Maailma paloina 10-11

Teksti: Maippi Tapanainen

LyhyetEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

 

 Kuva: Nepalilaislapsia keinussa. (Kuvaaja:  Pirkko Valtonen / Suomen lähetysseuran kuva-arkisto)
 

Nepalin lapsikuolleisuus laskussa

Joka vuosi lähes 30 000 nepalilaista lasta kuolee elämänsä ensimmäisien elinkuukausien aikana, ja Nepal on kolmantena maailman lapsikuolleisuustilastossa. YK:n arvion mukaan Nepal saattaa kuitenkin onnistua vähentämään lapsikuolleisuutta jopa kahdella kolmasosalla vuoteen 2015 mennessä, huolimatta maan jatkuvista sisäisistä levottomuuksista.

Lapsikuolleisuutta laskevat onnistumiset ripulitautien ennaltaehkäisyssä, rokotuskampanjat, maanlaajuinen A-vitamiinin jakelu ja parantunut hengitystieinfektioiden kuten keuhkokuumeen hoito.

YK arvioi myös, että Nepal saattaa onnistua puolittamaan köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrän kymmenessä vuodessa. Kuilu rikkaimpien ja köyhimpien kansalaisten välillä on silti selvässä kasvussa.


"Velkahelpotus - vuosisadan petos"

(Kuvaaja: Janne Sivonen

Femme Globale -seminaarin vieraaksi Helsinkiin saapunut intialainen akateemikko Jayati Ghosh kutsui G8-maiden markkinoimaa velkojen helpotusta "vuosisadan petokseksi".

Ghosh sanoi, että länsimaiden kansalaisjärjestöjen kiireellisin tehtävä kehitysmaiden auttamiseksi on omien maidensa hallitusten painostaminen.

"Velkojen anteeksiantoon sidotut uusliberalistiset ehdot on poistettava kokonaan. Muuten pidän velkojen anteeksiannon peruuttamista parempana vaihtoehtona."

Toinen intialaisluennoitsija, professori Christina Sathyamala varoitti syntyvyyden säännöstelyn kääntyvän Intiassa usein naisia alentavien pakkokeinojen puolelle.

Sathyamala kertoi, että Intiankin hallitus on rajusti vähentänyt terveydenhuollon budjettivaroja. Köyhät sairaat jäävät joko kokonaan hoidotta tai äärimmäisen vähin varoin pystyssä pidetyn järjestelmän potilaiksi. Rikkaat intialaiset saavat huipputeknologista, modernia ja yksityisin sairasvakuutuksin kustannettua hoitoa. Tätä kautta Intia jopa tukee Britannian kaltaisten rikkaiden maiden valtiollisia järjestelmiä.

"On syntynyt terveysturismia. Intia tarjoaa valmiita hoitopaketteja länsimaille, koska meillä on tarjottavanamme äärimmäisen korkeatasoista hoitoa paljon länsimaita halvempaan hintaan."

 

 
 

Ylen Hyvä auttaa kehitysmaiden lapsia

Kehitysmaissa kuolee joka päivä 30 000 lasta turhaan puhtaan juomaveden tai riittävän ravinnon puutteeseen tai helposti hoidettaviin sairauksiin kuten malariaan, tuberkuloosiin tai ripuliin.

Yleisradion ja yhdeksän avustusjärjestön yhteinen, nyt jo neljättä kertaa järjestettävä Ylen Hyvä -kampanja kerää varoja Itä-Afrikan ja Etelä-Aasian lapsille, joita köyhyys erityisesti koettelee. Teemana on "Lapsi on lapsi kehitysmaassakin".

Ylen Hyvään osallistuvat useat Yleisradion tv-ja radiokanavat lähettämällä lokakuussa kampanjan teemaan liittyviä ohjelmia.

Kampanja huipentuu TV2:ssa perjantaina 28.10. nähtävään suoraan lähetykseen, joka tarjoaa koskettavia tarinoita, huumoria ja ensiluokkaisia viihdyttäjiä.

