Sammakosta banaanityöntekijöiden pelastava prinssi

Mihin me enää reilun kaupan banaaneja tarvitsemme, kun kaikilla Suomessa myytävillä Chiquitoilla on nyt ympäristöjärjestön sertifikaatti?

Teksti: Lauri Haapanen

IhmisoikeudetTyöReilu kauppaKauppaMaatalous ja maaseutuYmpäristöEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

 

 Kuva: banaanityöntekijä. (Kuvaaja: Hanna Weselius)
 

Lokakuun alusta alkaen Chiquita-banaanien soikiotarrassa on poseerannut viehkon Miss Chiquitan seurana vihreä sammakko.

Uuden ilmeen viesti on tämä: kaikki Chiquitan pohjoismaihin tuomat banaanit tulevat vastaisuudessa tiloilta, joilla on Rainforest Alliance -ympäristösertifikaatti.

Sinänsä kyseinen sertifikaatti - aikaisemmalta nimeltään Better Bananas - ei ole Chiquitalle uusi juttu. Markkinoinnissaan banaanijätti ei ole sitä kuitenkaan juuri käyttänyt.

"Viimeisetkin Chiquitan omat viljelmät saivat Rainforest Alliance -sertifioinnin vuonna 2000, ja sen jälkeen olemme keskittyneet sopimusviljelijöiden tilojen sertifiointeihin", kertoo Chiquita Nordicin markkinointiassistentti Sanna Tapio.

Noin puolet Chiquitan banaaneista tulee sopimusviljelijöiltä, ja sertifioitujen banaanien osuus Chiquitan maailmanlaajuisesta myynnistä on Sanna Tapion mukaan jo 80-90 prosenttia.

 

Rainforest Alliance perustettiin vuonna 1987. Se on Euroopassa kuitenkin yhä varsin tuntematon, sillä sen reilusta 30 000 jäsenestä valtaosa asuu järjestön kotimaassa Yhdysvalloissa.

"Rainforest Alliance -sertifikaatti auttaa viljelijöitä kilpailemaan maailmanlaajuisilla markkinoilla, suojelemaan ekosysteemiä, josta he ovat riippuvaisia, ja muokkaamaan maataan tuottoisaksi ja hyvinvoivaksi", kuvailee kestävän maatalouden päällikkö Chris Wille. Hän työskentelee Rainforest Alliancen Costa Rican toimistossa.

Sertifikaatin tultua käyttöön esimerkiksi metsien hakkuut Chiquitan plantaasien laajentamiseksi on kielletty, eroosiota ja torjunta-aineiden leviämistä estetään puita ja pensaita istuttamalla ja työntekijät saavat lisäpalkkaa 48 viikkotunnin ylittävältä työajalta.

Rainforest Alliance kertoo esitteissään avoimesti, että se saa merkittävän osan rahoituksestaan hallitukselta ja yhteistyöyrityksiltään. Sitä ei kuitenkaan pidetä kansalaisjärjestöpiireissä pelkkänä yritysimagoiden viherpesijänä vaan luottamuksellisena toimijana, joka on muun muassa suurin Forest Stewardship Council (FSC) -sertifikaattien myöntäjä. FSC on ainoa ympäristöjärjestöjen hyväksymä metsäsertifikaatti.

Rainforest Alliance myöntää sertifikaatteja eri aloille maa- ja metsätalouteen sekä turismiin. Banaaniviljelmiä järjestö on sertifioinut 610 neliökilometriä eli hieman yli kolme kertaa Helsingin maapinta-alan verran.

 

Eettisen kuluttamisen suosio on kasvamaan päin, eikä vähiten vuosituhannen vaihteessa Suomeen rantautuneiden reilun kaupan tuotteiden ansiosta. Reilun kaupan taajaan kasvavan tuoteperheen lippulaivalla, banaaneilla, on jo kahdeksan prosentin osuus Suomen banaanimarkkinoista.

 

 Kuva: Chiquitan banaanien uusi logo.
Chiquitan banaaneilla on lokakuusta lähtien uusi logo

Chris Wille painottaa, että Rainforest Alliance ja reilu kauppa ovat lähtökohdiltaan hyvin samanlaisia järjestelmiä.

Rainforest Alliancen ainutlaatuisuus on hänen mielestään siinä, että järjestelmä ottaa tasapuolisesti huomioon sekä ympäristön, eettisyyden että talouden.

