Maailma paloina

Teksti: Timo SaariTeksti: Anna Berghäll

LyhyetIhmisoikeudetKehitysyhteistyöTasa-arvoNaisetYmpäristöEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Sukupuutto uhkaa lähisukulaisiamme

Salametsästäjät ampuvat niitä, metsäyhtiöt hakkaavat niiden asuttamia sademetsiä, salakuljettajat myyvät niiden poikasia lemmikeiksi ja sisällissodat ajavat ne pakoon kotimetsistään. Suuret ihmisapinat eli simpanssit, gorillat ja orangit ovat suuressa vaarassa. Ne voivat hävitä luonnonmetsistä 50 vuodessa, varoittaa ympäristöjärjestö Unep.

Tällä hetkellä arvioidaan, että suuria apinoita elää Aasiassa ja Afrikassa noin 400 000 yksilöä. Suuret apinat tarvitsevat rauhoitettuja metsiä voidakseen elää ja lisääntyä. Monista Afrikan maissa simpanssit ovat jo hävinneet metsien mukana. Läntinen simpanssi on kokonaan hävinnyt Beninistä, Gambiasta ja Togosta. Senegalissa elää noin 400 yksilön kanta, Ghanassa 300-500 simpanssia ja Guinea-Bissaussa niitä on jäljellä alle 200.

Vuoristogorillojen tilanne on ainoa positiivinen poikkeus. Maailman luonnonsäätiön teettämän laskelman mukaan Kongon demokraattisen tasavallan, Ruandan ja Ugandan alueen sademetsissä asuvien gorillojen määrä on lisääntynyt runsaassa vuosikymmenessä 17 prosentilla. Edelleenkin niiden noin 700 yksilön kokonaismäärä on haavoittuvan pieni.

Suuret apinat ovat ihmisten lähisukulaisia ja niiden DNA on 96-prosenttisesti sama kuin ihmisellä.

Pariisissa vuodenvaihteessa pidetyssä suurten apinoiden suojelukokouksessa arvioitiin, että apinoiden parissa työskentelevät erityisjärjestöt tarvitsevat heti 25 miljoonaa dollaria suojeluohjelmien toteuttamiseen. Unepin johtaja Klaus Töpfer vertasi summaa "veden ja leivän toimittamiseen kuolevalle ihmiselle."

 




Reilut appelsiinit tulivat kauppoihin

Suomestakin saa nyt reilun kaupan appelsiineja. Luonnonmukaisesti ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita viljellyt appelsiinit tulevat Egyptistä.

Valtaosa vientiin menevistä appelsiineista viljellään plantaaseilla, joilla käytetään runsaasti kausi- ja halpatyövoimaa. Työntekijöiden oikeudet ovat usein heikot ja palkat huonot. Työ- ja asuinolosuhteissa on usein parantamisen varaa.

Reilussa kaupassa varmistetaan, että tuotteita viljelevillä tiloilla noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia työntekijöiden oikeuksista. Reilun kaupan järjestelmä takaa työntekijöille muun muassa lainmukaisen palkan ja työajan sekä mahdollisuuden liittyä ammattiyhdistykseen. Järjestelmä kiinnittää huomiota myös työntekijöiden työturvallisuuteen. Lapsityövoiman käyttö on reilussa kaupassa kiellettyä.

Reilun kaupan järjestelmässä viljelijälle maksetaan tuotteesta takuuhintaa, joka kattaa sen viljelykustannukset. Egyptiläisten luomuappelsiinien takuuhinnaksi on määritelty 44 senttiä kilolta. Lisäksi jokaisesta appelsiinikilosta maksetaan 2,5 senttiä reilun kaupan lisää, jonka käytöstä tilan omistajat ja työntekijät päättävät yhdessä.

Egyptiläisellä tilalla, josta Suomessa myytävät appelsiinit tulevat, ensimmäiset reilun kaupan lisät on päätetty käyttää työntekijöiden asuinolojen parantamiseen.
 




Terrorismin vastainen sota vauhdittaa pienaseiden kauppaa

Aseellisissa yhteenotoissa kuolee joka vuosi keskimäärin 500 000 ihmistä. Suurin osa surmista tapahtuu käsiaseilla, joita maailmassa on 640 miljoonaa. Käsiaseet ovat todellisia joukkotuhoaseita, jotka horjuttavat maita ja pitkittävät konflikteja.

Tällaisiin tuloksiin ovat päätyneet kolme kansalaisjärjestöä, jotka ovat aloittaneet kampanjan kansainvälisen asekaupan rajoittamiseksi. Amnesty International, Oxfam ja International Action Network on Small Arms arvioivat terrorismin vastaisen sodan heikentäneen kansallista asevalvontaa muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa niiden etsiessä uusia liittolaisia.

