Siskot

Rohkeat mosambikilaiset homomiehet asettuivat kameran eteen, ja valokuvanäyttely sai yllättävän myönteisen vastaanoton.

Teksti: Lotta Valtonen

PitkätKulttuuriTaideMiehetAfrikkaEteläinen AfrikkaMosambik

 

 Kuva: Mosambikilaishomo. (Kuvaaja: Ditte Haarlov-Johnsen)
 

MAPUTO -- "Tämä on kuin toisesta maailmasta", "Erilaista mutta kaunista", "Ihanaa nähdä tämä Maputossa". Keskellä Maputoa sijaitsevan valokuvanäyttelyn ovi käy tiuhaan. "Siskot"-näyttely on antanut muutamalle Maputon homoseksuaalille ensimmäistä kertaa julkisen puheenvuoron. On heinäkuu 2003 ja näyttely kohahduttaa monia.

Homoseksuaalisuus nähdään macho-­Mosambikissa yleensä naurettavana. Maalla homoseksuaalisuus on kuin sairaus. "Uskon, että isoisäni pyörtyisi, jos kuulisi, että homosek­suaaleja on olemassa" väittää Ana, kaupungissa elävä heteronainen. Kaupunkilaisena hän tietää homoista television ansiosta. Silti harva kaupunkilainenkaan hyväksyy homoseksuaalisuutta.

Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. ­Junior kertoo ilmapiirin kehittyneen myönteiseen suuntaan. "Nykyään näkee jo kaduillakin homoja avoimesti kävelemässä", hän sanoo. Vaikka on hänelläkin ollut vaikeuksia oman perheensä kanssa: "vanhempani ovat liian vanhoja ymmärtääkseen", hän huokaa.

Juniorin mielestä homojen elämästä kertova näyttely oli hyvä asia. "Näin ihmiset pääsevät lähemmäs todellisuuttamme." Monet näyttelyvieraat ovat samaa mieltä. Eräs kirjoittaa vieraskirjaan: "Tämä näyttely antaa kasvot mosambikilaisen yhteiskunnan toiselle puolelle ja monien mosambikilaisten elämälle". Myös paikalliset lehdet ovat suhtautuneet näyttelyyn avoimen myönteisesti.

Zaica on yksi valokuvanäyttelyn malleista. Mikä sai hänet asettamaan itsensä näytille ja paljastamaan kaikille oman seksuaalisuutensa? "Tärkeintä on olla oma itsensä välittämättä siitä mitä muut sanovat", Zaica vastaa. Hän ei pelännyt yleisön reaktioita, sillä hänen mielestään Mosambik on viime vuosina muuttunut liberaalimmaksi.

"Täällä elää hyvin. Homous ei ole rikos, ja ilmapiiri on suhteellisen avoin. Elän normaalin nuoren miehen elämää", Zaica tuumii. Juniorin mielestä asiat eivät ole aivan yhtä ruusuisia. "Kyllä julkisesti homona eläminen vaatii vahvuutta. Monet elävät piilossa", hän arvioi.

Mosambikilainen etsii harvoin suhteesta Suurta Rakkautta. Ihmiset haluavat turvaa ja toimeentulon takaajaa. Siksi se jolla on rahaa, saa mitä haluaa. On tavallista, ettei suhde niinkään perustu rakkauteen kuin rahaan. Siksi monelle tärkeintä ei ole, että on yksi ainoa kumppani.

Homoseksuaalit eivät ole poikkeus. "Suurin osa haluaa nauttia elämästään, ja harva etsii pysyvää rakkaussuhdetta" Junior toteaa.

Näyttelyn valokuvaaja, Ditte Haarlov-Johnsen, joka vietti kuukausia mallien kanssa, on samaa mieltä: "Heidän elämänsä on ehdottomasti keskittynyt hauskanpitoon: tärkeää on, että on tarpeeksi ruokaa, riittävästi olutta ja paljon miehiä. Eletään päivästä päivään, joskus tunnista tuntiin."

Zaica on eri mieltä. Vaikkei hän uskokaan yhteen ainoaan rakkauteen, on hän jo vuosia elänyt saman kumppanin kanssa. "Meitä on niin moneksi. Mielestäni uskollisuus on tärkeää", hän sanoo.


Ditte Haarlov-Johnsen on tanskalainen valokuvaaja, joka kuvasi syksyllä 2002 Maputon homoseksuaaleja ja heidän elämäänsä. Valokuvat esiteltiin yleisölle "Siskot"-nimisenä näyttelynä heinä-elokuussa 2003.

Ilmestynyt Kumppanissa 3/2004


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!