käsitellään alkuperäiset ihanteensa kadottaneita YK:ta ja Bretton Woods-instituutioita sekä WTO:ta. Kirjoittajien analyysin mukaan YK:n uudistamisessa keskeistä olisi suurista valtioista riippumattomampi rahoitus ja talous- ja sosiaalineuvosto Ecosocin vahvistaminen. WTO-sopimuksiin liittymisestä tulisi taas tehdä vapaaehtoista.

Tulevaisuuden instituutioista Patomäki ja Teivainen keskittyvät erityisesti globaaleihin verotusjärjestelmiin ja velkasovitteluun. Talouden piirin demokraattinen kontrolli toisi tärkeimpiä päätöksiä ihmisten ulottuville.

Kirjoittajat uskovatkin laajaan demokratiakäsitykseen, jossa demokratian toteutumiseen ei riitä äänestämisen kaltainen minimiehto. Demokratia on pikemminkin jatkuva prosessi. Erityisesti kansalaisyhteiskunnan asema päätöksenteossa on kirjassa jatkuvasti esiin nouseva laajan demokratian tärkeä kriteeri.

Kun kirjoittajat arvioivat aloitteiden toteutumisen mahdollisuuksia, tunnelmat seilaavat jatkuvasti pessimismin ja optimismin välillä. Toteamus ”Yhdysvallat tuskin suostuu tähän” alkaa jo välillä kyllästyttää lukijaa. Kun supervalta ei aio vähentää valtaansa vapaaehtoisesti, tällaista vallansiirtoa edellyttävät aloitteet tuntuvat jokseenkin epätoivoisilta.

Toisaalta monien aivan uusien aloitteiden osalta kirjoittajat katsovat, että järjestely voidaan synnyttää ilman suurten talousmahtien mukanaoloa. Globaalit verotusjärjestelmät ovat hyvä esimerkki. Suuria toiveita sisältyy myös kokonaan valtioista riippumattomaan maailman sosiaalifoorumiin, onhan se kovimpien puheiden mukaan ”maanpaossa oleva maailmanparlamentti”.