"Kahden viime vuoden aikana Yhdysvallat on lisännyt asemyyntiään maihin, jotka syyllistyvät raskaisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, ja Britannia on seurannut perässä. Britannian asemyynti Indonesiaan on kasvanut 3,2 miljoonasta dollarista vuonna 2000 peräti 64 miljoonaan dollariin vuonna 2002, ja samanaikaisesti Indonesia on ollut Britannian toiseksi suurin kehitysavun kohdemaa", tilannetta kuvaili Amnestyn pääsihteeri Irene Khan.

Järjestöjen mielestä ongelman ydin on siinä, ettei kansainvälistä asekauppaa kontrolloi sitova sopimusjärjestelmä. "Musiikkiteollisuutta kontrolloidaan useimmin säädöksin kuin asekauppiaita", pelkisti Oxfamin aktiivi Richard Stanforth.

Noin 30 miljardin euron suuruista kansainvälistä asekauppaa hallitsevat maailman mahtavimmat valtiot, eivätkä ne halua rajoituksia toiminnalleen. Maailman turvallisuutta ja vakautta turvallisuusneuvostossa valvovat viisi pysyvää jäsentä - Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat - vastaavat 80 prosentista maailman aseviennistä.

Järjestöjen tavoitteena on kattava kansainvälinen sopimus, jolla säädellään asekauppaa ja kielletään aseiden myynti maihin ja tahoille, jotka rikkovat kansainvälisiä ihmisoikeuksia. Kampanjan esikuvana on prosessi, joka johti vuonna 1997 kansainväliseen, maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Sopimusluonnos on tarkoitus esitellä vuonna 2006 kokoontuvalle pienasekonferenssille.

Tavanomaisen allekirjoita vetoomus -kampanjoinnin sijasta järjestöt ovat aloittaneet "miljoona kasvoa" -keräyksen. Kampanjoijat toivovat ihmisten lähettävän tuen ilmauksena valokuvan itsestään. Kuvat toimitetaan eri maiden hallituksille, joihin vedotaan kansainvälisen asekaupan rajoittamiseksi.

Ohjeet valokuvien lähettämiseksi ovat verkko-osoitteessa www.controlarms.org.
 




Rauhanturvaajia ei riitä Afrikkaan

Sotien ja konfliktien laantuminen laajoilla alueilla Afrikassa tuottaa yllättävää päänsärkyä Yhdistyneille kansakunnille. "Me kaikki kilpailemme rauhanturvaajista", sanoi pääsihteeri Kofi Annan lehdistötilaisuudessa viitatessaan Yhdysvaltain tavoitteeseen saada kansainvälisiä lisäjoukkoja Irakiin.

Afrikassa on pitkästä aikaa tilanne, jossa mantereella ei ole käynnissä yhtään laajamittaista sotaa. Rauhanprosessien eteneminen Sudanissa, Kongossa, Burundissa, Norsunluurannikolla ja Liberiassa on kuitenkin herkässä vaiheessa, ja maiden vakauden valvomiseen tarvitaan rauhanturvajoukkoja.

"Meillä on edessämme kriisi, jos jäsenvaltiot eivät tee päätöksiä pikaisesti", arvioi rauhanturvatoiminnasta vastaava apulaispääsihteeri Jean-Marie Guehenno.

Maailmanjärjestöllä on nyt 43 500 rauhanturvaajaa eri operaatioissaan 14 maassa. Määrä on vain noin puolet vuoden 1993 tasosta, jolloin muun muassa Balkanin, Kambodzhan ja Somalian rauhaa turvasi 78 700 ihmistä.

YK:lla on ongelmia sekä rauhanturvaajien löytämisessä että joukkojen rahoituksen turvaamisessa. YK maksaa suoraan 27 prosenttia joukkojen kuluista ja on varovainen uusien operaatioiden aloittamisessa. Liberiaan YK ei ole onnistunut kokoamaan kuin noin puolet maassa tarvittavista 15 000 rauhanturvaajasta. Sudanin ja Burundin rauhanturvatoiminta ei ole vielä edes alkanut.

Afrikassa rauhanturvajoukoista vastaavat kasvavassa määrin Afrikan maat itse sekä Aasian väkirikkaat kehitysmaat, kuten Bangladesh, Intia ja Pakistan. Köyhien maiden mahdollisuudet ovat Guehennon mukaan kuitenkin rajallisia monen operaation tarpeisiin nähden. Niiltä puuttuvat tehokkaat hyökkäyshelikopterit ja nopean toiminnan joukot sekä kenttäsairaalat ja muu logistiikka.

Nato-maat, joilla on hyvin varustettuja joukkoja, ovat puolestaan sitoutuneet Afganistanin-, Balkanin- ja Irakin-operaatioihin.
 




