Miehityksen lapset

Israel vetäytyi syyskuussa Gazan kaistalta 38 miehitysvuoden jälkeen. Tuija Hakkarainen vietti lähes koko viime vuoden Gazassa eri pakolaisleireillä ja kuvasi näkemäänsä palestiinalaisten kärsimystä erityisesti perheiden näkökulmasta.

Teksti: Tuija Hakkarainen

HallintoIhmisoikeudetLapset ja nuorisoAasiaLähi-itäIsraelPalestiina

Kuva: Palestiinalaisia lapsia (Kuvaaja: Tuija HakkarainenMoni palestiinalaisvauva kuulee ensimmäisenä sotatoimien äänet tai äitinsä itkun. Vanhemmat rakastavat lapsiaan ja yrittävät hoivata heitä hyvin, mutta mahdollisuudet ovat vähissä. Aliravitsemus vaarantaa jo odotusaikana äitien ja lasten terveyden. Monesti naiset ovat synnyttäneet tarkastusasemilla, kun sairaankuljetus ei ole päässyt läpi.

Leikki-ikäisillä lapsilla ei monillakaan ole lainkaan leluja. He pelaavat jalkapalloa kujilla, joita tulitetaan helikoptereista, tai keräilevät ammusten hylsyjä ja tuhoutuneiden talojen mustuneita tarvikkeita. He tiedostavat kuoleman olevan lähistöllä koko ajan. He miettivät jo pieninä, elävätkö he itse vielä huomenna tai saapuvatko isä ja äiti koskaan takaisin, jos nämä lähtevät käymään asioilla.

Musertava köyhyys

Gazan kaistalla asuu noin 1,4 miljoonaa ihmistä. He kärsivät miehityksen aiheuttamasta eristyksestä joka päivä. Israelin sotilaat surmasivat jatkuvasti ihmisiä ja tuhosivat koteja jättäen tuhannet asunnottomiksi.

 

 Kuva: Palestiinalaisia lapsia. (Kuvaaja: Tuija Hakkarainen)
 

Lähes 30 vuotta kestänyt miehitys romahdutti kansanterveyden. Ihmisiä kuolee paljon huonojen elinolojen vuoksi. Sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, syövät ynnä muut ovat surmanneet paljon väestöä, koska ihmisillä ei ole ollut mahdollisuutta tarpeellisiin tutkimuksiin, seurantaan, hoitoon ja kuntoutukseen.

Yli 70 prosenttia väestöstä elää avustuselintarvikkeiden varassa ja lähes yhtä moni kärsii työttömyydestä. Valtaosan tulot jäävät YK:n määrittelemän köyhyysrajan alle, ja kolmannes Gazan alle 5-vuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta. Alueella on paljon yksinhuoltajia ja orpoja, kun toinen tai pahimmassa tapauksessa molemmat vanhemmista on surmattu tai vangittu.

 

Kuva: Palestiinalaisia lapsia. (Kuvaaja: Tuija Hakkarainen) 

Perheestä huolehtiminen näissä oloissa on järkyttävän vaikeaa. On henkisesti raskasta olla pakolainen kolmannessa polvessa. Itsenäiseen toimeentuloon ei ole mahdollisuutta, ja jatkuva pelko perheenjäsenten kuolemasta ahdistaa.

Palestiinalaisperheen isä haluaa turvata perheelleen kodin, ravinnon ja muut elämän perustarpeet. Työn saaminen on vaikeaa. Ja vaikka saisikin työpaikan, liikkumisrajoitukset, ulkonaliikkumiskiellot ja tarkastusasemat ovat usein estäneet työhön kulkemisen. Elintarvikkeita ja muuta on kaupan, mutta väestöllä ei ole varaa ostaa niitä.

Nöyryytettyinä ja pakotettuina turvautumaan muiden apuun joutuvat palestiinalaiset vanhemmat vielä usein suremaan surmansa saaneita lapsiaan. Näin useita surullisia tapauksia, joissa vanhemmat hautasivat Israelin hyökkäyksissä surmansa saaneita pienokaisia. Yksissä hautajaisissa olimme kaikki saada surmamme, kun israelilaisesta helikopterista alettiin tulittaa kesken vauvan hautaamisen. Kuolleen vauvan äiti katsoi liikkumattomana kopteria kyynelten valuessa poskia pitkin.

