Levyarvostelut

Kronos Quartet and Asha Bhosle: You’ve Stolen My Heart

Intialainen elokuvamusiikki oli ilmiömäisen kaikkiruokainen laji jo vuosikymmeniä sitten, jolloin musiikkityylejä ja genrejä vain ani harvoin sekoiteltiin. Intialaisen elokuvan ääniraidalta saattoi ja saattaa yhä kuulla kaikuja aivan mistä päin maailmaa tahansa, ja silti kokonaisuus oli ja on epäilyksettä intialainen. Eräs suurimmista sikäläisistä elokuvamusiikin säveltäjistä oli Rahul Dev Burman (1939-94), jonka oikukkaan lumoavat sävelmät ovat nyt vietelleet myös erään tunnetuimmista nykymusiikkiorkestereista, amerikkalaisen Kronos-kvartetin äänittämään albumin pelkkää Burmania.

Ensitahdit synnyttävät vaikutelman, että kahden vaikutteille avoimen kaikkiruokaisen kohtaamisessa Burman on ahmaissut Kronoksen, jonka omasta jousisoinnista etenkään albumin alkupuolen kappaleissa ei löydy kuin ohimeneviä häivähdyksiä. Oikeastaan kyse on pikemminkin tasaveroisuudesta, vapaaehtoisesta antautumisesta uuteen soundiin ja uuteen musisoimisen tapaan enemmän musiikin itsensä kuin bändin brändin ehdoilla. Laulut eivät nimittäin myöskään kuulosta elokuvamusiikin kopioinnilta – vaikka laulusolistina onkin Burmanin leski Asha Bhosle.

Asha Bhosle on Intiassa melkein yhtä jumaloitu laulaja kuin isosiskonsa Lata Mangeshkar, eikä jo korkeahko ikä mitenkään kuulu hänen ällistyttävän kirkkaassa äänessään. Jo pelkästään se, että albumin kahdestatoista kappaleesta kahdeksalla on laulusolisti, tekee siitä Kronoksen ehkä helpoimman levyn, mutta tämä ei ole mikään moite, päinvastoin. Kuten ei ole mitään vikaa siinäkään, että tämä on varmasti myös Kronoksen hauskin levy, sillä sovituksissa pilkahtelee huikea määrä veikeitä yksityiskohtia, joiden humoristisuus ei voi olla tahatonta.

Debashish Bhattacharya: Calcutta Slide-Guitar

Debashish Bhattacharya esiintyi ensimmäisen kerran Intian radiossa vuonna 1967. Hän oli tutustunut soittimeensa, slide-kitaraan, vain vuotta aikaisemmin. Ja hän itse oli neljän vanha. Ei siis ole varsinaisesti yllättävää, että Bhattacharya on nykyään soittimensa suvereenisti hallitseva virtuoosi. Ei varsinkaan, kun saa kuulla hänen saaneen klassisen intialaisen musiikkikoulutuksen.

Debashish Bhattacharyan oma musiikki ei tästä taustasta huolimatta ole klassista. Pohjoisintialainen raga on silti senkin pohjalla, ja tämän levyn yhdellä raidalla myös eteläintialainen karnaattinen perinne. Bhattacharya modernisoi traditiota hyvin hienovaraisella tavalla. Esimerkiksi yhtyeen kokoonpano on täysin klassinen: Bhattacharya kitaroissa, hänen sisaruksensa Subhasis Bhattacharjee tabloissa ja Sutapa Bhattacharya tamburassa.

Modernius tosin on läsnä jo hänen soittimessaan, jonka alkumuoto on Intiassa suhteellisen nuori tulokas. Ensimmäinen havainto Kalkutassa oli vuonna 1929, ja Bhattacharyan itse rakentamat instrumentit ovat kehittäneet siitä ikään kuin intialaisemman. Tällä levyllä hän soittaa kolmea erikokoista, jo pitkälle erikoistunutta kitaraa: yhdessä on 22 kieltä, toisessa 14 ja kolmas on pikkuinen slide-ukulele.

Jokainen niistä laulaa melodioita, joiden luonnollisesti virtaavaa kauneutta kuuntelisi loputtomiin.

Re:Orient Festivalen Volym Ett

Ingen talar svenska! Näin riemukkaasti julisti eräänä vuonna tukholmalaisen Re:Orient -festivaalin juliste, eikä kukaan tosiaankaan puhu ruotsia myöskään festivaalin konserttiäänityssarjan ensimmäisellä levyllä, jonka orienttikäsitys muuten on sangen vapaamielinen. Aloitukselle on koottu vuodesta 1993 järjestetyn festivaalin esityksiä taiteilijoilta, jotka ovat kotoisin Marokosta, Makedoniasta, Afganistanista, Syyriasta, Irakista, Ranskasta, Malista, Serbiasta ja Moldaviasta. Tästä litaniasta jo saa aavistuksen tarjonnan monipuolisuudesta, josta tämän levyn kokoajat ovat kuitenkin onnistuneet rakentamaan sujuvasti etenevän kokonaisuuden.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10-11/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!