Ääni suvaitsevaisuudelle

Teksti: Ilkka Lehdonmäki

NäkökulmatDemokratiaVaalitIhmisoikeudetMuuttoliike ja pakolaisuusEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Kuva:  (Kuvaaja: Pekka Rahkonen

Rasismi ei vuosikymmenten saatossa ole juuri vähentynyt maailmasta sen paremmin kuin Suomestakaan. Onneksi rasismiin ja muuhun syrjintään suhtaudutaan sentään pääosin kielteisesti. Suomessa on myös käynnistetty useita projekteja, joiden tarkoituksena on parantaa maahanmuuttajien asemaa ja vähentää ulkomaalaisiin kohdistuvaa syrjintää. Työsarkaa kuitenkin riittää.

Suomessa asuu pysyvästi noin 110 000 ulkomaan kansalaista. Tämän lisäksi maassamme on jonkin verran ulkomaalaissyntyisiä henkilöitä, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Vuoden 1990 jälkeen kansalaisuus on myönnetty vajaalle 30 000 ihmiselle.

Muutaman vuoden takaisen Eurobarometri-tutkimuksen mukaan joka kymmenes suomalainen kokee eri etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten olemassaolon häiritseväksi. Myös muut tutkimukset antavat samansuuntaisia lukuja: suomalaisista noin 10-12 prosenttia pitää itseään hyvin rasistisina.

Vähiten toivottuja ovat somalialaiset ja arabit sekä venäläiset. Siis ryhmät, jotka joko erottuvat valtaväestöstä tai ovat perinteisen vihanpidon kohteena. Tutun näköiset ex-jugos­laavit ja läntisestä Euroopasta tulevat sen sijaan toivotetaan edes jollain tasolla tervetulleiksi.

Kielteisimmin maahanmuuttajiin suhtautuu vähän koulutettu, maaseudulla asuva keskustalainen ja myönteisimmin kaupunkilainen, vihreitä äänestävä nainen. 18-40-vuotiaat ovat suvaitsevaisempia kautta linjan kuin vanhemmat tai teinit.

Ulkomaalaisuuden pelko näkyi myös äänestyskäyttäytymisessä. Viime eduskuntavaaleissa useat puolueet olivat ottaneet maahanmuuttajia listoilleen, mutta valituksi ei vieläkään tullut ketään ulkomaalaistaustaista. Äänimäärät mitattiin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ennemminkin sadoissa kuin tuhansissa.

Kunnallisvaaleissa tilanne on todennäköisesti samansuuntainen. Ehdokkaita on kaikilla pääpuolueilla, mutta läpimeno on yhä varsin poikkeuksellista.

Rasismille sen sijaan on kysyntää. Rasistiset mielipiteet toivat eduskuntavaaleissa Tony Halmeelle äänivyöryn. Muukalaisvihaa huokuva Halme pääsi eduskuntaan yli 16 500 äänen voimin. Hän sanoo vihaavansa afrikkalaisia laiskureita, jotka tulevat tänne raiskaamaan meidän naisiamme, ja on sitä mieltä, ettei Suomeen pidä ottaa yhtäkään pakolaista.

Nyt hän aikoo eduskuntatyön lisäksi paaluttaa paikan itselleen myös Helsingin kunnallispolitiikassa. Toivoa sopii, että mahdollisimman harva kunnallisvaaliehdokas käyttää Halmeen oppeja vaalivoiton tavoitteluun.

Antoisia lukuhetkiä

 

PS. Vuonna 2005 enemmän Kumppania. Lehti muuttuu kuukausilehdeksi tammikuun alussa. Voit tilata Kumppanin itsellesi 12 eurolla (norm. 19,50). Vielä sinun ei tarvitse tehdä mitään. Lähetän sinulle kirjeen lokakuussa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!