Maanpuolustaja Miskiittorannikolta

 

 
Kuva: Luis Rufino Fernandez Martinez. (Kuvaaja: Kimmo Lehtonen)

 

Pari vuotta sitten Luis Fernandez, tuttavallisemmin Rufino, heitettiin päiväkausiksi Hondurasin Miskiittorannikolla sijaitsevan La Ceiban tyrmään. Hän oli noussut etujoukoissa puolustamaan garifunayhteisö Sambo Creekin oikeuksia maihinsa.

Selkkaus ei ole vieläkään kokonaan ohi, mutta päättyi Sambo Creekin osittaiseen voittoon: garifunat saivat luvan rakentaa lisäasumuksia kiista-alueelle. Tapaus on malliesimerkki Keski-Amerikan maakiistoista, joissa ristiin menevät taloudelliset intressit ja etnisen yhteisön historialliset oikeudet.

Yhteisö tuli ensimmäisen kerran pahemmin petetyksi, kun sen maat liitettiin vuosikymmeniä sitten osaksi Suiza Holding -banaaniyhtiötä. Kun liiketoiminta tyrehtyi, maat jaettiin yksityisille karjankasvattajille ja maakeinottelijoille, kysymättä garifunilta itseltään mitään. Sittemmin Karibianmeren syleilyssä lepäävät yhteisöt maa-alueineen ja hienoine rantoineen ovat alkaneet kiinnostaa myös alueella lisääntyvää turismibisnestä.

Sambo Creek supistui lopulta vain kymmenen hehtaarin rantapalstaksi, jolla asuu nyt runsaat 5 000 ihmistä. Perheet useammassa sukupolvessa joutuvat asumaan saman katon alla liki kosketusetäisyydellä naapurista.

Jotain oli siis tehtävä. Rufino päätti pakata olkalaukkuunsa palasen bamia, pilaantumatonta ja kuivaa kassavaleipää, jonka avulla esi-isät selvisivät hengissä sodista, karkotuksista ja katovuosista, ja ryhtyi vastarintaan maanomistajia vastaan.

Garifunat ovat afrikkalaisten orjien jälkeläisiä, jotka ajautuivat parin orjalaivan haaksirikossa Karibialla sijaitsevalle San Vincentin saarelle 1600-luvun puolivälissä. Siellä he sekoittuvat saarella asuvien arawak-intiaa- nien kanssa. Vuoron perään espanjalaisten, hollantilaisten, ranskalaisten ja brittien etnisten teurastusten ja ajojahdin kohteena olleet garifunat taistelivat olemassaolonsa puolesta sitkeästi ja selvisivät hengissä.

Rufinon viitisentuhatta esi-isää tulivat lopulta sotavankeina Hondurasin Miskiittorannikolle hiukan yli kaksisataa vuotta sitten ja perustivat muun muassa Sambo Creekin yhteisön. Nyt heidän jälkeläisiään on Hondurasissa kaiken kaikkiaan yli 200 000.

Esi-isäkultti on tärkeä garifunien uskonnossa, ja heiltä on perinteisissä rituaaleissa tapana kysyä neuvoa tiukan paikan tullen. Esi-isille esitetyt toiveet eivät kuitenkaan täyty ilman vahvaa uskoa jumalhahmoisten esi-­isien olemassaoloon ja omiin voimiin.

Rufinolta sitä löytyy.

 

Ilmestynyt Kumppanissa 3/2004

Tilaa Maailman Kuvalehti