Lyhyet maailman palat

Teksti: Maippi TapanainenTeksti: Maria PaloTeksti: Percy MashaireTeksti: Suvi Arapkirli

LyhyetEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

 

Kalliit kihlat

Kultainen kihlasormus painaa noin 30 grammaa. Tämän arvokkaan unssin saamiseksi täytyy louhia 30 tonnia kivimassaa. Louhinnan jälkeen kivimassaan suihkutetaan syanidia, joka irrottaa kivestä pieniä kullan murusia. Syanidi on erittäin myrkyllinen kemikaali, ja jo teelusikallinen riittää tappamaan ihmisen.

Kullan kiilto on kiehtonut ihmisiä läpi ihmiskunnan historian. Tänä vuonna maailmassa myydään noin 38 miljardin dollarin arvosta kultakoruja, ja kasvava kysyntä Intiassa ja Kiinassa on nostanut kullan hinnan yli 474 dollariin unssilta. Hinta on korkeimmillaan 17 vuoteen.

Kuva: Elina Moriya70 prosenttia maailman kullasta tulee kehitysmaista. Tuottajat ovat joko monikansallisia yksityisyhtiöitä tai tavallisia ihmisiä, jotka pyrkivät elättämään perheensä. Niin tai näin, syanidia käytetään. Se myrkyttää kaloja, lintuja ja muita eläimiä sekä kasveja. Syanidi myös saastuttaa maaperän vesivarastoja.

Euroopassa suurin kullantuotantoon liittyvä ympäristöonnettomuus tapahtui Romaniassa vuonna 2000, kun syanidia sisältävä vesisäiliö murtui Aural-nimisessä kultakaivoksessa ja saastutti Tisza- ja Donovanjoet. Onnettomuus, jota on verrattu Tshernobylin ydinkatastrofiin, tappoi yli 1000 tonnia kaloja ja sekä paljon muita pieneläimiä.

”Kullan kaivaminen on ilman muuta maailman saastuttavin elinkeino”, brittiläinen Independent-lehti siteerasi Earthworks ympäristöjärjestön aktivistia lokakuussa.

Ympäristön saastumisesta huolimatta Maailmanpankki rahoittaa kullan kaivamista ponnekkaasti. Maailmanpankin ja sen liittolaisten mukaan kullan kaivaminen kehitysmaissa tuo investointeja ja luo työpaikkoja sekä infrastruktuuria.

 

Ruotsin muslimilapset pitivät ramadan-loman

Kolme Tukholman esikaupunkia antoivat islaminuskoa tunnustaville koululaisilleen tänä vuonna erityisen ramadan-loman. Muslimilapset saivat pitää vapaapäivän ramadanin päätöspäivänä 4. marraskuuta Sigtunassa, Botkyrkanissa ja Rinkebyssä.

”Jatkoa varten kuuntelemme kaikkien osapuolten kokemuksia ensimmäisestä kerrasta,” kertoo Sigtunan kunnan kouluhallinnon vastaava Hans Ånberg.

Ruotsalaiskoululaiset viettivät tänä vuonna ensimmäistä kertaa ramadan-lomaa. Kuva: Maria Palo

Ramadan-loma kosketti tuhansia Ruotsin muslimilapsia. Kuva: Maria Palo.

Koululain mukaan koulupäiviä on oltava tietty määrä. Ramadan-loma tiesi siten päivän pidennystä kouluvuoteen kunnan tuhannelle muslimioppilaalle. Kaikkiaan Sigtunassa on nelisentuhatta koululaista.

Botkyrkassa ramadan-loma koski puolestaan noin 2500:aa lasta.

”Pohjoispuolen koulujen oppilaista enemmistö on islaminuskoisia, joten poliittisesti päätöksen teko ei ollut vaikeaa”, toteaa Botkyrkan kunnallisneuvos Anders Peterson.

”Tämä sopi sekä opettajille että lasten vanhemmille. Meidän ei myöskään tarvinnut pidentää kouluvuotta, koska ramadan-loma on samanmittainen kuin syysloma.”

Somaliasta lähtöisin olevan Ali Mudeyn kaksi lasta viettivät Botkyrkan kunnassa ensimmäisen ramadan-lomansa. Isä on iloinen, että yhteiskunta alkaa hiljalleen osoittaa hyväksyntää muslimeja kohtaan.

”Ramadan on meille yhtä tärkeä kuin pääsiäinen kristityille. Lapsille tämän on myös selvä merkki siitä, että yhteiskunta hyväksyy heidät.”

Ali Mudey on tyytyväinen, että yhteiskunta osoittaa myös käytännössä olevansa monikulttuurinen.

”Muslimeja ei enää pidetä kummajaisina vaan samanlaisina kuin kaikkia muitakin, jotka tunnustavat toista uskontoa ja tulevat toisesta kulttuurista. Ramadan-loma on meille iso asia.”

