Eurooppalaisen ylivallan synty

Jared Diamond: Tykit, taudit ja teräs - Ihmisen ihmiskuntien kohtalot. Terra Cognita 2003. ISBN 952-5202-56-9.

Teksti: Ari Kettunen

KöyhyysKirjallisuusTalous

Miksi Pizarro marssi Cajamarcaan ja vangitsi inkakuningas Atahuallpan – miksei Atahuallpa marssinut Madridiin ja vanginnut kuningas Kaarle I:tä? Kuinka on mahdollista, että Pizarron 168 resuista miestä vangitsivat Atahuallpan, jolla oli yli 80000 sotilasta? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen etsii vastausta myös lääketiedettä ja historiaa opiskellut biologi-kielitieteilijä Jared Diamond Pulitzer-palkitussa teoksessaan, joka on saanut hienon suomennoksen.

Eri maanosien välinen epätasa-arvo on yksi tämän päivän ydinkysymyksistä, ja sen perimmäisiä syntytekijöitä Diamond lähtee pohtimaan. Kirjan otsikko kuvaa niitä välittömiä tekijöitä, jotka johtivat epäsuhtaan, mutta näiden takana olivat kuitenkin vielä perimmäiset tekijät – mikä vaikutti siihen, kenellä olivat tykit, taudit ja teräs. Perusteesinä on, että historia on kulkenut eri kansoille eri teitä johtuen ympäristöistä, ei kansoista itsestään. Ajatus ympäristö- ja biomaantieteen vaikutuksista yhteiskuntiin on vanha, ja välillä kokonaan haudattu, mutta Diamond nostaa sen uudelleen esiin.

Teoksessa lähdetään ihmisen alkuhistoriasta ja tullaan kas-vien ja eläinten domestikaatioon. Ruoantuotannon kehittäminen ja leviäminen on lähtökohta, josta seurasi kaikki muu. Pitkien biologisten perustelujen päätöksenä kirjoittaja toteaa kesytettyjen kasvi- ja eläinlajien määrän olevan hyvin pieni, ja tärkeimmät niistä ovat kotoisin Euraasiasta, mm. suurista nisäkkäistä viisi merkittävintä – lammas, vuohi, sika, hevonen ja lehmä. Vaikka Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa on 51 potentiaalisesti kesytettävää suurta nisäkästä, ei yhdenkään kesyttämisessä ole onnistuttu, mikä johtuu eläinten luonteesta eikä kesyttäjistä.

Maailman suurisiemenisten heinälajien maantieteellisen levinneisyyden vuoksi oli todennäköisintä, että ohra ja vehnä kehitettiin "hedelmällisessä puolikuussa" Lähi-idän alueella. Tämän lisäksi on vain neljä aluetta, joissa kiistatta ruoan tuotanto keksittiin täysin itsenäisesti ilman ulkopuolelta tulleita vaikutteita: Kiina, Väli-Amerikka, Andit ja Yhdysvaltain itäosa. Muualla ravintotuotanto oli hedelmällisen puolikuun keksintöihin verrattuna kuitenkin yksipuolinen, ja oleellista oli, että kun ilmasto-olosuhteet ovat samoilla leveyspiireillä samanlaiset, Euraasiassa keksinnöt levisivät helposti laajemmalle alueelle kuin pohjois-eteläsuunnassa kulkevilla Afrikan ja Amerikan mantereilla.

Suuri kysymys on, miksi eurooppalaisten taudit tuhosivat väestöä muissa maanosissa, mutta eurooppalaisilla valloittajilla ei ollut vastassaan tauteja paitsi trooppisessa Afrikassa. Tämäkin johtui kesytetyistä eläimistä, sillä monet merkittävät eurooppalaiset taudit ovat alun perin lähtöisin niistä.

Suuren etumatkan saanut ruoan tuotanto mahdollisti Euraasiassa tiheän asutuksen ja keskittyneet poliittiset järjestelmät ennen muita. Ennen kaikkea se mahdollisti nopeamman teknologian kehityksen. Teknologia luonnollisesti mahdollisti eurooppalaisten tekemät valloitukset – laivoineen ja tykkeineen.

Diamondin teos kuvaa yksityiskohtaisesti ja monitieteellisesti ihmiskunnan historiaa käsittäen kaikki maanosat. Tautien syntymisessä ja leviämisessä, teknologian kehityksessä ja kasvien jalostuksessa kuvaus on yksityiskohtaisen tarkkaa, ja looginen kehittely tekee kirjasta nautittavaa luettavaa. Kuvaamaansa kehityskulkua Diamond kutsuu historian laajimmaksi hahmoksi. Tämä on johtanut tämän päivän maailman kehityseroihin. Näiden ymmärtämiseksi tai ymmärtämyksen lisäämiseksi Diamondin teos on oivallinen.

Ilmestynyt Kumppanissa 3/2004


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!