Helsinki-Gran Canaria 1500 euroa

Maailman lentoliikenne syytää ilmakehään valtavan määrän kasvihuonekaasuja, mutta tämä ei estä sitä olemasta poliitikoiden lempilapsi.

Teksti: Tuomo Tarvas

MatkailuYmpäristöSaasteEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Maailman kiitotiet ovat ruuhkaisempia kuin koskaan. Koko maailmassa lentoliikenne kasvoi tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana noin viidenneksen viime vuodesta, käy ilmi kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATA:n tilastosta. Hurja kasvu selittyy osaksi lentoteollisuuden toipumisella sars-epidemiasta, mutta noususuhdanne näkyy pitkänkin ajan tilastoissa: neljän edellisvuoden aikana lentoliikenne lisääntyi reilun seitsemän prosenttia.

Koko matkailuteollisuudelle kuluvasta vuodesta odotetaan ennätysmäistä: maailman matkailujärjestö WTO arvioi matkustajamäärien kasvavan peräti kymmenyksen viime vuoteen nähden.

Kun ottaa huomioon lentoliikenteen valtavat saastepäästöt, on suorastaan uskomatonta, ettei ilmailu kuulu minkään ympäristöverotuksen eikä esimerkiksi Kioton sopimuksen piiriin. Polttoainetta verotetaan eri verran eri maissa, mutta haittaverotusta ei ole olemassa.

Maan Ystävien ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta arvioi, että lentoliikenteen poisjäämiselle on monia syitä, kuten Yhdysvaltojen ja EU:n johtava asema lentokoneiden valmistuksessa. Ratkaisevaksi Myllyvirta kuitenkin mainitsee poliittisen tahdon puutteen.

Myllyvirta pitää välttämättömänä, että lentoliikennettä lähdetään suitsimaan verotusta nostamalla.

"Ympäristöhaitat pitäisi ulkoistaa hintoihin. Lentoliikenteen verovapaus pitäisi saada pois ja kaikki kansainvälinen lentoliikenne pitäisi saada ilmastosopimukseen", Myllyvirta vaatii.

Päätöksellä lentoliikenteen suosituimmuusaseman poistamiseksi on kiire. Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen on laskettu kasvavan yli kolmanneksen seuraavan 20 vuoden aikana.

Myllyvirta pitää mahdollisena, että lentoliikenne voitaisiin saada mukaan seuraavaan "Kiotoon", eli vuoden 2012 jälkeiseen ilmastosopimukseen, jonka valmistelua aloitellaan parhaillaan.

"Riippuu koalitiosta. Jos Yhdysvallat saadaan mukaan kansainväliseen yhteisöön, voidaan ehkä tehdä kompromisseja, mutta jos Yhdysvallat jää pois, se on vaikeaa", Myllyvirta huomauttaa.

Päästölisä korottaisi roimasti lipunhintoja

Lentoliikenteen jatkuva kasvu näkyy myös päästölukujen radikaalina kasvuna. VTT:n Lipasto-tutkimuksen mukaan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt nousivat vuosina 1997-2003 reilun kolmanneksen. Määrään luetaan kotimaan lennot, lähtevät ja saapuvat ulkomaan lennot sekä ylilennot.

Hiilidioksidipäästöjen tarkastelu on lentoliikenteen kannalta olennaisinta, sillä yläilmakehän hiilidioksidipäästöillä on mahdollisesti jopa kahdeksankertainen kasvihuonevaikutus.

Halpalentoyhtiöiden Suomen-valloituksen alkaminen muutama vuosi sitten polki lentohintoja Suomessakin tasolle, joka sai monen kuluttajan hykerrellen hylkäämään raiteet ja expressbussien huminan.

Myllyvirta kuitenkin huomauttaa, että lentojen hinnat eivät ole missään suhteessa lentämisen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. Kun yhdellä kilowattitunnilla juna kulkee 10-20 kilometriä ja linja-auto 5-10 kilometriä, lentokone siirtyy sillä vain 700 metriä. Helsinki-Oulu -välin taittaminen lentokoneella kuluttaa yhdeksän kertaa enemmän energiaa kuin junalla matkustaminen.

Jos uljaiden suihkukoneiden tuottamat ympäristöhaitat ulkoistettaisiin hintoihin kokonaan, se paitsi vähentäisi päästöjä, myös parantaisi ekologisempien matkailumuotojen ja lähialuematkailun kilpailuasemaa. Yrityksetkin joutuisivat ajan myötä pohtimaan jokaisen Brysselin-palaverinsa tarpeellisuutta.

"Olen laskenut, että lentämisen ympäristöpäästöt tulisivat katetuiksi, jos lipun hintoihin lisättäisiin 100 euroa henkilöltä jokaista tuhatta matkakilometriä kohden. Kaava perustuu yksinkertaisiin laskutoimituksiin, ja lähteinä on kymmenkunta EU:n tai Suomen viranomaislähdettä", Myllyvirta kertoo.

Yhtä olennaista on tehdä juna- ja bussiliikenteestä entistä kilpailukykyisempää sekä paikallis- että kaukoliikenteessä. Suomessa on kehitys on ollut ravunkävelyä: kaupungit ovat pitäneet ennallaan tai laskeneet paikallisliikenteensä tariffitukia, mikä on vähentänyt käyttäjämääriä tuontiautojen ja kaupunkirakenteen sirpaloitumisen ohella. Valtio ei taas ole nähnyt järkeväksi ohjata autoveron odotettua suurempaa verokertymäänsä esimerkiksi kärsineen kaukobussiliikenteen elvyttämiseksi.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 1/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!