Keräysohjelman tekemiseen on haastettu useita Ylen ja TV2:n ammattilaisia, joiden reportaasien kautta tutustutaan afrikkalaisten ja nepalilaisten lasten elämään. Illan lähetyksessä on myös mukana useita maamme eturivin artisteja, kuten Stratovarius, Humane, Laura Malmivaara, Paula Koivuniemi, Kärkiryhmä, Sara Nunes ja Fork. Tahtipuikkoa kapellimestarina heiluttaa tuttuun tapaan Iiro Rantala ja mielenkiintoisia säveliä loihtii sähkökanteleestaan ilmaan nouseva tähti, 12-vuotias Anttu Koistinen.

Studiossa käydään keskusteluja illan teeman ympäriltä, ja vieraiksi saapuvat muun muassa kampanjan suojelija, tasavallan presidentti Tarja Halonen, arkkipiispa Jukka Paarma, tuore kehitysyhteistyöministeri Mari Kiviniemi sekä EU:n erityisedustajana Sudanissa toimiva Pekka Haavisto.

"Me suomalaiset voimme olla aidosti ylpeitä siitä, että asiamme ovat hyvin. Ei sen vuoksi pidä potea huonoa omaatuntoa, vaan iloita mahdollisuudesta auttaa muita", linjaa Ylen Hyvä -säätiön toiminnanjohtaja Riikka Kämppi.

www.ylenhyva.fi


Maailma valtaa radion

Uutisia ja ilmiöitä kehitysmaista ja ihmisoikeuksista voi seurata pian myös Lähiradion taajuudelta sekä verkon kautta (ihmisoikeudet.net/Audio/). Ihmisoikeusliitto ja Kumppani-lehti toteuttavat yhteishankkeena Maailma paloina -radio-ohjelmaa, jota lähetetään joka keskiviikko ja sunnuntai klo 9.45 ja 22.00.

Siinä missä kansainväliset uutistoimistot normaalisti puuttuvat vain kriiseihin ja katastrofeihin, Maailma paloina kertoo sellaisistakin asioista, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle. "Vietnamissa opetusministeri kielsi kotiläksyt", "Bangladeshissa siirryttiin juuri viisipäiväiseen työviikkoon säästösyistä", "Ugandan AIDSin ehkäisyä haittaa kondomipula" ovat vain muutamia aiheita.

Toisin kuin yleensä, sijansa Maailman paloissa saavat myös hyvät uutiset.

 

Kuva: Rehti paketti kahveeta. 

Entistä reilumpi kahvipaketti

Suomalaisiin ruokakauppoihin on tullut puolen kilon pakkaukseen pakattu reilun kaupan kahvi. Tummapaahtoinen Classic Reko -kahvi on valmistettu 100-prosenttisesti arabica-pavuista, ja sen paahtaa ruotsalainen kahvipaahtimo Arvid Nordquist. Aiempaa suurempi pakkauskoko sekä se, että kyseessä ei ole luomuviljelty kahvi, tekevät uutuudesta tämänhetkisiä reilun kaupan kahveja huomattavasti edullisempaa.

Classic Reko -kahvin pavut viljellään Nicaraguassa Cecocafen-osuuskunnassa sekä Kolumbiassa Aprocapi-osuuskunnassa. Osuuskuntien viljelijät saavat reilun kaupan järjestelmässä tekemästään työstä kohtuullisen korvauksen, ja heille taataan turvalliset työskentelyolosuhteet.

Reilun kaupan lisätulojen avulla Cecocafen-osuuskunta on muun muassa tukenut viljelijöiden lasten kouluttamista, perustanut naisten luotto-ohjelman sekä rakentanut aurinkopaneeleilla toimivan laaduntarkkailulaboratorion.

Uutuuskahvi on tullut syyskuun alussa myyntiin kaikkiin Prismoihin, useimpiin S-marketeihin ja Euromarketeihin sekä muutamiin Valintataloihin.

 

 Kuva: Se on leijona. (Kuvaaja: Mauri Rautkari)
 

Villieläimiä Amerikkaan?

Joukko tiedemiehiä yhdysvaltalaisesta Cornellin yliopistosta on julkaissut hurjalta kuulostavan ehdotuksen Afrikan ja Aasian villieläimien suojelemiseksi.