Tukholmalaiskuntien esimerkkiä seurannevat tulevina vuosina monet muut muslimivaltaiset kunnat. Ainakin Malmö, Helsingborg ja Eskilstuna ovat käsitelleet asiaa kunnanvaltuustoissaan.

 

Kuninkaalliset hampaat

Thaimaan kuningas täyttää kahden vuoden kuluttua 80 vuotta. Tapahtumaa juhlistetaan etukäteen muun muassa tarjoamalla ilmainen hampaidenhoito sadalletuhannelle yli kuusikymmenvuotiaalle. 35 000 kokonaan hampaansa menettänyttä saa proteesit. Projekti on nimeltään ”Kuninkaalliset hampaat”, ja se on tarkoitus panna toimeen ensi kevään aikana.

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että peräti 92 prosenttia Thaimaan kuudesta miljoonasta ikäihmisestä on menettänyt hampaitaan. Viiden prosentin arvioidaan tarvitsevan tekohampaat. Monilla ei ole varaa hammashoitoon, ja kun kiinteän ruuan pureskelu ei onnistu, on seurauksena usein aliravitsemus.

 

 

Tasa-arvo nostaa varovasti päätään Jemenissä

Jemenistä löytyy sekä kuohuttavia tilastoja että toivoa herättävän jämäkkää toimintaa, oli Suomessa vierailleiden naisaktivistien kaksitahoinen viesti.

Jemenissä vuonna 2000 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 46 prosenttia naisista oli joutunut miehensä tai muun perheenjäsenensä pahoinpitelemäksi. Samassa tutkimuksessa useampikin poliisi oli ilmoittanut, että ”kunniallisen naisen pitäisi hyväksyä ruumiillinen kuritus perheessä, varsinkin jos kurittajana on aviomies”.

Mies voi erota vaimostaan pelkästään sanallisella ilmoituksella, mutta nainen joutuu esittämään oikeudelle raskaat todisteet avioeron saamiseksi. Jemeniläinen nainen ei voi käytännössä saada passia eikä mennä naimisiin ulkomaalaisen miehen kanssa ilman miespuolisen holhoojan suostumusta.

Jemeniläiset naisaktivistit tukevat naisehdokkaita vaaleissa. He nostavat poliittisen väittelyn ytimeen lakitekstit, joissa aikuinen nainen alistetaan miehen holhousvallan alle. He työskentelevät perheväkivallan ja tyttöjen ympärileikkausten vähentämiseksi.

Asmahan al-Alas on Jemenin Adenin yliopiston apulaisprofessori ja Arab Foundation to Support Women and Juveniles -säätiön aktivisti. Suad al Gedsi johtaa Women's Forum for Research and Training -tiedotus- ja valistuskeskusta.

Naiset vierailivat syksyllä Helsingissä islamilaisten maiden ja Suomen väkivaltatilannetta pohtineessa yhteisseminaarissa.

Lakien tasa-arvoistamiseksi Jemenissä Asmahanin järjestö on ottanut yhdeksi toimintamuodokseen eri poliittisissa puolueissa aktiivisten naisten vaaliehdokkuuden tukemisen. Jemenin parlamentin 301 jäsenestä vain yksi on nainen.

Toinen toimintatapa on tietoisuuden lisääminen.

”Olemme onnistuneet tavoitteessamme siinä mielessä, että nyt meillä keskustellaan naisten asemasta. Voimme järjestää väittelyitä ja seminaareja ja saamme artikkeleitamme lehtiin”, Asmahan sanoo.

Suadin järjestö on pystynyt avaamaan Jemenissä myönteisen julkisen keskustelun korkeimpien islaminuskon oppineiden eli uleman kanssa.

”Jemenissä on silti piirejä, jotka haluavat tulkita islamia omiin, yksinomaan poliittisiin tarkoitusperiinsä”, Suad sanoo. Hänen mukaansa nämä piirit saavat tukea Saudi-Arabiasta Jemeniin palanneiden vierastyöläisten mielipiteistä, joita sävyttää naisvihamielinen wahhabilaisuus.

 

 

Palkinto perimätiedosta

YK:n ympäristöohjelma Unep on palkinnut indonesialaisen Simeulue-yhteisön johtajat Sasakawa-palkinnolla. Palkinto myönnettiin kymmenientuhansien ihmishenkien pelastamisesta viime tapaninpäivän maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin aikana. Simeuluen saaren asukkaat pelastuivat, koska he osasivat lukea luonnon merkkejä ja pakenivat läheisille kukkuloille ennen jättiläisaallon iskeytymistä rantaan.