Minivaltio Niue saattaa luopua itsenäisyydestä

Maailman pienin saarivaltio Niue harkitsee itsehallinnosta luopumista tuhoisan pyörremyrskyn jälkeen. Tyynessä valtameressä 6 500 kilometriä Uudesta-Seelannista koilliseen sijaitsevan Niuen asukkaista joka kymmenes menetti kotinsa pyörremyrsky Hetan riehuessa saarella tammikuun alussa.

Elämä Niuen korallisaarella on ollut ankaraa jo aiemminkin, mutta lilliputtivaltion historian tuhoisin myrsky aloitti uuden muuttoaallon saarelta. Saarella asuu tällä hetkellä 2 100 ihmistä, joista noin puolet on syntyperäisiä niuelaisia.

Pääministeri Toke Talagi pelkää, että hävitys saa monet asukkaat muuttamaan Uuteen-Seelantiin, jonka kansalaisuuteen kaikilla niuelaisilla on automaattinen oikeus ja jossa 20 000 heistä jo asuu. Niue on ollut Uuteen-Seelantiin kuuluva vapaa liitännäisvaltio vuodesta 1974 lähtien.

"Olen varma , että monet jo harkitsevat muita mahdollisuuksia kuin Niuella elämistä. Ne, joita mahdollisuus on kiehtonut, saattavat nyt tehdä lopullisen lähtöpäätöksen. Vapaa pääsy Uuteen-Seelantiin merkitsee sitä, että meillä on vaihtoehto. Se on sekä siunaus että kirous", arvioi pääministeri Talagi.
 




Tavoitteena kokonainen nainen

Ihmisoikeusliitto on esittänyt peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle vetoomuksen, jotta tyttöjen ja naisten ympärileikkauksien ennaltaehkäisyyn luotaisiin Suomessa jokin pysyvä keino. Tähän asti ympärileikkauksia on pyritty estämään erilaisten projektien turvin.

Ihmisoikeusliiton KokoNainen-projektin asiantuntija, lääkäri Mulki Mölsä haastatteli kolmeakymmentä 15-60-vuotiasta maahanmuuttajaa, miehiä ja naisia, selvittääkseen yhteisöissä esiintyviä asenteita tyttöjen ympärileikkausta kohtaan. Miesten näkemyksiä selvitettiin ensimmäistä kertaa.

Kymmenen vuoden takaiseen haastattelututkimukseen verrattuna asenteissa oli tapahtunut suuri muutos. Vuonna 1994 tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa äideistä halusi tyttärensä leikattavan. Nyt kukaan ei enää halunnut tyttärelleen ympärileikkauksen radikaaleinta muotoa, ja jotkut olivat päättäneet luopua leikkauksesta kokonaan.

Ihmisoikeusliiton projektipäällikön Marja Tiilikaisen mukaan tyttöjen ympärileikkauksesta puhuminen on Euroopassa ehkä vielä vaikeampaa kuin Afrikassa, koska se on rikoslain mukaan rangaistava teko, ja koska täällä siitä tulee vähemmistökysymys.

KokoNainen keskittyy niihin maahanmuuttajiin, joiden kotimaassa tyttöjen ympärileikkauksia tehdään, sekä terveydenhuollon parissa työskenteleviin. Muun muassa suomalaiset lääkärit ovat ilmaisseet, etteivät tiedä tyttöjen ympärileikkauksesta tarpeeksi. Siitä puhuminen potilaiden kanssa koetaan myös vaikeaksi.

Sanonta "tieto lisää tuskaa" ei päde tyttöjen ympärileikkaukseen. Projektissa mukana ollut sairaanhoitaja-opiskelija Nicholas Ajunwoko kertoo esimerkin nigerialaisesta perheestä, jonka Suomessa syntynyt tytär oli määrä viedä Nigeriaan ympärileikattavaksi. Kun perhe kuuli leikkauksen haittavaikutuksista, suunnitelma muuttui: tyttöä ei leikattaisi, ja lisäksi perhe kertoisi haitoista muillekin kotona käydessään.

Ajunwokon mukaan miehet on otettava mukaan keskusteluun, vaikka kumpikin sukupuoli puhuisikin asiasta omissa ryhmissään. "Miehen mielipide on tärkeä afrikkalaisessa perheessä. Siksi tiedon perille saaminen heille on olennaista."

Kansanedustaja Mikaela Nylander (r) on tehnyt tyttöjen ympärileikkausta koskevan lakialoitteen, jolla ympärileikkaukset kriminalisoitaisiin nykyistä yksiselitteisemmin. "Vaikka pelkkä laki ei riitä lopettamaan ympärileikkauksia, erillinen laki selkeyttäisi paljon. Nyt ympärileikkaukset luokitellaan ympäripyöreästi pahoinpitelyksi tai törkeäksi pahoinpitelyksi", Mölsä sanoo.
 

Ilmestynyt Kumppanissa 1/2004

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!