Tiedemiesten mukaan isoja Afrikan ja Aasian nisäkkäitä kuten elefantteja, leijonia ja gepardeja voidaan suojella tehokkaammin siirtämällä niitä Pohjois-Amerikan mantereelle. Tiedemiehet väittävät, että tämänkaltainen siirto rikastuttaisi mantereen luonnon monimuotoisuutta, sillä aikoinaan Pohjois-Amerikassa asui isoja nisäkkäitä kuten sapelihammastiikereitä. Villieläinten siirrosta olisi hyötyä myös ekoturismille, tiedemiehet kirjoittavat Naturen-aikakauslehdessä.

Villieläinten siirtoehdotus on nostattanut voimakkaita tunteita. Vastustajat ovat huomauttaneet, miten eläinten siirto vieraaseen ekologiseen ympäristöön on aiheuttanut vakavia ympäristöongelmia. Hyvä esimerkki on Australiasta, missä sekä Englannista tuotu kanilaji että Etelä-Amerikasta tuotu myrkyllinen sammakkolaji ovat rasittaneet ympäristöä.

Kehitysmaat ja luontoaktivistit ovat myös vahvasti sitä mieltä, että villieläinten siirrot Afrikasta ja Aasiasta vaarantaisivat alueiden kestävää kehitystä.


Nälkä lähtee pähkinätahnalla

"He ovat pieniä ja näyttävät sikiöiltä, kun he tulevat meille, mutta syötyään Plumpy'nutia he näyttävät oikeilta lapsilta", sanomalehti International Herald Tribune siteerasi nigeriläistä sairaanhoitajaa elokuun alussa.

 

Kuva: Plumpy'nut. 

Nigeriä koettelee ruokapula kuivuuden ja muiden luonnon vitsausten takia. YK:n mukaan joka viides Nigerin lapsista kärsii aliravitsemuksesta, johon kuolee 60 prosenttia maan alle viisivuotiaista lapsista.

Plumpy'nutin nimi tulee kahdesta englannin kielen sanasta: plump (lihava, roteva, tukeva) ja nut (pähkinä). Plumpy'nut on ranskalaisen tiedemiehen Andre Briendin keksintö, suklaamainen pähkinätahna, joka koostuu maapähkinöistä, maidosta, vitamiineista ja mineraaleista. Tuote niitti mainetta Darfurin kriisin aikana Sudanissa.

Plumpy’nut sopii kaikille lapsille, jotka pystyvät syömään kiinteää ruokaa. Äidit vievät sitä mukanaan kotiin, eikä aliravittuja lapsia tarvitse kantaa kenttäsairaalan hoitoon.

Plumpy’nutin suurin etu on, että sitä ei tarvitse sekoittaa veteen kuten äidinmaidonkorviketta. Likainen ja saastunut vesi on yksi suurimmista syistä lasten korkeaan kuolleisuuteen kehitysmaissa. Vain kaksi pähkinätahna-annosta päivässä, ja lasten paino voi kohota jopa 500-1000 grammaa viikossa.

Plumpy’nut säilyy kaksi vuotta ja on halvempi kuin tutut maitopohjaiset lastenruoat. Ranskalainen Nutriset, joka on erikoistunut humanitaariseen ravinnontuotantoon, valmistaa plumpy’nutia muun muassa Malawissa ja Nigerissä. Yhtiö on myös osoittanut halukkuutta yhteistyöhön paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa.

 

 Kuva: Matiur Rahman.
 

Journalisti Matiur Rahmanille Aasian Nobel

Vuoden 2005 journalismin, kirjallisuuden ja mediantaiteen Ramon Magsaysay -palkinnon on saanut bangladeshilainen toimittaja Matiur Rahman. Palkinto myönnettiin Rahmanille tämän työstä journalistina, erityisesti hänen toiminnastaan happohyökkäyksiä vastaan.

Bangladeshissa joka vuosi noin kolmensadan ihmisen kasvot tuhotaan heittämällä niille happoa. Uhri on useimmiten nuori nainen, jonka kasvot mies turmelee kostoksi avioliitosta tai seksistä kieltäytymisestä.