Simeuluen yli 80 000 asukkaasta kuoli vain seitsemän, kun muualla Acehissa uhrien lukumäärä nousi yli 160 000:n.

Ihmiset pelasti perimätieto, jonka perusteella saarelaiset tiesivät, miten meri käyttäytyy ja kuinka puhvelit pakenevat rannoilta ennen tsunamia. Tieto on kulkenut Simeuluen saarella sukupolvelta toiselle tarinoina, joiden viimeisin lähde on saarelle vuonna 1907 iskenyt, tuhansia ihmisiä tappanut tsunami.

 

Etelä-Afrikan maatyöläiset yhä ahdingossa. Kuva: Mark Waller

Etelä-Afrikan maatyöläiset yhä ahdingossa

Kahden kansalaisjärjestön tekemä tutkimus haastaa Etelä-Afrikan maineen auvoisana “sateenkaarivaltiona”. Vuoden 1984 jälkeen 1,6 miljoonaa maatyöläistä perheineen on saanut häädön pääasiassa valkoisten omistamilta maatiloilta.

Tutkimuksen järkyttävin havainto oli, että heistä noin miljoona on häädetty vuoden 1994 jälkeen. Tuolloin Etelä-Afrikassa pidettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit, ja maa otti uuden suunnan kohti sovintoa ja tasa-arvoa lähes 60 vuotta kestäneen apartheid-hallinnon jälkeen.

“Maatiloillamme on meneillään kriisi”, sanoo Marc Wegerif toisesta tutkimukseen osallistuneesta järjestöstä Nkuzista. “Sen ratkaiseminen tulee olemaan keskeisessä asemassa, jos aiomme menestyä nuorena demokratiana.”

Tutkimuksen mukaan vuoden 1994 jälkeen lisäksi 2,3 miljoonaa ihmistä on lähtenyt vapaaehtoisesti pois maatiloilta etsimään parempaa toimeentuloa. Häädettyjen ja vapaaehtoisesti pois muuttaneiden ihmisten enemmistö päätyy asumaan hökkelikyliin, kaupunkien laitamille.

Maatilojen asukkien huono asema kertoo osaltaan siitä, mikä Etelä-Afrikan maauudistuksen tila on. Uudistus on edennyt jähmeästi 11 demokratiavuoden aikana.

Valkoiset ottivat mustien maaseutuyhteisöiltä viime vuosisadan alussa 87 prosenttia niille kuuluneista maa-alueista. Vain neljä prosenttia alueista on palautettu. Tavoitteena olisi kuitenkin, että vuoteen 2014 mennessä olisi saatu palautettua 30 prosenttia alueista.

Maaoikeusjärjestöt kuten Nkuzi painottavat, että maatilojen asukasyhteisöillä pitäisi olla maahan jonkinlainen erityinen hallintaoikeus. Maatyöläiset ja heidän perheensä ovat yleensä työskennelleet ja asuneet maatiloilla sukupolvien ajan ja kasvattavat oman ruokansa pienillä palstoilla, jotka maanomistajat ovat heille osoittaneet.

“Kun nämä ihmiset häädetään, he menettävät kaiken”, Wegerif sanoo. “Heillä ei ole mitään, eivätkä he voi mennä mihinkään.”

Koko Etelä-Afrikan kattaneessa tutkimuksessa haastateltiin 8000:ta perhettä.

 

Kansalaisjärjestöt merkittävä taloudellinen voima

Kansalaisjärjestöt ovat huomionarvoinen globaali voima myös taloudellisesti. Järjestöjen maailmanlaajuista taloudellista painoarvoa havainnollistaa se, että jos yleishyödylliset yhteisöt muodostaisivat yhteisen valtion, sen budjetti olisi viidenneksi suurin maailmassa, heti Yhdysvaltain, Japanin, Saksan ja Britannian jälkeen.

Kansalaisjärjestöjen globaalia painoarvoa selvitetään projektissa, jossa mukana ovat Johns Hopkins -yliopisto ja YK. Tietoja on toistaiseksi kerätty 37 maasta. Tutkituissa maissa kolmannella sektorilla työskentelee yhteensä lähes 48 miljoonaa ihmistä.

Esimerkiksi Intiassa noin 3,4 prosenttia aikuisista hankkii naan-leipänsä järjestöjen palveluksessa. Delhissä kolmannella sektorilla työskentelevien osuus on yli 10 prosenttia.

 

Sateet uhkaavat Intian rannikkokaupunkeja

Tämänvuotiset monsuunisateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja, ja niitä on seurannut suuria ongelmia Intian suurkaupungeissa. 150 000 ihmistä on jäänyt ilman kotia ja yli tuhat on kuollut sateiden aiheuttamiin tuhoihin kolmen viime kuukauden aikana.