"Reilu kauppa on kehitetty pohjoisessa ja se pyrkii auttamaan osuuskunniksi yhdistyneitä pienviljelijöitä. Rainforest Alliance on puolestaan kestävän kehitykseen tähtäävä systeemi, joka on kehitetty etelässä ja joka pyrkii auttamaan kaikkia viljelijöitä, työntekijöitä ja luontoa."

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tuotepäällikkö Tuulia Syvänen kummastelee Willen käsityksiä: Reilu kauppa ei ole syntynyt pohjoisessa vaan meksikolaisten kahvintuottajien aloitteesta. Reilu kauppa ei ole myöskään tarkoitettu vain osuuskunnille vaan kaikille laillisille järjestäytymismuodoille.

Syvänen pitää Chiquitaa edelläkävijänä muihin suuriin banaaniyhtiöihin verrattuna, mutta korostaa, että baananeissa on yhä eroja. Hänen mielestään Rainforest Alliance -sertifikaatista puuttuu kaksi reilun kaupan keskeistä elementtiä: takuuhinta ja reilun kaupan lisä.

"Lähdemme siitä, että palkan on katettava elinkustannukset. Ei riitä, että viljelijä saa oman maansa tai (kansainvälisen työjärjestön) ILO:n kriteerien mukaisen minimipalkan."

Takuuhinnan päälle maksettavalla reilun kaupan lisällä tuottajayhteisö voi kunnostaa koulua, palkata terveydenhoitajan tai hankkia vaikkapa tuotantoon liittyvää koulutusta.

"Ihmiset paikan päällä tietävät parhaiten, millaisiin hankkeisiin haluavat rahansa käyttää. Missään muussa kuin reilun kaupan järjestelmässä tällaista jatkuvan kehityksen näkökulmaa ei ole", Syvänen selvittää.

Ympäristökriteereidensä puolesta järjestelmät ovat Syväsen arvion mukaan jokseenkin samanlaisia, tosin reilun kaupan banaanikriteereissä kiellettyjen kemikaalien lista on kattavampi ja rikkaruohomyrkkyjen käyttö kokonaan kielletty.

"Reilun kaupan merkki on ennen muuta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden merkki. Eli uskomme, että kun ihmisten asiat ovat kunnossa, he voivat pitää huolen myös ympäristönsä asioista."

 

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen tiedottajan Jukka Pääkkösen mielestä Chiquita on viime vuosina satsannut onnistuneesti yritystoimintansa eettisiin kysymyksiin.

"Kaikilla banaanijäteillähän on jokin läpyskä, jolla markkinoidaan sosiaalista mielenlaatua ja ympäristöystävällisyyttä, mutta nämä Chiquitan käyttämät järjestelmät ovat aika laajalti hyväksyttyjä ja kohtalaista arvonantoa nauttivia", Pääkkönen toteaa.

Hän pitää erityisen huomionarvoisena, että Chiquita on hankkinut omistamilleen tiloille Rainforest Alliancen ohella sosiaalista vastuuta edellyttävän SA-8000-sertifikaatin sekä allekirjoittanut kansainvälisen ay-liikkeen IUF:n kanssa ainoana banaanialan yrityksenä ILO:n raamisopimuksen. Se käsittelee työntekijöiden järjestäytymis- ja sopimusoikeuksia sekä muun muassa työturvallisuutta koskevia kysymyksiä.

"Ay-liikkeen näkökulmasta työoloja pystytään valvomaan parhaiten silloin, kun työntekijöillä on oma ammattiliitto, jolla on oikeus neuvotella asioistaan. Niin kauan kun ulkopuolinen sertifioija käväisee silloin tällöin tarkistuskäynnillä, on vaarana, että asiat hetkellisesti paranevat ja sitten palataan takaisin normaaliin päiväjärjestykseen."

Vasta aika näyttää, miten konkreettisiin ja pysyviin muutoksiin sertifikaatit ja raamisopimukset johtavat. Pääkkösen mielestä Chiquitalle on kuitenkin syytä antaa kannustusta siitä, että se on tehnyt täyskäännöksen pahamaineisesta menneisyydestään.

"Tällaisia ponnisteluja ei ole syytä ampua alas, koska on paljon firmoja, jotka toimivat täysin häikäilemättömästi ja joita ei kiinnostaa hevon häntää nämä sosiaalisen vastuun asiat", hän tuumii mutta kertoo itse valitsevansa ostoskoriinsa reilun kaupan banaaneja – jatkossakin.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10-11/2005


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!