Matiur Rahman on 1944 syntynyt toimittaja, joka työskenteli 21 vuotta sosialistisessa Ekota-viikkolehdessä mutta luopui sittemmin politiikasta ja keskittyi journalismiin. Hän perusti vuonna 1998 Prothom Alo (Ensimmäinen valo) -sanomalehden. Lehdessään Rahman on suominut niin hallitusta kuin oppositiotakin ja hyökännyt voimakkaasti korruptiota, terrorismia ja ihmisoikeusloukkauksia vastaan.

Rahmania on kutsuttu Bangladeshin positiivisen sosiaalisen ja kulttuurisen muutoksen suunnannäyttäjäksi. Prothom Alossa hän on tuominnut paitsi haponheiton myös kirjoittanut HIV:sta ja huumeiden väärinkäytöstä ja syyttänyt äärimuslimiryhmiä militanttiudesta ja väkivallan lietsonnasta. Rahmanin provokatiivinen rohkeus on johtanut siihen, että ääriryhmät ahdistelevat ja uhkailevat häntä, ja hallitus on haastanut hänet oikeuteen lehdessä julkaistujen kriittisten artikkeleiden vuoksi.

Aasian Nobeleiksi kutsuttuja, 50 000 dollarin suuruisia Ramon Magsaysay -palkintoja on jaettu vuodesta 1957. Palkinto on saanut nimensä Filippiinien kolmannen presidentin, maata toisen maailmansodan jälkeen johtaneen Ramon Del Fierro Magsaysayn mukaan. Palkintoja myönnetään kuudelta elämänalueelta, ja tänä vuonna Matiur Rahamanin lisäksi palkittiin muun muassa indonesialainen korruptiota vastaan taisteleva Mashumi Teten ja laosilainen yhteisöaktiivi Sombhat Somphone. Rauhan ja kansainvälisen ymmärryksen edistämisestä myönnettävää RMA-palkintoa ei tänä vuonna myönnetty lainkaan.


Köyhyys tappaa enemmän kuin mikään katastrofi

Köyhät köyhtyvät, kertoo YK:n vuoden 2005 Inhimillisen kehityksen raportti. Myös rikkaat rikastuvat, ja niinpä maailman viisisataa rikkainta ihmistä ansaitsee enemmän kuin köyhimmät 416 miljoonaa yhteensä.

Rahan lisäksi moni muukin asia jakautuu epätasaisesti: tämän päivän sambialainen elää kolmekymmentävuotiaaksi yhtä suurella todennäköisyydellä kuin britti kotimaassaan vuonna 1840.

Köyhyys tappaa ihmisiä tehokkaammin kuin mikään katastrofi. Jokaisen päivän jokaisena tuntina 1200 lasta kuolee sen seurauksiin.


Ilmaisunvapaus uhattuna WSIS -kokouksen isäntämaassa

Tietoyhteiskuntakokous WSIS pidetään lokakuun puolivälissä Tunisiassa. Maan hallituksen oma nuiva suhtautuminen ihmisoikeuksiin ja tiedonkulkuun kävi ilmi, kun se esti toimillaan ensin Tunisian journalistiliiton (SJT) kokouksen ja heti perään Tunisian ihmisoikeusliiton (LTDH) konferenssin.

Tunisian ihmisoikeuksien "musta viikko" on järjestöjen mielestä osa meneillään olevaa maan hallituksen perusoikeuksiin kohdistamaa hyökkäystä, johon on kuulunut myös järjestöjen edustajiin kohdistunutta fyysistä ja sanallista väkivaltaa.

Joukko järjestöjä, muun muassa SJT ja LTDH sekä kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö IFHR ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa ne vaativat Tunisian hallitusta kunnioittamaan ihmisoikeussopimuksia, erityisesti ilmaisun ja yhdistymisen vapautta. Lisäksi ne pyysivät lokakuussa WSIS -konferenssiin osallistuvia maita painostamaan Tunisian hallitusta noudattamaan kansainvälisiä velvoitteitaan.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10-11/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!