Havainnollisesti velasta

Damien Millet & Eric Toussaint: Who owes who? 50 questions about world debt.
Zed books & CADTM 2004.

Teksti: Teppo Eskelinen

VelkaEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Kehitysmaiden velkataakkaan liittyviä pysäyttäviä lukuja riittää. YK:n kehitysohjelman UNDP:n sivuilta löytyvän arvion mukaan velanhoitokulujen käyttäminen inhimilliseen kehitykseen säästäisi 10 000 ihmishenkeä päivässä. Toisen laskelman mukaan kehitysmaat ovat jokaista vuonna 1980 lainannutta velkadollariaan kohden maksaneet takaisin 7,5 dollaria ja ovat vielä velkaa 4 dollaria.

Mutta mistä tässä järjestelmässä todella on kyse ja mitä sille voisi tehdä?

Belgialaisen CADTM-järjestön ja Ranskan Attacin julkaisema "Who owes who?" kertoo sen kansantajuisesti. Damien Millet ja Eric Toussaint ovat valinneet kirjansa formaatiksi kysymys-vastaus-muodon, ja ratkaisu tuntuu toimivalta. 50 velka-aiheista kysymystä risteilevät aiheiltaan velan historiasta globalisaatioon ja talousinstituutioista velkaliikkeeseen.

Kysymykset ovat sikäli hyvin valittuja, ettei kirjan lukemisen jälkeen mieleen helposti nouse tarkentavia jatkokysymyksiä. Muutamiin sivuihin mahtuvat vastauksetkin ovat pääsääntöisesti tarpeeksi tyhjentäviä, vaikka kirjan alle 200 sivun mitta asettaakin omat rajoituksensa. Runsaat grafiikat käyvät rautalangasta silloin, kun asia uhkaa mennä monimutkaiseksi.

Kirjoittajien julkilausuttu tavoite on osoittaa, että kehitysmaiden velka on "ideologinen fiktio". Toisin sanottuna köyhillä mailla ei ole moraalista vastuuta velasta, eikä velkahelpotuksia voi pitää hyväntahtoisina kädenojennuksina, vaan velkojen täydellistä mitätöintiä on vaadittava jo oikeudenmukaisuuden nimissä.

Juuri oikeudenmukaisuuden vaatimus onkin kirjoittajien keskeinen lähtökohta. Vaikka Millet ja Toussaint pohtivat myös muita näkökulmia, kirjan tyylille ominaista on huomauttaa esimerkiksi, että "orjuuden vastustajatkaan eivät aikoinaan kyselleet toimintansa taloudellisia vaikutuksia vaan sitä, mikä on oikein".

Kirjan luettuaan ymmärtää vähintäänkin sen, että velkojen mitätöinti ei juuri muuttaisi rikasta maailmaa, mutta se siirtäisi valtaa pois velkojien käsistä. Kuitenkin juuri vallasta luopuminen näyttääkin olevan kaikkein vaikeinta. Velka on lähes täydellisen poliittisen hallinnan mahdollistava mekanismi, eikä tätä tosiasiaa muuta se, että valtaa käytetään usein myös köyhyyden vähentämistavoitteiden varmistamiseen.

Milletin ja Toussaintin kirja on aktivistien kirja - se kutsuu kamppailuun oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

 

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!