Nukkekodin ovi raottuu

Marokkolaisnaiset saavat lisää oikeuksia perheen sisällä, kun uusi perhelaki astuu voimaan ensi vuoden helmikuussa.

Teksti: Hoslo Jiwa

IhmisoikeudetUskontoTasa-arvoNaisetAfrikkaPohjois-AfrikkaMarokko

Marokkolainen perhe. (Kuvaaja: Jean-Francois Maion

Viime vuosikymmenten YK-konferensseissa kansainväliset järjestöt ja yhteisöt ovat sitoutuneet vahvasti sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten oikeuksien parantamiseen. Monet järjestöt ovat tarttuneet toimeen sukupuolten välisen epätasa-arvon korjaamiseksi.

Tulokset ovat kuitenkin olleet vähäiset - ei siksi, että järjestöt olisivat tehneet virheitä, vaan koska naisten taloudellista itsenäisyyttä vaikeuttava yhteiskunnan rakenne on merkittävä tasa-arvoa rajoittava tekijä. Tuloksia saavutetaan ainoastaan vanhempien, koulutuslaitosten, koulutettujen uskonnollisten johtajien, hallitusten ja naisten itsensä yhteistyöllä.

Tämän vuoden maaliskuussa kymmenentuhatta naista marssi Marokon parlamenttiin vaatien perhelain muuttamista, sillä marokkolaisissa kodeissa naisilla ei juuri ole oikeuksia. Marssin järjesti naisjärjestö Union de l’Action féminine. Järjestö kertoi kampanjassaan useista rikkomuksista, joissa naisia oli esimerkiksi ajettu väkisin koteihinsa kuin vangit. Marokossa naiset ovat käytännössä miestensä omaisuutta ja miehet voivat erota heistä koska tahansa.

Suomalainen tutkija, tohtori Susanne Dahlgren on islamilaisen perhelain asiantuntija. "Useimmat arabimaat ovat siirtyneet ajassa taaksepäin ja vähentäneet naisten oikeuksia islamilaisessa laissa. Esimerkiksi Egypti, Irak ja Jemen ovat lakkauttaneet naisten oikeuksia, kuten joitakin oikeuksia, jotka sisältyivät moniavioisuuslakeihin. Marokon uudistukset ovat tervetulleita aikana, jolloin suuntaus näyttää olevan naisten oikeuksien vieminen islamilaisen lain nimissä", Dahlgren sanoo.
 

Ranska pesi kätensä

Naisia syrjivät avioerolait säilytettiin vuoden 1981 ranskalais-marokkolaiseen sopimukseen, jota Belgia ja Alankomaat kieltäytyvät allekirjoittamasta. Sopimus vei Ranskassa asuvien marokkolaisnaisten oikeudet ja siirsi heidät Marokon perhelain eli Mundawwana (Medouana)-lain piiriin.

Monet miestensä alistamat naiset eivät tunne Ranskan tai Marokon järjestelmiä eivätkä puhu sanaakaan arabiaa. He eivät tiedä, kenen puoleen kääntyä tai kuinka taistella oikeuksiensa puolesta.

Marokon perhelain mukaan eroa tahtovan miehen on ainoastaan ilmoitettava erohaluistaan marokkolaiselle perhetuomarille eli qadille tai "kieltää" vaimonsa. Naiselle lähetetään haaste, jossa kerrotaan aviomiehen tahdosta, ja vaaditaan häntä saapumaan marokkolaiseen oikeusistuimeen qadin kuultavaksi. Miehen velvollisuudet vaimoa kohtaan lakkaavat kolmen kuukauden kuluttua. Toisin kuin Euroopan unionin naisilla, marokkolaisilla naisilla ei ole oikeutta riitauttaa avioeroa.

Muun muassa tästä syystä Marokon hallituksen perhelakiin tekemät muutokset ovat erittäin tervetulleita. Ne astuvat voimaan helmikuussa 2005.
 

Velvollisuus totella poistuu

Marokon Suomen suurlähetystön attasean Abdellah M’Sahian mukaan on kaksi syytä, miksi Marokko päätti muuttaa lakia.

"Ensinnäkin naisjärjestöt painostivat hallitusta uudistamaan lain. Toiseksi kuningas totesi vuonna 1994, että näitä muutoksia tarvitaan. Marokon kalifin ominaisuudessa hän pyysi hallitusta aloittamaan lainmuutosprosessin."

Dahlgren muistuttaa kuitenkin, että Marokkoa hallitaan tiukalla kädellä ja vaikka nämä muutokset ovatkin parempaan suuntaan, niitä ei pidä erehtyä luulemaan aktiivisen demokratian osoituksiksi.

Kuinka lakimuutokset vaikuttavat marokkolaisnaisiin?

"Tärkein muutos on, että naisista tulee tasa-arvoisempia miesten kanssa. Suurin osa lakimuutoksista on sellaisia, jotka vaikuttavat naisiin suoraan. Vaimonsa kieltäminen ei enää jatkossa ole mahdollista, eikä enää riitä, että mies sanoo haluavansa erota, vaan hänen on tehtävä se lain valvonnan alla."

"Toinen suuri muutos on se, että naisten naimisiinmenon ikäraja nousee viidestätoista kahdeksaantoista. Naisen velvollisuus totella miestään kumotaan myös."

Vanhassa moniavioisuuslaissa miehen oli ilmoitettava vaimolleen aikeistaan ottaa toinen vaimo sekä kertoa uudelle vaimolle olevansa jo naimisissa. Tuomarin lupaa ei vaadittu. Uuden lain mukaan tuomarin on varmistettava, että aviomies kykenee huolehtimaan toisesta vaimosta yhtä hyvin kuin ensimmäisestä ja että hän pystyy tarjoamaan uudelle vaimolle yhtä hyvät elinolot.

Naiset saavat nyt myös oikeuden tehdä avioehtosopimuksen, jonka mukaan miehen on pidättäydyttävä toisen vaimon ottamisesta. Jos mies rikkoo tätä sopimusta, vaimolla on oikeus vaatia avioeroa.

Uusi laki vaikuttaa myös Suomessa asuvien noin kahdentuhannen marokkolaisen elämään.

"Avioliittolaki on nyt yksinkertaisempi. Marokon kansalaisten oli ennen rekisteröitävä avioliittonsa Marokossa ja suurlähetystön oli lähetettävä avioliittopaperit sisäministeriöön. Tähän meni yleensä kuukausia, jopa vuosia. Nyt riittää, että ulkomailla naimisiin menneet tuovat käännetyt paperit suurlähetystöön kahden muslimitodistajan kanssa", Abdellah M’Sahia kertoo.

Ilmestynyt Kumppani-lehdessä 6/2004


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!