Suurten rannikkokaupunkien, kuten Mumbain, Chennain ja Kolkatan, infrastruktuurit eivät ole kestäneet sanoinkuvaamattomia vesimassoja. Mumbain huippusademäärä, 944 mm vuorokaudessa, on suurin ainakin viiteensataan vuoteen. Ennätyksiä on lyöty muissakin kaupungeissa.

Yleensä vuosittaiset monsuunisateet ovat näissä kaupungeissa merkinneet sähkökatkoksia, junien myöhästymisiä ja päiviä, jolloin lasten ei ole tarvinnut mennä kouluun. Tämänvuotiset sateet ovat kuitenkin tehneet paljon pahempaa jälkeä. Ihmisiä on hukkunut autoihin ja asuntoihin, kommunikaatioyhteydet ovat katkenneet, rakennuksia on romahtanut ja lentokenttiä muuttunut järviksi. Useita lapsia on kateissa.

Intia on yksi maailman suurimmista kasvuhuonepäästöjen tuottajista. Suurten kaupunkien ilmansaasteet aiheuttavat maan ilmatieteenlaitoksen johtajan Rupakumar Kollin mukaan muutoksia ja keskittymiä paikallisiin monsuunisateisiin.

Intiassa lämpötila on noussut 0,6 astetta vuosisadassa. Himalajan alueella nousu on ollut voimakkaampaa eli noin asteen. Viime vuosikymmen on ollut historian lämpimin.

Osa Intian tiedemiehistä on sitä mieltä, että tuhoisat sateet ovat tilastopoikkeamia, eivätkä tule toistumaan pitkään aikaan. Toiset varoittavat ilmastonmuutoksesta, josta tulevat kärsimään erityisesti rannikon kaupungit. He uskovat, että rankkasateista, tulvista ja taifuuneista voi tulla jatkossa yhä yleisempiä. Mikäli näin käy, kaupunkien perusrakenteet ovat uhattuina, sillä tänä vuonna Mumbaissa koettuja vesimääriä ei minkäänlainen viemäristö vedä.

 

Lännen pankit pesevät korruptiorahat

Transparency International -järjestön lokakuussa julkaisema korruptioindeksi näyttää kehitysmaiden kannalta pahalta. Pahalta näyttää myös länsimaiden pankkijärjestelmien kehitysmaiden korruptiolle tarjoama tuki.

Järjestön mukaan Afrikasta virtaa ulkomaille vuosittain 150 miljardia dollaria. Samaan aikaan maanosaan tulee avustuksina 25 miljardia dollaria. Lähtevä raha tulee usein korruptoituneiden vallanpitäjien taskusta, ja päätyy Lontoon, Zürichin ja New Yorkin rahalaitoksiin.

Ongelmaan puuttuminen edellyttäisi Transparency Internationalin mukaan länsimaiden hallituksilta tiukempaa otetta pankkijärjestelmiinsä, jotta pankit eivät sallisi korruptiona saatujen rahojen pesua.

Koska korruptiorahojen pesu ei näy indeksissä, muun muassa Sveitsi on listalla korkeimmalla sijalla, yhdessä Suomen, Ruotsin, Uuden-Seelannin, Singaporen, Islannin ja Tanskan kanssa.

 

Englanninkieliset maat vievät lääkärit kehitysmaista

Afrikan ja Karibian maiden lääkärit eivät jää työskentelemään kotimaihinsa vaan lähtevät tekemään uraa ja rahaa rikkaisiin englanninkielisiin maihin eli Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Britanniaan ja Australiaan. Tämä aiemmin arkitietoon perustunut olettamus on nyt saanut vahvistuksen tutkimuksesta, jonka tulokset julkaistiin The New England Journal of Medicinessä.

Tutkimustulokset antavat lisäpainoa keskusteluihin, joita jo nyt käydään kehitysmaiden ja länsimaiden välisestä epätasapainoisesta suhteesta: rikkaat maat vievät köyhien maiden koulutetuimman työvoiman täyttämään omia tarpeitaan.

Esimerkiksi Ghanasta, jossa on vain kuusi lääkäriä 100 000:ta asukasta kohden, kolme kymmenestä lääkäristä lähtee Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Kanadaan tai Australiaan. Niissä jokaisessa vastaavaa ihmismäärää hoitaa useampi kuin 220 lääkäriä. Jamaikalaisista lääkäreistä ulkomaille on lähtenyt peräti 41 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan ongelmana on, että mikään suurista englanninkielisistä maista ei tule enää toimeen ilman kehitysmaiden kouluttamia lääkäreitä. Tilanteen korjaaminen edellyttäisi, että maat kouluttaisivat riittävästi lääkäreitä.

Kehitysmaiden asukkaiden heikkoa terveydenhuoltoa lääkäreiden lähtö luonnollisesti entisestään heikentää.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Maria Palo