Murheellisia tarinoita

Rafahissa Gazan eteläosassa näin itse viime toukokuussa, millaista arkipäivä saattoi olla. Helikoptereista tulitettiin päivin ja öin summittaisesti suoraan ihmisiä kohti. Taloja tuhottiin pommittamalla erityisesti öisin. Moni perhe kuoli nukkuessaan. Yhdessä yössä satoja ihmisiä saattoi jäädä asunnottomiksi.

Kuva: Palestiinalainen lapsi (Kuvaaja: Tuija Hakkarainen

Ihmiset menettivät kotiensa tuhoutuessa kaiken omaisuutensa. Tapasin perheitä, joilta on parin vuoden aikana tuhoutunut koti kaksikin kertaa. Eräästä perheestä oli vuosia sitten Israelin iskiessä kuollut isoäiti, äiti ja kaksi lasta. Lisäksi kaksi lapsista haavoittui vakavasti: yksi pojista sokeutui, ja tytär sai pahan aivovaurion seinän palasen osuessa hänen päähänsä.

Isä oli koonnut lapsille ja itselleen asumuksen raunioihin. Heidän kotiinsa osui uudelleen miehittäjän ammus, joka tuhosi kodin katon ja päätyseinän sekä vähäiset hankitut kodintarvikkeet. Isä on kuitenkin tyytyväinen, ettei tällä kertaa heistä kukaan saanut surmaansa.

Samanlaisia murheellisia elämäntarinoita kuulin ja näin monissa muissakin paikoissa Gazassa. Jäljelle jäivät rauniot, kuolleet, haavoittuneet ja surijat, panssarein ja raivaustraktorein sileäksi pistetyt oliivipuut ja muut viljelykset, ajokelvottomiksi myllätyt kadut ja rikotut kaupat.

Ei lapsuutta

Lapset piirsivät mielellään, kun annoin heille kasan paperia ja värikyniä. He piirsivät rikkoutuneen kodin, taivaalle israelilaisen kopterin ja maahan kuolleita. He kertoivat kuvista: "Kotini pommitettiin ja äiti kuoli. Koulumatkalla ystäväni ja veljeni kuolivat. Isä ja veljeni haavoittuivat, kun tulivat kaupasta. Luokkakaverini kuoli pulpettiin, kun miehittäjäsotilaat tulittivat koulua. Isä ei tullut koskaan kotiin työstä, hänet vangittiin ja hän katosi."

 

Kuva: Palestiinalainen verinen lapsi. (Kuvaaja: Tuija Hakkarainen) 

Koululaiset pitävät opiskelusta; kotiläksyt tehdään huolella ja kirjoja arvostetaan. Koulukirjat kiertävät lapselta toiselle, mutta silti niitä on liian vähän. Koulut on usein pidetty kiinni Israelin pahimpien hyökkäysten aikana, mutta silti useita lapsia on kuollut kouluissakin. Ahkerista koululaisista suurin osa on hyvin taitavia. Tarkastusasemien ollessa kiinni opettajat ja opiskelijat eivät pääse kouluihin.

Kaikki lapset tarvitsisivat harrastuksia. Palestiinalaislapsilta puuttuvat välineet, paikat ja ohjaajat. Monet lapset ja nuoret ovat taiteellisesti lahjakkaita ja hyviä urheilijoita. Kirjat, pelit ja vaikkapa elokuvat tarjoaisivat palasen lapsuutta. Internet antaisi mahdollisuudet opiskeluun ja kansainväliseen ystävyyteen.

 

Jos haluat auttaa palestiinalaislapsia alkamalla kummiksi, voit tiedustella seuraavista yhdistyksistä:

-Kummilapset Gazan alueelta: Palestiinalaislasten kummit ry, 050-5356511, kummit@surfeu.fi

-Kummilapset Libanonin palestiinalaispakolaisten leireillä: Arabikansojen Ystävyysseura AKYS, 050-5603706, akys@kaapeli.fi

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10-11/2005


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!