Kansa jäi valtataistelun jalkoihin

Kongon tasavallan sisällissota ei poikkea paljonkaan perinteisistä afrikkalaisista konflikteista. Ranskan siirtomaavallasta vapauduttuaan Kongon tasavalta eli ensin kommunismin vallan alla 1960-luvulta aina 1990-luvun vaihteeseen asti.

Sen jälkeen aloitettu demokratisoitumisprosessi on vaatinut kymmenen vuoden sodan. Länsimaisen kehitysavun rahoittajien vaatima demokraattinen monipuoluejärjestelmä ei noin vain ole istunut kansalle, joka oli tottunut yksipuoluejärjestelmään, kuninkaisiin ja heimopäälliköihin.

Kongon tasavallan sisällissota alkoi vuonna 1993. Siitä lähtien maa on jakautunut pääasiallisesti kolmen johtajaksi pyrkivän miehen joukkoihin. Lisäksi sodassa on ollut kyse myös suurista öljyvaroista – Kongon tasavalta on Afrikan kolmanneksi suurin öljyntuottaja.

Tällä hetkellä presidenttinä toimii Kongon työväenpuoluetta edustava Denis Sassou-Nguesso, joka pääsi valtaan sotien viimeisinä vuosina 1997–1999. Sassou-Nguesson armeijan voiton ohella valtaan pääsemistä helpottivat hyvät suhteet entiseen siirtomaaisäntään Ranskaan ja sen öljy-yhtiöön TotalFinalElfiin.

Viisivuotisen siirtymäkauden päätyttyä ja tilanteen rauhoituttua vuoden 2002 alussa järjestettiin kansanäänestys uudesta perustuslaista ja pari kuukautta myöhemmin pidettiin presidentinvaalit, jotka Sassou-Nguesso voitti lähes 90 prosentin enemmistöllä.

Presidentin valinnasta huolimatta tilanne Kongon tasavallassa ei ole vieläkään täysin rauhoittunut. Vuoden 2002 maaliskuussa oppositiojohtaja Bernard Kolélasia tukevat Ninja-joukot lähtivät uuteen taisteluun. Ninjat ottivat haltuunsa pääkaupunki Brazzavillen eteläpuolella sijaitsevan Poolin maakunnan ja hyökkäsivät myös Brazzavilleen.

Rauhansopimus Ninjojen kanssa saatiin aikaan vasta viime vuoden maaliskuussa. Sopimuksen solmimisen jälkeen kesti kuitenkin useita kuukausia, ennen kuin Poolin asukkaat pystyivät edes harkitsemaan kotiin palaamista. Edes humanitaariset järjestöt eivät päässeet Poolin alueelle ennen kesäkuuta. Tilanne on kuitenkin koko ajan parantunut, ja syyskuussa ensimmäiset suuret maan sisäiset pakolaisryhmät pääsivät palaamaan Pooliin.

 

Tilaa Maailman Kuvalehti